Maamme laulun säveltäjä Fredrik Pacius syntyi Saksassa 19.3.1809 - sattumoisin samana vuonna tsaarien Venäjä vapautti meidät Ruotsin vallan alta tuoden lisää jo historiallista itävaikutetta hiljalleen nousevan kansallistunteen Suomeen*/
.
[06122009 ... urheiluhullu sohvakansa nousi televisioidensa äärellä seisomaan, kun Matti Nykänen laulatti menestyskipeät aitosuomalaiset Maamme laulujen sekakuoroon - liidellessään voitosta voittoon maailman menestyneimmäksi mäkihyppääjäksi - kautta aikojen. Maamme laulu kirvoittaa kansastamme sen yhteenkuuluvuuden tunteen, jolla se on vaikeutensa voittanut ... ]
.
Moni suomalainen ei tiedä, että Pacius oli saksalainen. Moni saksalainen ei tiedä kuka Pacius oli - vaikka hän nyt syntymänsä 200 vuotisjuhlan kunniaksi saa kyltin talon seinään synnyinkaupunkiinsa Hampuriin. Pacius oli suomalaisen musiikin isä **/ .
.
Maamme laulu ja tämän säveltäjä yhdistävät meidät Saksaan - tuohon järjestyksen maahan, jonka asema ja vaikute historiassamme on kiistaton ja hyvin merkitsevä itsenäisyyttämme myöten. Samalla Pacius kansallistunnuksemme säveltäjänä nostaa esille yli rajojen tunnustetun kansainvälisyyden jo esi-itsenäisyyspyrkimyksiemme ajoilta - 1800-luvulta, jolloin voimakkaat kansallistunteet nousivat pintaan mm. lehdistön tilaamana Sibeliuksen sävellystyönä - Finlandiana.
.
Kansallissäveltäjämme Jean Sibelius oli vanhoilla päivillään sanonut Paciuksesta: "Kaikki mitä me muusikot nyt teemme täällä, rakentuu Fredrik Paciuksen elämäntyölle" (HS 20.3. Hannu-Ilari Lampila***/). Väkevä tunnustus maailmalla tunnetuimmalta suomalaiselta säveltäjämestarilta.
.
.
Saksalaisten asema suomalaisten historian virrassa
.
Saksa on ollut usein tiennäyttäjä, isoveli ja tilanteiden pelastaja - hyvinkin dramaattisissa yhteyksissä. Muistamme jääkäreiden koulutuksen salaa partiolaisina Lockstedtin leireillä. Muistamme saksalaisten sotilaiden hyökkäyksen valkoisten apuna aina Lahteen saakka sisällissodassamme 1918, jossa veli nousi veljeään vastaan.
.
Kerrotaan, että Kolmannen Valtakunnan Saksa "lopetutti" Talvisotamme, antamalla Neuvostoliiton generalissimus Josif Stalinille ymmärryksen, että Suomi tuli jättää rauhaan - Saksalla oli jo tuolloin alullaan aivan uudet Eurooppaa muuttavat suunnitelmat. Suomalainen rintamasotilas ja marsalkka Mannerheim olivat tehneet Saksan Adolf Hitleriin suuren vaikutuksen.
.
Jatkosodan loppuvaiheissa emme voi olla muistamatta kesähyökkäyksen 1944 saksalaisapua ruokana, aseina, ammuksina, rynnäkkötykkiosastona kuin rartkaisevasta ilmatuesta Lento-osasto Kuhlmeynä, jonka suoritukset ylsivät puoleen koko suurhyökkäyksen torjuntapommituksista venäläisiä vastaan.
.
Rintamilla monet loppuun väsyneet etulinjamiesten kerrotaan huutaneen: "Saksa tuli apuun", kun näkivät mustarististen syksypommittajien käyvän Puna-armeijan panssarivaunujen kimppuun. Tiukka paikka oli vältetty ja Suomi pääsi vähän myöhemmin irtautumaan sodasta tunnetuin seurauksin.
.
Väkevät suhteet ja siteet Saksaan saivat jossain määrin petosmaisen sävyn, tosin pakotettuna. Aloitimme entistä aseveljeä ja -toveria vastaan sodan, josta emme voi olla ylpeitä. Suomi ei sitä halunnut, mutta tuolloin neuvottelukortimme olivat huonot.
.
Lapin sodan nolosta tilanteesta suurin tunnuste on jälkeenpäin ollut se, että Suomen kansa on ymmärtänyt, joidenkin presidenttiemme oudoista lausunnoista huolimatta, että Saksa oli meidän liittolainen ja yhdessä kävimme erillisen sodan itärintaman pohjoisella osuudella - säilyttäen itsenäisyytemme.
.
Toistaiseksi viimeinen Saksan antama apu oli taloudellinen. Suomi oli luhistumassa 1990-laman aalloissa. Nokia oli vararikon partaalla, se ei saanut enää rahoitusta suomalaisista pankeista. Valtiomme rahavarat olivat loppumassa.
.
Eräänä aamuna 90-luvun talouskurimuksen synkeimpinä hetkinä kuului pörssisaleistamme huuto: "Otto tuli apuun" - tuolloin Saksan pankkia kutsuttiin Otoksi (rautakansleri Otto von Bismarckin kunniaksi). Näin oli pahin ohitettu, Saksan pankki myönsi Suomelle "rajoittamattoman" limiitin ja velanhoitomme pääsi jatkumaan. Saksa oli jälleen tavallansa pelastanut meidät.
.
.
Tämä ja huomisen päivän erityisasema - onko sitä ja minne saakka se ulottuu?
.
Paciuksen 200 vuotisjuhlassa muistamme Saksan erityisaseman historiaamme ja nykypäivään. Tänään Saksa on Euroopan veturi ja EU:n suurin nettomaksaja, joka kipristelee omissakin vaikeuksissa. Saksan on maailman suurin vientimaa ja yksi sen merkittävistä vientimaista on Kiina.
.
Kuriositeettina on mainittava historian tieto ajalta, jolloin japanilaiset pommittivat kiinalaisia siviilikohteita 1930-luvulla - tuolloin kiinalaiset siviilit hoksasivat suojautua japanilaisten pommisateelta asettamalla Saksan Kolmannen Valtakunnan hakaristilipun japanilaisten lentäjien näkyville. Nämä kohteet säästyivät pommeilta. Saksan mahti oli jo tuolloin purrut - Japanilla oli yhteistoimintasopimus Saksan kanssa ja he eivät halunneet eskaloitua kumppaninsa kanssa. Kiinalaiset siviilit olivat oivaltaneet keinon säästää henkensä.
.
Kiina on huomisen suurvalta ja talousmahti, missä saksalainen laatu, osaaminen ja luotettavuus ovat arvostuksena korkealla. Kiinalaiset tietävät suomalaisten erityissuhteen Saksaan. Kiina arvostaa suomalaissaksalaisia yhteishankkeita. Suomen ja Saksan tie Kiinaan on mm. viherretty ympäristöteknologioilla. Huomisen menestyksemme yksi osa peilaa näistä ympäristöhankkeista.
.
Musiikki tunnetusti yhdistää. Tutkitusti Suomen kansa ei halua vaihtaa Maamme-laulua. Meillä olisi tilalle erinomainen vaihtoehto - Finlandia. Finlandia on voimakas ilmaus syntyvästä Suomesta. Paciuksen Maamme yhdistää meidät väkevällä tavalla tiukkojen paikkojen ystäväämme. Saksalla on asema Suomen menestyksessä, on vain eräs opetus, jonka saimme, kun Soneran nokkelat johtajat maksoivat veronmaksajien varoilla tyhjää Saksan ilmatilasta.
.
Huomenna nykyisen talouslaman syvetessä, voi erityissuhteemme Saksaan nousta arvoon arvaamattomaan, kun mm. koetamme pärjätä - saavuttaaksemme vientiä, maailman suurimmilla ympäristömarkkinoilla Kiinassa. Me tulemme ponnisteluihimme tarvitsemaan Saksan apua, yksin olemme liian pieniä, kuten olimme 1918, 1940, 1944 ja 1992.
.
Seuraava avun vuosi voi olla 2010 tai 2011. Musiikki on yhdistänyt, erottanut ja tuonut tunnetta jostain kaikkia koskevasta - joka suurimmillaan on kansakunnan sielu ja omatunto, ... joku voisi sitä kutsua brandiksi - mitä Suomen kansa sielukkaasti laulaa loppuyöstä, ohranjyvään kompastuneena.
.
*/ - Helsingin Sanomat julkaisi ansiokkaan läpivalaisun Fredrin Paciuksesta 20.3.
**/ - Matti Vainio on kirjoittanut elämänkerran Fredrik Paciuksesta [kirjan alanimi - lainaus]
***/ - musiikkikriitikko Karl Flodin 1902
.
.
Ilkka Luoma
.
...
Sent:
.
[06122009 ... urheiluhullu sohvakansa nousi televisioidensa äärellä seisomaan, kun Matti Nykänen laulatti menestyskipeät aitosuomalaiset Maamme laulujen sekakuoroon - liidellessään voitosta voittoon maailman menestyneimmäksi mäkihyppääjäksi - kautta aikojen. Maamme laulu kirvoittaa kansastamme sen yhteenkuuluvuuden tunteen, jolla se on vaikeutensa voittanut ... ]
.
Moni suomalainen ei tiedä, että Pacius oli saksalainen. Moni saksalainen ei tiedä kuka Pacius oli - vaikka hän nyt syntymänsä 200 vuotisjuhlan kunniaksi saa kyltin talon seinään synnyinkaupunkiinsa Hampuriin. Pacius oli suomalaisen musiikin isä **/ .
.
Maamme laulu ja tämän säveltäjä yhdistävät meidät Saksaan - tuohon järjestyksen maahan, jonka asema ja vaikute historiassamme on kiistaton ja hyvin merkitsevä itsenäisyyttämme myöten. Samalla Pacius kansallistunnuksemme säveltäjänä nostaa esille yli rajojen tunnustetun kansainvälisyyden jo esi-itsenäisyyspyrkimyksiemme ajoilta - 1800-luvulta, jolloin voimakkaat kansallistunteet nousivat pintaan mm. lehdistön tilaamana Sibeliuksen sävellystyönä - Finlandiana.
.
Kansallissäveltäjämme Jean Sibelius oli vanhoilla päivillään sanonut Paciuksesta: "Kaikki mitä me muusikot nyt teemme täällä, rakentuu Fredrik Paciuksen elämäntyölle" (HS 20.3. Hannu-Ilari Lampila***/). Väkevä tunnustus maailmalla tunnetuimmalta suomalaiselta säveltäjämestarilta.
.
.
Saksalaisten asema suomalaisten historian virrassa
.
Saksa on ollut usein tiennäyttäjä, isoveli ja tilanteiden pelastaja - hyvinkin dramaattisissa yhteyksissä. Muistamme jääkäreiden koulutuksen salaa partiolaisina Lockstedtin leireillä. Muistamme saksalaisten sotilaiden hyökkäyksen valkoisten apuna aina Lahteen saakka sisällissodassamme 1918, jossa veli nousi veljeään vastaan.
.
Kerrotaan, että Kolmannen Valtakunnan Saksa "lopetutti" Talvisotamme, antamalla Neuvostoliiton generalissimus Josif Stalinille ymmärryksen, että Suomi tuli jättää rauhaan - Saksalla oli jo tuolloin alullaan aivan uudet Eurooppaa muuttavat suunnitelmat. Suomalainen rintamasotilas ja marsalkka Mannerheim olivat tehneet Saksan Adolf Hitleriin suuren vaikutuksen.
.
Jatkosodan loppuvaiheissa emme voi olla muistamatta kesähyökkäyksen 1944 saksalaisapua ruokana, aseina, ammuksina, rynnäkkötykkiosastona kuin rartkaisevasta ilmatuesta Lento-osasto Kuhlmeynä, jonka suoritukset ylsivät puoleen koko suurhyökkäyksen torjuntapommituksista venäläisiä vastaan.
.
Rintamilla monet loppuun väsyneet etulinjamiesten kerrotaan huutaneen: "Saksa tuli apuun", kun näkivät mustarististen syksypommittajien käyvän Puna-armeijan panssarivaunujen kimppuun. Tiukka paikka oli vältetty ja Suomi pääsi vähän myöhemmin irtautumaan sodasta tunnetuin seurauksin.
.
Väkevät suhteet ja siteet Saksaan saivat jossain määrin petosmaisen sävyn, tosin pakotettuna. Aloitimme entistä aseveljeä ja -toveria vastaan sodan, josta emme voi olla ylpeitä. Suomi ei sitä halunnut, mutta tuolloin neuvottelukortimme olivat huonot.
.
Lapin sodan nolosta tilanteesta suurin tunnuste on jälkeenpäin ollut se, että Suomen kansa on ymmärtänyt, joidenkin presidenttiemme oudoista lausunnoista huolimatta, että Saksa oli meidän liittolainen ja yhdessä kävimme erillisen sodan itärintaman pohjoisella osuudella - säilyttäen itsenäisyytemme.
.
Toistaiseksi viimeinen Saksan antama apu oli taloudellinen. Suomi oli luhistumassa 1990-laman aalloissa. Nokia oli vararikon partaalla, se ei saanut enää rahoitusta suomalaisista pankeista. Valtiomme rahavarat olivat loppumassa.
.
Eräänä aamuna 90-luvun talouskurimuksen synkeimpinä hetkinä kuului pörssisaleistamme huuto: "Otto tuli apuun" - tuolloin Saksan pankkia kutsuttiin Otoksi (rautakansleri Otto von Bismarckin kunniaksi). Näin oli pahin ohitettu, Saksan pankki myönsi Suomelle "rajoittamattoman" limiitin ja velanhoitomme pääsi jatkumaan. Saksa oli jälleen tavallansa pelastanut meidät.
.
.
Tämä ja huomisen päivän erityisasema - onko sitä ja minne saakka se ulottuu?
.
Paciuksen 200 vuotisjuhlassa muistamme Saksan erityisaseman historiaamme ja nykypäivään. Tänään Saksa on Euroopan veturi ja EU:n suurin nettomaksaja, joka kipristelee omissakin vaikeuksissa. Saksan on maailman suurin vientimaa ja yksi sen merkittävistä vientimaista on Kiina.
.
Kuriositeettina on mainittava historian tieto ajalta, jolloin japanilaiset pommittivat kiinalaisia siviilikohteita 1930-luvulla - tuolloin kiinalaiset siviilit hoksasivat suojautua japanilaisten pommisateelta asettamalla Saksan Kolmannen Valtakunnan hakaristilipun japanilaisten lentäjien näkyville. Nämä kohteet säästyivät pommeilta. Saksan mahti oli jo tuolloin purrut - Japanilla oli yhteistoimintasopimus Saksan kanssa ja he eivät halunneet eskaloitua kumppaninsa kanssa. Kiinalaiset siviilit olivat oivaltaneet keinon säästää henkensä.
.
Kiina on huomisen suurvalta ja talousmahti, missä saksalainen laatu, osaaminen ja luotettavuus ovat arvostuksena korkealla. Kiinalaiset tietävät suomalaisten erityissuhteen Saksaan. Kiina arvostaa suomalaissaksalaisia yhteishankkeita. Suomen ja Saksan tie Kiinaan on mm. viherretty ympäristöteknologioilla. Huomisen menestyksemme yksi osa peilaa näistä ympäristöhankkeista.
.
Musiikki tunnetusti yhdistää. Tutkitusti Suomen kansa ei halua vaihtaa Maamme-laulua. Meillä olisi tilalle erinomainen vaihtoehto - Finlandia. Finlandia on voimakas ilmaus syntyvästä Suomesta. Paciuksen Maamme yhdistää meidät väkevällä tavalla tiukkojen paikkojen ystäväämme. Saksalla on asema Suomen menestyksessä, on vain eräs opetus, jonka saimme, kun Soneran nokkelat johtajat maksoivat veronmaksajien varoilla tyhjää Saksan ilmatilasta.
.
Huomenna nykyisen talouslaman syvetessä, voi erityissuhteemme Saksaan nousta arvoon arvaamattomaan, kun mm. koetamme pärjätä - saavuttaaksemme vientiä, maailman suurimmilla ympäristömarkkinoilla Kiinassa. Me tulemme ponnisteluihimme tarvitsemaan Saksan apua, yksin olemme liian pieniä, kuten olimme 1918, 1940, 1944 ja 1992.
.
Seuraava avun vuosi voi olla 2010 tai 2011. Musiikki on yhdistänyt, erottanut ja tuonut tunnetta jostain kaikkia koskevasta - joka suurimmillaan on kansakunnan sielu ja omatunto, ... joku voisi sitä kutsua brandiksi - mitä Suomen kansa sielukkaasti laulaa loppuyöstä, ohranjyvään kompastuneena.
.
*/ - Helsingin Sanomat julkaisi ansiokkaan läpivalaisun Fredrin Paciuksesta 20.3.
**/ - Matti Vainio on kirjoittanut elämänkerran Fredrik Paciuksesta [kirjan alanimi - lainaus]
***/ - musiikkikriitikko Karl Flodin 1902
.
.
Ilkka Luoma
.
...
Sent:
Maamme laulu on meille pyhä ja urheilua rakastavalle kansalle tunteiden loppuhuipennus
14.05.2009 - 08:50
14.05.2009 - 08:50
Cc: jyri.hakamies@defmin.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; tanja.karpela@eduskunta.fi ; stefan.wallin@eduskunta.fi
Sent: Friday, March 20, 2009 9:05 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Maamme yhdistää ja muistuttaa väkevästä historiasta
Sent: Friday, March 20, 2009 9:05 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Maamme yhdistää ja muistuttaa väkevästä historiasta
Tänään Suomi voitti Saksan jääkiekossa ja kansa sai rakastamaansa Maamme -laulua - jäähallista kuului radion välityksellä voimakas suomalaisten ääni, kun jääkiekkofanit lauloivat yhdistäjäänsä.
VastaaPoistaOn erityisen kunniakasta voittaa Saksa - maa, joka on pelastanut meidät monesti, osin täystuholta - muistamme 1918 ja 1944 - sen sijaan emme usein tiedä, etä myös 1940 ja 1941-1943 sekä 1992.
Viimeinen pelastus näin Portugalin alla on tietona dramaattinen - Suomi oli selvitystilassa 1992, valuutat lopussa, ... kunnes eräänä pörssipäivän aamuna meklareilta pääsi helpottunut huuto: "Otto on tullut apuun" - Saksan Pankki avasi D-markkatilin Suomen Pankille ja jälleen kykenimme maksamaan velkojamme - olimme tuon ajan "Portugal".
Saksa oli ojentanut jälleen väkevän kätensä meille. Maksoimme velkamme korkoineen ja ajallaan.