Suomi sai balsamia moniin haavoihin – sen tuomatta mitään konkreettista, mutta sitäkin enemmän kansallista tunnetta, hengenpaloa ja lämärien kautta tykinjytkyjä, joiden kruunuksi kohosi ilmaveivi. Kansakunta kohtasi ykseyden Maamme –laulun ja siniristilipun kautta. Kansakunta kohtaa sankarinsa tänään Helsingin Kauppatorilla klo 19:00.
...
Kansallistunne perustuu osin turvallisuuteen ja reviiriajatteluun
Aiheellisesti peräänkuulutettu inhimillisyys luonnostaan syntyy reviirien vilpittömästä tunnustamisesta; ei synny "rajakahinointia". Suomalaisuus on niin idästä kuin lännestä ja nyt voitot saatiin niin idän jättiläisestä – Venäjästä kuin maamme kielipolitiikka sortaneesta Ruotsista, joka läntisenä vaikutteena muokkasi suomalaisuutta suuntaan, jonka Venäjä vahvisti itsenäisyydeksemme, jota Sibeliuksen Finlandia ruokki.
Populan liikakasvu tai aterioiden väheneminen ajaa yli rajojen, jolloin syntyvät konfliktit. Näitä konflikteja varten tarvitaan kunkin reviirin sisälle kansallistunne puolustamaan yhteisesti aluettaan. Sama "aluepuolustus" oli nähtävissä myös jääkiekon MM-kisoissa "lippuineen, naamaväreineen ja kansallislauluineen".
Eläinkunta tunnustaa reviirit ja näin populaatiot pysyvät suunnilleen aisoissa, joskin ihminen ahneimpana on vallannut koko maapallon reviirikseen, välittämättä muusta eliöstöstä. Urheilussa, tuossa "hyväksytyssä sodanmuodossa" kansakunnat jakaantuvat reviireihinsä, ja kokevat kansallista eheyttä ja tunnetta omasta.
Eli: Reviiriys synnyttää kansallistunteen puolustamaan omaansa. Hivenen järkkynyt tasapaino reviiriydessä synnyttää puolestansa inhimillisyyttä, joskin joukossamme on aina pyrkyreitä parantamaan vajaata elämäänsä maallisilla esittelyvälineillä. Nyt esittelyvälineiksi kohosi henkinen voitto – kansalaisten omaksuma yhteinen voitto, joka kuuluu koko kansalle.
Saksalaisen säveltajän Fredrik Paciuksen Maamme –laulu saa tänään kansakunnan hurmioon – ja kansa saa sankarinsa!
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti