Taloustutkimus haastatteli joukkoa kansalaisista ja palkanalennuksiin olisi valmis väliaikaisena ilmiönä merkittävä osa kansalaisista. Erityisesti nuoret, joille lankeavat eläkemaksut ja lähivuosien suurimmat haasteet, ovat ymmärtämässä, että palkka on joustava elementti0] yhtenä kulurakenteena tavoiteltaessa työnantajalle kilpailukykyä, siis viime kädessä työpaikkoja itsellemme.
...
31102005 – Fortumin1] optiokeskustelu asettui hyvin omalaatuiseen itsekkyyden, yksisilmäisyyden ja ahneuden perijäänteeseen ajoilta, jolloin vain rahanvoima ja kulutuskyky olivat prioriteetti numero yksi.
31102005 – Fortumin1] optiokeskustelu asettui hyvin omalaatuiseen itsekkyyden, yksisilmäisyyden ja ahneuden perijäänteeseen ajoilta, jolloin vain rahanvoima ja kulutuskyky olivat prioriteetti numero yksi.
Erityisesti nuoria haastateltuja ajatellen paljon puhutut kohtuuttomat ja suorastaan tolkuttomat optiohyödyt asettavat asian häpeäntunteeseen siitä ahneudesta, mitä nuorin ikäluokkamme näkee osasta johtajistamme, antaessaan palkanalennushyväksyntänsä työrintamalle yhteisen kilpailukykymme hyödyksi.
Kuinka paljon meiltä pitää karata työpaikkoja pois, ennen kuin heräämme muutokseen?
Saavatko nuorimmat ja tulevaisuuden kulujen maksajat palkkioksi siirretyt työpaikat muualle ja voittojen kasautumiset osinkotileille? Kuinka alle 25-vuotiaita kannustaa poliitikkojen voimattomuus sekä ahneuden sokeus olla ymmärtämättä esim. vapaaehtoisen luopumisen mahdollisuudesta, kun nuorten vastineena on suostumus palkkojen alennuksesta ylläpitääksemme kilpailukyvystämme huolta?
Fortum-Lilius optioähkyröinnit rapauttivat kansakunnan luottamuksen
Herra Lilius ei ollut ainakaan julkisesti halukas ymmärtämään vapaaehtoisen luopumisen eduista luottamuksen palauttajana. Uskoisin jokaisen Fortumin johtajistoon kuuluvan tietävän ne vaikuttimet, jotka varsinaisesti nostivat pörssikurssit ylös.
Kilpailukykymme nostaminen vaatii reippaita otteita ja kansalaiset ovat tutkimuksen mukaan siihen suhteellisen valmiit. Mikäli Taloustutkimuksen tulos konkretisoituu laajoiksi neuvotteluiksi palkkapolitiikkamme reivaamiseksi väliaikaisesti tai "lopullisesti" alemmalle tasolle – parantaa se kilpailukykyämme.
Kilpailukykymme nostaminen vaatii reippaita otteita ja kansalaiset ovat tutkimuksen mukaan siihen suhteellisen valmiit. Mikäli Taloustutkimuksen tulos konkretisoituu laajoiksi neuvotteluiksi palkkapolitiikkamme reivaamiseksi väliaikaisesti tai "lopullisesti" alemmalle tasolle – parantaa se kilpailukykyämme.
Palkkatasoalennuksella on merkitystä työllisyyteen, työttömyyskuluihin, verokertymiin ja hintoihin, alentavasti, mutta ennenkaikkea yhteishenkeen, jolla puhallamme asemamme meidän osaamisemme ja taitojemme mukaiselle tasolle. Edellytyksenä on kaikkien osallistuminen ja tuloerojen kaventuminen.
Suomalainen yhteishenki – löytyykö sitä vielä?
Suomalaisista on aina löytynyt henkeä ja yhteenkuuluvuutta, kun meitä kohtaa uhka. Kansainvälinen työllisyyden uusjako on meille juuri nyt sellainen uhka, joka vaatii yhteistä ponnistusta.
Kuinka kansalaisponnistus saa suurimman voimansa, mikäli tavallinen peruskuluttaja ei koe luottamusta johtajistoon ja omistajarakenteisiin? Ahneus ja puhdas kulutusintoilu ja siihen liittyvä ostovoiman hauispunnerrus eivät ole enää keinoja pärjätä ja menestyä.
Kuinka kansalaisponnistus saa suurimman voimansa, mikäli tavallinen peruskuluttaja ei koe luottamusta johtajistoon ja omistajarakenteisiin? Ahneus ja puhdas kulutusintoilu ja siihen liittyvä ostovoiman hauispunnerrus eivät ole enää keinoja pärjätä ja menestyä.
On aika mobilisoitua yhteisen tavoitteen taakse – se on ainut keino turvata työllisyytemme
Keinot ovat yksinkertaiset: luottamus, mobilisoituminen yhteisrintamaan tehden yhdessä ja suunnitelmallisesti hanke, jossa on tavoite. Tavoite on yksinkertainen: työllisyyden nosto ja kansainvälisen kilpailukyvyn parannus keskittymällä juuri osaamisalueisiimme lisättynä oivalluksilla kaikilla tasoilla haettaessa materiaali-, kustannus- ja energiasäästöjä.
Yhteiskunnalle jää koulutuksen projisoiminen vastaamaan tarvetta ja kansalaisille uteliaisuus löytämään uusia ratkaisuja sekä yrittämisen henkeä niin palkollisuuteen kuin itse yrittämiseenkin. Olemme nyt kiihtyvästi maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa!
0] Myyntimies Miikkulainen on aina ollut pelimies ja ymmärtänyt dynaamisen palkan päälle!
1] Sixten Korkman – Fortum optiot rapauttivat kansalaisten yhteiskuntaluottamusta---
[Taloussanomat – 2050 vastinetta vuonna 2005 kirjoitettuun mielipidekirjoitukseen Fortum optioista]
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti