Näytetään tekstit, joissa on tunniste presidentti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste presidentti. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. toukokuuta 2011

Vallaton presidentti

Vain vuosi ja presidentti vaihtuu. Presidentti on riisuttu, näin halusi puolueet. Mitä kansa olisi halunnut, sitä ei kysytty – ehkä äänestävä kansa puolivahingossa tämänkin ilmaisi päättyneissä protestivaaleissa – Soini haluaa vahvaa presidenttiä [?] ~  Jyrki Katainen haluaa riisua presidentiltä loputkin, mitä presidentille kuuluu kansalaisten mielestä. Kuinka kauan Kokoomus saa repiä kansakuntaa kahtia?


[21052006] Kokoomuksen ei kannattaisi "kostaa" äänestäjille heidän valintaansa. Kansa toivoi vaikuttajapresidenttiä. Halosella on nyt valtuuksiensa puitteissa avaimet käsissään – vuoden päivät. Olisiko Katainen yhtä innokkaana julistamassa valtavähennyksiä, jos työväen presidenttiehdokas Sauli Niinistö olisi saanut enemmistön kansalaisista taakseen?

Niinistöä kannatettiin karismaa omaavana ihmisenä yli puoluerajojen ja Kokoomuksella puolueena ei ollut suurta osuutta Saulin menestykseen. Sauli kuitenkin yhdisti Kokoomuspuoluetta yhteishengen nimissä. 


On kansallissurullista,

että kykyilypuolue tutkailee valtaoikeuksia näkemättä metsää puilta. Kansalaiset eivät riisuisi presidenttiänsä liiaksi vallasta. Monien tutkimuksien mukaan äänestäjät laajasti haluavat vaikutusvaltaista presidenttiä ja ilman valtuuksia pelkkä seremoniallisuus ei riitä.


Kokoomus on markkinapuolue,

jonka aate ja ideologia perustuvat tehosekoittimen lailla voittoihin, markkinointiin, mainontaan, materialismiiin ja ostovoimaan. Kokoomus on aineellisen elämänlaadun vertailupuolue, joka ei nykyisessä kokoonpanossaan ota osaa aatteelliseen arvokeskusteluun.

Kokoomuksen kannattajissa on paljon osaajia, joissa oikeasti kyky kohtaa toisiansa. On liiallista aliarviointia jäsenistöä ja kannattajia kohtaan tempaista puheenparreksi presidentin valtaoikeusvähennykset. Kykyilykin vaatii kaitsijansa liiallisen ahneuden patoamiseksi. 


Taloudellinen kasvutuottoisuushokema värittää kaupallista aatekeskustelua,

jossa Kokoomus säestää kulutuksen kaikkivoipaisuutta ja tuloskäyrien miehekästä kasvua. Kokoomus on kasvupuolue, jossa äänestäjä herää kysymään sen ideologiaa ja "kansakuntansa" henkistä kaapin paikkaa.

Kansallinen Kokoomus menetti 1970-luvun alussa edesmenneen puheenjohtajansa Juha Rihtniemen myötä kykynsä aatteelliseen keskusteluun. Nyt Kokoomus on materiaalipuolue, jonka päämäärinä ovat kulutuksellinen hyvinvointi ja vertailutalous perhekohtaisesti kunkin ostovoimakyvyistä. 


Presidentti tarvitsee lisää valtaoikeuksia ...

ja näin kävisi jos kansa saisi päättää asiasta itse. Tosiasiassa maailmanmeno tarvitsee juuri nyt kansalaisjohtajia poistamaan raakaa vastakkainasettelua talouden tuotoksien ja siihen joukkotyöpanoksia antavien ihmisten väliltä.

Kokoomuskin on unohtamassa peruskuluttajan roolituksen markkinamekanismissa. Yksikään tuotantovoitto, yksikään johtajien optio ja palkkio kuin omistajien osingotkaan eivät lohkea, ellei ole suuren peruskansalaisjoukon kysyntää. Kaikki lähtee tavallisesta kuluttajasta. Kiihkeä voittotalousajattelu ei kohtaa Suomessa työntekijää ja kuluttajaa.


Talouselämä ja julkishallinto tehokkuusinnoissaan automatisoi voitontavoittelussa

... ja tehokkuusdynamiikassa, per tuotosyksikkö, työt koneille, ymmärtämättä, että koneiden takana on kuitenkin ihminen. Helsingin kaupungin päätös ilman kuljettajaa toimivasta metrosta on oiva esimerkki, jossa tuotos-panos ajattelu on tehnyt lyhytnäköisen päätöksen ihmisten työpanoksien kustannuksella.

Kokoomus on ollut tehotalouden nykykehityksen vankka kannattaja. Konservatiivinen ja aatteellisesti päämäärätön ostovoimaindividualismi on kohtaamassa nousevien idän talousmahtien kollektiiviset yhteenkuuluvuusideologiat. 


Kokoomuksen kannattaisi kuunnella kansaa

... ja muotoilla puolueensa keskinäishyvinvointiteesit vastaamaan nykypäivää. Kahtiajako repii kansakuntaamme ja kuilua kuromaan tarvitaan vahvaa vaikuttajapresidenttiä. Presidentin toimintakykyä ei paranna Kataisen julistama seremoniallisuus. Ranska ei ole purkamassa vahvan presidentin valtaa, eikä USA, Venäjä kuin Kiinakaan. Suomea ei tarvitse "ajaa" Kokoomuksen lailla EU:n "osavaltioksi". 


Valtion koolla ei ole merkitystä presidentin/ valtiojohtajan valtuuksia määritettäessä

Suomalaiselle mentaliteetille ei sovi presidentittömyys. Suomi tarvitsee johtajaa, joka osaa sanoa painavasti, kun sen aika on. Kokoomukselle on hyväksi katsoa totuutta silmiin ja havaita repeämä ihmisyyden ja talousajattelun välillä. Kaikkea ei mitata rahassa.



Keskipisteessä on ihminen itse osana luontoa

... ja Kokoomusta äänestävä on myös Ihminen luonnosta. Ihmisyyteen kuuluu myös heikomman huomioiminen. Kokoomuksen edellisellä presidentillä Juho Kusti Paasikivellä oli vahvat valtaoikeudet; aika oli silloin sen arvoinen, kuten se on nytkin, katsomatta presidentin puoluetaustaan. 


Ilkka Luoma


US Puheenvuoro
...


Kuvateksti


Kokoomus on kykyily- ja rahapuolue, jossa kulutus ja näyttöhalu on omaa luokkaansa. Kuvan viimeisen päälle hieno huvijahti vie energiaa pienen voimalaitoksen verran. Luonnonkulutus ei voi tapahtua yhden toimesta muiden kustannuksella. Maapallo on yhteinen lähde ja elämisen tyyssija. Kokoomus edustaa ns. hyvin toimeentulevaa väestönosaa. Kokoomuksella ei ole ideologiaa, vaan se markkinatalouden pelikassara. Markkinamekanismi, luonnon varojen ryöstökäyttö ja talouden kasautuminen harvojen taskuihin on kapitalismin päämäärä. Jokainen voi olla rikas, mutta tällöin maapallo puhaltuu tyhjäksi ja elottomaksi. 

Vauraus voi olla myös henkistä; Kokoomuksen olisi syytä perehtyä myös henkisiin arvoihin ja luonnon ymmärtämiseen. Kuitenkin on mukavaa näyttää miten meillä ja kuinka hevosella pääsee. Ihmisissä on luontainen näyttämisen halu, kuka milläkin tavalla. Kateus on menestystä ruokkiva ominaisuus ja kateutta esiintyy meillä kuten muuallakin. Kuvan huvijahti lienee Suomen suurin ja äveriäin. Paatti on Helsingin Katajanokalla 26.5.2006. DSC_12186.JPG. Klo 17:07. 1/320s, f9., 82 mm. Photo by Ilu 2006. Nikon D70. Jäljelle jää kysymys aiheellinen:

Ostaisinko jos olisi tuohon riittävästi rahaa? ...

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Kansakunnan arvot ja tunteet

Edellisessä presidentinvaalissa oli puheita, selostuksia ja kosiskelua niin vähäosaisia, veteraaneja, maaseutuväestöä kuin työtätekeviä kohtaan. Presidenttimme valtuudet kohdistuvat armeijamme ylipäällikkyyteen, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kaupalliseen edustamiseen maamme hyväksi ja eduksi.

Odotamme lisäksi presidentiltämme korkeaa moraalia ja arvomaailmaa, jossa annetaan mm. kunnioitusta maamme Itsenäisyydelle ja heille, jotka tekivät mahdottomasta mahdollisen.

Suomen viimeinen sini-valkoinen ääni poistui viimeiselle iltahuudolle 26.helmikuuta 2004. Koko kansan kunnioittama, jalkaväen kenraali Mannerheim-ristin ritari, Aadolf Ehrnrooth poistui tuolloin riveistämme.


Jalkaväen kenraali Aadolf Ehrnroothin hautajaiset 13. maaliskuuta 2004, klo 11:44. IMG_1293. 708kt. Canon Powershot Pro. Photo by Ilu 2004.
...


Mannerheim ristin ritari, jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth
Kenraali Ehrnrooth muistetaan rintamamiesten uskollisena puolustajana ja Suomen Itsenäisyyteen vannoneena herrasmiehenä, joka asetti Suomen toivon nuorisoon. Kenraali nautti varauksetonta kunnioitusta läpi koko Suomen kansan.

Ehrnrooth oli Suomen Itsenäisyyspäivän presidentinlinnan vastaanoton etuoikeutettu avaaja, ollen aina ensimmäisenä Ritarien harvenevassa rivistössä gentlemannina tervehtimässä tavallansa Suomen tasavallan presidenttiä.


Viimeisen matkan koittaessa,

presidentin kansliasta pyydettiin kohteliaasti saada täyttää kenraalin toive viimeisestä matkastaan tykinlavetilla. Pyyntö on ollut oikeutettu, sillä kenraali Ehrnrooth oli viimeinen sotiemme kenraali ja hänen tinkimätön taistelutahtonsa oli aina esimerkkinä sotilaille, jotka tekivät mahdottomasta mahdollisen. Hän oli pelastamassa osaltansa Suomelle Itsenäisyyttämme.


Suomen Tasavallan presidentin kansliasta ilmoitettiin pyyntöön lyhyesti:

"tykkilavetti haluttiin säästää valtionpäämiestason hautajaisiin". Sotilaskäskyasioissa viimeisen tahdon sanelee armeijamme ylipäällikkö, joka on tunnetusti istuva presidentti, tapahtumasta on nyt kulunut kahdeksan vuotta.

Tämä kirjoitus ei ehtinyt kansakunnan tietoon ennen presidentinvaalin äänestyspäivää!

Voi arvailla mitä Suomen kansalaiset olisivat vastanneet, mikäli heillä olisi ollut mahdollisuus sanansa sanomiseen. Kuka voisi olla sellainen valtiomies, joka tänä tai huomispäivänä olisi ansaitsemassa sotilaallista, pyydetyn kaltaista kunnianosoitusta, viimeiselle matkalleen? Miksi tätä pyyntöä ei voitu toteuttaa, olisihan se ollut virallisen Suomen kunniakysymys ja jopa velvollisuus.

Kansakunta seurasi kenraalin viimeistä matkaa sanbkoin joukoin


Suomen kansa seurasi kenraalin hautajaisia paikan päällä ja televisioista. Tapahtuma oli koruton ja lämmin, sillä kyseessä oli Suomen suuri mies, johon luotettiin horjumattomana Isänmaansa puolustajana niin sodassa kuin rauhassa.

Kirjoittaneella oli kunnia tavallisena Suomen kansalaisena olla läsnä Helsingin Suurkirkossa hiljaisena todistamassa koko kansan kenraalin viimeista matkaa. Isänmaamme ääni oli vaiennut. Tämä tarina oli tosi.

Ilkka Luoma