[ . 1] .. ihminen liikkuu entistä enemmän, mutta ulkoisella voimalla, ei omalla. Kilometrejä syntyy autoihimme, kaukomatkoihimme ja vesilläkin pitää mennä bensiinillä - maantiellä dieselillä ja muita kulkuvälineitä pusketaan markkinoille entisestään vähentämään omaehtoista liikuntaa ... ]
Suomalaiset, amerikkalaiset ja läntisen Euroopan kulutusjuhlanäyttötaloudet ovat osin fyysisesti maailman lihavimpia. Emme liiku tarpeeksi, siis itse - liikumme paljon, mutta tuon liike-energian me otamme maaperästä mm. öljynä ... ja nyt myös pelloilta välineisiimme, joilla on myös näyttö-symbolinen arvo.
Ruoka tulee maaperästä, aina. Ruoka tulee merestä, aina. Olemme lihottaneet itsemme markkinatalouden ohjeiden mukaisesti elintasosairaiksi ja kustannuspommeiksi, kun liika rasva ei sulanutkaan vyötäröiltä ja tarvitsemme lääkitystä, leikkauksia ja muuta hoitoa, kun makean ja suolaisen nälkä kasvoi yli äyräiden.
Ruoka on maksanut liian vähän –
olemme saaneet maallisen elinvoimamme tekemällä keskimäärin vain 15-25% työstämme ruokamme eteen. Ruoka on tarvehierarkiassa heti hengitettävän hapen ja juotavan veden jälkeen seuraava. Ruoan arvostus nouseekin nyt, kun huomaamme, että nälän yllättäessä, se lähteekin vain syömällä.
Länsimaissa näyttötalousihminen –
voi vähentää hyvin syömistään kaloreina ja euroina 20-30%. Tuon saman prosentin verran ruoka saa hinnaltaan nousta ja pitääkin - suoriudumme samalla eroon kaupunkiväestöä kaivertaneesta maataloustukipolitiikasta. Ruoka nousee siihen asemaan, missä se on ollut 99% ihmiskunnan esiintymisajasta.
Kun vähennämme syömistämme ja konevoimaista liikkumistamme lihasmoottorin eduksi, elämänlaatumme paranee ja kuntomme nousee. Säästämme itseämme terveemmiksi ja kyvykkäämmiksi ratkomaan muut miltei ylivoimaiset ähkykulutustaloutemme ongelmat.
Kalluppi kertoo, että suomalaiset ovat syömisemme hinnan noustessa valmiita tinkimään limonaadeista, shipseistä, makeisista ja leivoksista - tämä hyvä ja edistäähän se terveyttämme. Kertoopa kalluppi vielä iloksemme, että siirtyisimme enemmän edullisiin vihanneksiin, juureksiin, marjoihin ja hedelmiin - näitä kaikkiahan me voimme itse viljellä ja kasvattaa omassa maassamme. Omavaraisuus nousee jälleen arvoon ansaitsemaansa.
Ruoka saa nousustaan myös lieveilmiönsä –
sijoittajahait ja ahneusmetsästäjät iskevät kiinni sijoittajina odottaen monikertaisia voittoja. Ruoasta ja sen raaka-aineista tulee spekulointinappuloita - aiemmista sijoittakuplista ja röyhtäisyistä tulisi yhteiskuntien viisastua ja lopettaa välistäveto ja arvottoman työn tolkuttomat ostovoimanousut alkuunsa.
Ainakaan Suomi ei enää ansaitse "Fortum-Lilius" kaltaisia syndroomia, joissa kaikki vain levittelivät käsiään, kun kiihkonäpit laillisesti iskivät kiinni limppuihin - ilman työnteon vastaavuutta.
"Ruoka miehen tiellä pitää" –
niin se nyt tulee pitämään myös suomalaisen maatalouden ja nostaa mahdollisuudeksi, että pakettipellot avataan ja uutta verestä työvoimaa saadaan siirtymään muuallekin kuin vain kiihkeytyviin kaupunkikeskuksiin.
Saattaa olla, että skenaariot asutustihentymistä ja kasautumista menevät uusiin kaavoihin, kun ilmasto-, ympäristö-, kulutus- ja tarveparametrit muuttuvat. Luonnossa eläinkunta käyttää "työajastaan" ruoanhankintaan keskimäärin lähes 80%
.
1] Uutisointi meuhkaa, kun ruoan hinta nousee sen arvon mittaiseen asemaan ---kirjoitus räväkästi, herättäen ja ei aina keskimääräistäen kuin yleistäenkään :-)
Ilkka Luoma
”10 kg liikaa”
…
Sent:
Cc: sirkka-liisa.anttila@mmm.fi ; jari.leppa@eduskunta.fi ; pertti.hemmila@eduskunta.fi ; esa.lahtela@eduskunta.fi ; michael.hornborg@mtk.fi ; pirkko.haikkala@mtk.fi ; paula.lehtomaki@ymparisto.fimailto:jan.vapaavuori@ymparisto.fi ;
Sent: Wednesday, May 14, 2008 9:30 AM
Subject: MIELIPIDE --- Ruoan hinta nousee - vatsan seutu laskee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti