sunnuntai 12. joulukuuta 2010

SAFIR 2010 -lehdistötiedote

Lehdistötiedote 10.3.2011

Kansallinen ydinturvallisuusohjelma SAFIR2010 päättyy


Suomen ydinvoimalle elintärkeä tutkimustyö jatkuu...


Ydinvoimalaistosten turvallisuusohjelman SAFIR2010:n (Safety of Nuclear Power Plants – Finnish National Research Programme) tavoitteena on ollut kehittää edelleen suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuutta ja turvallisuuden ylläpitoon tarvittavaa asiantuntemusta. Lisäksi ohjelmalla on haluttu varmistaa valmius selvittää tehokkaasti uudet turvallisuutta ja luotettavaa käyttöä koskevat kysymykset, joita saattaa ilmaantua omien tai kansainvälistenkokemusten seurauksena. Vuosina 2007–2010 toteutetun tutkimusohjelman sisältö perustuu ydinenergialakiin ja erityisesti sen pykälään osaamisen varmistamisesta.

Ohjelman tutkimushankkeet ovat kattaneet ydinturvallisuuden koko kentän. Tutkimusaiheet ovat liittyneet nykyisten laitosten ikääntymiseen ja uusien laitosten rakentamiseen sekä eri tekniikan alueilla tapahtuvaan kehitykseen.

Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 ja suunnitteilla olevat Olkiluoto 4 ja Fennovoiman ensimmäinen laitosyksikkö lisäävät Suomessa alan asiantuntijoiden tarvetta. Samaan aikaan viimeisetkin ydinvoiman Suomeen tulossa mukana olleet asiantuntijat ovat lähdössä eläkkeelle. Uudet asiantuntijat erikoistuvat alalle suurelta osin kansallisen tutkimusohjelman hankkeissa tehtävässä tutkimustyössä. Tutkimuslaitosten haasteena on paitsi säilyttää riittävä määrä kansainvälisen tason huippuosaajia ja vastata tarpeeseen uuden sukupolven kouluttamisesta myös löytää toiminnalle riittävästi rahoitusta.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti lokakuussa ydinenergia-alan osaamistyöryhmän. ”Työhön on osallistunut yli sata henkeä, ja parhaillaan on käynnissä kysely noin 300 organisaatiolle. On jännittävää nähdä, missä nämä organisaatiot näkevät merkittävimmät tulevaisuuden tarpeet", toteaa yli-insinööri Jorma Aurela työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Säteilyturvakeskuksen kannalta ohjelma on ollut yksi tapa kehittää viranomaisvalvontaan tarvittavaa osaamista. ”Ohjelman tukiryhmistä tieto on kulkenut välittömästi viranomais- ja luvanhakijapuolelle. Haastavat analyysitehtävät on teetetty muissa organisaatioissa, joista useimmat ovat osallistuneet tutkimushakkeisiin. Osa valvontatehtävistä on siirtymässä tarkastuslaitoksille, mikä edellyttää niiden asiantuntijoilta uutta osaamista. Tämä muutos ja osaamisen kehittäminen parantavat Suomen kilpailukykyä myös muilla teknologia-alueilla”, toteaa SAFIR2010 & 2014 -johtoryhmän puheenjohtaja Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskuksesta.

Mittava määrä tieteellisiä julkaisuja ja akateemisia loppututkintoja

SAFIR2010-ohjelma on osa suomalaisten ydinturvallisuustutkimusohjelmien 20 vuoden jatkumoa. Ohjelmien (YKÄ & RATU 1990–1994, RETU & RATU2 1995–1998, FINNUS 1999–2002, SAFIR 2003–2006 and SAFIR2010 2007–2010) kokonaislaajuus on ollut 102,5 miljoonaa euroa ja 886 henkilötyövuotta. Ne ovat tuottaneet yhteensä 3300 julkaisua, 33 tohtorin, 18 lisensiaatin ja 92 diplomi-insinöörin/maisterin tutkintoa. SAFIR2010-ohjelma on ollut ohjelmista suurin: 27,5 miljoonaa euroa, 197 henkilötyövuotta, 866 julkaisua ja 40 akateemista tutkintoa.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2010 teettämässä kansainvälisessä arvioinnissa SAFIR2010-ohjelmassa tehty suomalainen ydinturvallisuustutkimus todettiin korkeatasoiseksi.

”Kansainvälinen kiinnostus Suomessa tehtävään ydinturvallisuustutkimukseen on selvästi kasvanut SAFIR2010-ohjelman aikana. Tämä näkyy lisääntyneenä rahoitusosuutena eräissä merkittävissä koehankkeissa ja lisääntyneenä kiinnostuksena koko ohjelmaa, sen puoliväli- ja loppuseminaaria ja ohjelman tuloksia kohtaan. Lisäksi eräs merkittävä ulkomainen organisaatio on ollut kiinnostunut yhteistyöstä koko ohjelman tasolla”, kertoo SAFIR2010-ohjelman johtaja Eija Karita Puska VTT:stä.

Kadehdittu suomalainen toimintamalli
SAFIR2010-tutkimusohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön asettama ja sen johtoryhmän puheenjohtajuus on Säteilyturvakeskuksella. Tutkimusohjelman johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki kotimaiset tahot: Säteilyturvakeskus STUK, työ- ja elinkeinoministeriö, Tekes, TVO, Fortum ja Fennovoima, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopisto. Nämä organisaatiot ovat edustettuina myös tutkimusta ohjaavissa tukiryhmissä ja yksittäisten tutkimushankkeiden ohjausryhmissä.

Tutkimusohjelman tarkoituksena on lain mukaan tukea turvallisuusviranomaisen toimintaa. Ohjelma on kuitenkin koettu koko kotimaista yhteisöä hyödyttäväksi ja kaikki osapuolet ovat siihen vahvasti sitoutuneet. Tästä on osoituksena esimerkiksi aktiivinen toiminta ohjelman ohjausryhmissä ja joidenkin ohjelmaan kuuluvien osien toteutus organisaatioiden antamalla rahoituksella. Malli, jossa kaikki toimijat - turvallisuusviranomaiset, teollisuus ja tutkimus - toimivat yhdessä, on kansainvälisesti harvinainen ja on herättänyt paljon kiinnostusta ja arvostusta.

Ruotsin ydinturvallisuusviranomainen Strålsäkerhetsmyndigheten on ollut kutsuttuna asiantuntijajäsenenä mukana SAFIR2010:n johtoryhmässä. Tutkimusohjelma on myös tärkeä kansallinen ja kansainvälinen verkosto, jossa tehdään päätökset Suomen osallistumisesta esimerkiksi OECD Nuclear Energy Agencyn (OECD/NEA) tutkimushankkeisiin ja välitetään tietoa kansainvälisistä hankkeista kotimaahan. Kansainvälistä ulottuvuutta ja arvostusta osoittaa myös merkittävä ulkomainen rahoitus tutkimusohjelman eräissä hankkeissa.

SAFIR2010-tutkimusohjelman suurin rahoituslähde on ollut voimayhtiöiltä ydinenergialain perusteella vuosittain kerättävä ns. VYR-rahoitus. Toinen merkittävä rahoittaja on ollut VTT, joka on samalla ollut myös ohjelman merkittävin toteuttaja ja joka on vastannut ohjelman hallinnosta.

Tutkimus jatkuu: SAFIR2014 käynnistyi

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimus jatkuu vuoden 2011 alussa käynnistyneessä SAFIR2014-ohjelmassa. Ohjelman runko muodostuu samoista ydinturvallisuuden kannalta keskeisistä tutkimusaiheista kuin SAFIR2010-ohjelmassa.

Eduskunnan heinäkuussa 2010 hyväksymät positiiviset periaatepäätökset TVO:n Olkiluoto 4-laitoksen ja Fennovoiman ensimmäisen laitosyksikön osalta nostivat lain mukaisen VYR-rahoituksen SAFIR2010-ohjelman 3 miljoonan euron vuositasolta 5,2 miljoonan euron tasolle ja kasvattivat samalla ohjelman vuosivolyymin lähes 10 miljoonan euron tasolle.

SAFIR2010-ohjelma:
http://virtual.vtt.fi/virtual/safir2010/

SAFIR-LEHDISTÖTILAISUUDEN MEDIAMATERIAALI:
http://www.vtt.fi/news/2011/03102011_Kansallinen_ydinturvallisuusohjelma_SAFIR2010.jsp
 

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Jaamme virheitä peittääksemme osaamattomuutta

[ ... kehityspalavereissa analysoidaan tehtyjä virheitä ja koetetaan löytää malleja, joilla ne korjataan. Kiitoksen paikka ja kannustavuuden hetki on suhteessa paljon pienempi,mitä se ansaitsisi - kunnes siinäkin ajaudutaan vääjäämättä ongelmiin, joita jaetaan osallisille tieten tai tahtomatta ... ]

25112007 - Yhteiskunnan määräävin tehtävä on todellisuudessa jakaa niukkuutta. Suurin runsaus taas sijaitsee ongelmien ja virheiden alueella. Onnistumisten määrä on yllättävän pieni, ja jos hyvä tulos saavutetaan, niin siitäkin löydämme virheen ja ongelman alkulähteen. Yksinkertaisesti kaikkea ei voi jakaa tasan, eikä oikein. Virheet ovat suurin kehityksen mitta vertailutaloudessa.

Virhe/virheet syntyy kun tavoitetta ei saavutettu suunnitelman mukaisesti. Tavoite voi olla lopullinen päämäärä tai sitten välimittaus, joita projektit ja prosessit ovat monimutkaistuvassa maailmassa täynnänsä.

Syntyy virheiden jako ja ongelmien tunnistus - koska täydellisesti yksimielistä lopputulosta ei voida saavuttaa - vähintäänkin se muuttuu seuraavassa vaiheessa, kun kehitys evaluoi seuraavan malli- ja tietosukupolven.

Me elämme jatkumossa, jossa virhe muuntaa itseään tiedon ja osaamisen (myös ymmärryksen) kasvaessa. Toisistaan vahvempaan riippuvuussuhteeseen osin komplisoitunut ymmärryksien esille tuomisen tahto luo hyväksymisongelmia. Hyvän ja pahan tiedon puu kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten.

Tiedon määrä tunnetusti kasvaa -
samalla tieto-osien yhdistelytaito haasteellistuu ja luo entistä enemmän vaihtoehtoja. Lisääntyvät vaihtoehdot synnyttävät kehitykselle mahdollisia etenemisreittejä siksi paljon, että moniarvoinen päätösprosessi ajaa ratkaisuvaihtoehtoja entistä enemmän virheisiin ja ongelmiin. Näin on syntynyt lisääntynyt virheiden jako.


Mielipide on aina hyväksymiskysymys
Vallitsevat ja "todistetut" tosiasiat ovat määrääviä, kunnes riittävän vahva ja "todistettu" vaihtoehto siirtää edellisen historiaan kokonaan tai osittaisena. Einstein ei tiennyt sellaista, mitä tiedämme ja "todistamme" tänään.

Oikeuslaitoksissa tehdään joka arkipäivä virheitä,
koska kaikki käsiteltävään tapahtumaan liittyvät todisteet ja tosiasiat eivät tule esille tai ne esitetään uskottavasti väärin. Moniarvoisuus ei ole yleisesti hyväksyntää, vaan itsellistä näkemystä "hyvästä ja pahasta/ oikeasta ja väärästä". Oppineet "tietävät", että oikeuden päätöksistä todellisuuteen nähden 20% on vääriä!

Voidaan siis sanoa, että usein alempi aste siirtää virheitä ja ongelmia hovioikeuteen ja korkeimpaan arvioitavaksi uudeksi tuomioksi. Oikeusjärjestelmään luotu monitasomalli hyväksyy jo itsessään virheiden synnyn ja näin mahdollistaa moniarvoisemman ratkaisumahdollisuuden.


Tieteessä vahvin ja todistetuin ratkaisu tai esitys vie voiton
Mitä useampi tiedemies/-nainen hyväksyy tuloksen, sen varmempi on sen tunnustus. Vielä 10 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen oli ristiriitoja synnyttävä keskustelualue. Nyt vankka enemmistö on sitä mieltä, että ihminen aiheuttaa lämpenemisen, ... (unohtamalla samalla monet muut jopa suuremmat ihmisperäiset ongelmat).


Ilmastokeskustelussa virheet ovat nyt jaetut
Vain yksi asia on varma - me emme tiedä kaikkia vaikuttimia, jotka aiheuttavat nyt nimenomaan ihmiskunnalle ongelmia ilmaston lämpenemisen kautta. Koko maapalloa ajatellen saattaa olla kokonaiseliöstölle jopa eduksi - pitkällä tarkastelulla, että ilmastonmuutos kaikkinensa säätää biosfääriä...(mutta mihin suuntaan?) - Kysymykseksi jääkin missä oli virhe ja ongelma kenelle?

Pikaisesti säädetty työn pakkolaki Tehy-johdannaisena oli monien mielestä suuri virhe - tällekkin löytyy peruste. Todellisuudessa pakkolaki oli juuri oikea ratkaisu. Pakkolakimallin tarve kasvaa ongelmien ja virheidemme lisääntyessä.

Voidaankin sanoa, että pakkolain vastustajat sanovat, että nyt jaettiin virhe huomiselle - ja kannattajat sanovat, että nyt luotiin yksi ratkaisu huomisen ongelmille. Kummassakin tapauksessa jaettiin yhteiskunnallisesti virheitä ja ongelmia. Täyttä hyväksyntää ei ole koskaan juuri mikään laki saanut.


Geenistöllisesti koko eliökunta jakaa virheitä ja ongelmien siemeniä
Näin on ehkä myös jossain "kokonaiskäyttöjärjestelmänä" säädetty. Joihinkin olosuhteisiin oli virhe syntyä kaksi linnun poikasta - toinen, heikompi työnnetään vahvemman toimesta pesästä.

Säätely on lähtöisin jostain, se pitää yllä tasapainoa [? vahvemman laki] - virheet ovat todiste näiden välttämättömyydestä - miksi toinen poikasista ei kyennyt vastustamaan sitä kohtaan tehtyä virhettä?

Ihmiskunta on säädellyt itse suurimmat virheet ja ongelmat -
ja se on puuttuminen yksipuolisesti miltei kaikkeen, jotka vaikuttavat meistä ulkopuolisiin tekijöihin (ylitimme rajamme). Olemme levittäneet ja jakaneet virheemme ongelmiksi itsellemme ja nimenomaan muille.

Voimmekin filosofisesti sanoa, että täysin virheettömiä ratkaisuja ei ole - "ensimmäinen virhe" sattui jo alkuräjähdyksessä [ Big Bang ], kun tuntemattomasta syystä olematon löysi rajattoman, ...tämän tapahtuman syystä olemme nyt tässä.
 

Ilkka Luoma

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttä vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6116788 ---

Teksti
Kaupat kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi, se voi olla virhe, liikkumisen tarpeemme kasvaa. Sen sijaan suuri virhe voi olla viljan ja kasvien muuntaminen liikennpolttoaineiksi. Tai olisiko se onni maataloudelle, koska ruoan hinta nousisi sille kuuluvaan arvoonsa?

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6116808 ---

Teksti
Yksityisautoilu on merkittävä ongelma. Onko suuri virhe, kun yhteiskunta ei säätele ihmisten liikkumista, esim. asettamalla julkisen joukkoliikenteen ilmaiseksi, poistaisiko se joukon ongelmia vai syntyisikö siitä entisestään virheitä?

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6116841 ---

Teksti
Maailmalla hätä kasvaa, se johtuu tehdyistä ihmisen omista virheistä. Oliko Suomelle suuri virhe päästää pakolaisia, elintasopakolaisia ja "pakolaisia" Suomeen osoittamaan mieltään asioista, johin meillä ei ole suoraa yhteyttä? Vai olisiko vieläkin suurempi virhe, jos sulkisimme rajat tietyiltä tulijoilta?

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6116864 ---

Teksti
Suomi on yksi aktiivisimmista kirjastopalveluiden käyttäjistä. Yhteiskunta nipistää niukkuudessaan kirjastojen määrärahoja, tehdäänkö siinä suuri virhe, koska kirjasto on yksi sivistyksen, oppimisen, uteliaisuuden tyydyttämisen ja sosiaalisen kohtaamisen luonnollisista ja vapaaehtoisista paikoista.

...
US - Puheenvuoro -linkki:

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Kenelle kannamme todellista vastuuta?

Kaikki perinteelliset puolueet kilpaa huutavat kasvua. Ymmärtävätkö herra Katainen ja rouva Kiviniemi, että rajallisesta maapallosta ei voida ulosmitata enempää kuin se itse kehittää ja kasvattaa? Poliitikot huutavat nyt kilpaa materiaalista ja maallista hyvinvointia kasvu-uralta. Kuinka pahasti voidaan kansakuntaa harhauttaa kasvulla, jota ei ole – olemme syöneet itsemme ylihuomiselle. Ympäristön ja luonnon on saatava vetää henkeä. Kasvua kasvun perään ei ole!
...
[ ... aina elo-syyskuun vaihteessa on uutisoitu ihmiskunnan syöneen ympäristön biokasvun jo koko vuoden kasvumäärän osalta - syömme syyskuusta lukien varantoja, jotka eivät enää uusiudu. Ihmiskunta siirtää omiksi haitallisiksi ylivarannoiksi tuon etukäteensyönnin, jota velanotoksi kutsutaan ... ]

Kuilu elämisen- ja elintasossa on revennyt eri puolilla maailmaa. Alikehittyneiden maiden vastarekyyli latautuu huolestuttavaa vauhtia. Vähäosaisten uskoon turvautuminen ajaa ihmisiä epätoivoon ja tekoihin, joissa ylensyöneet joutuvat maksumiehiksi. Olemme syöneet itsemme suhteessa ympäristöömme epätasapainoon suhdeluvulla 4/12 eli 33%.

33 prosentilla olemme ylittäneet ympäristön tuotantokyvyn, jo useita vuosia. Söimme koko maapallolle varatun biologisen kasvun velaksi muille - lapsillemme ja heille, joilta puuttuvat lähes kaikki, paitsi usko johonkin. Globaali maailmantalous reivaa nyt maagisesti tuolla 33 prosentilla vähennystä - se tarkoittaa nimenomaan läntisen kulutuksen pienentämistä tuolla samalla prosentilla.

Jos tutkimme uutisointia ja laskemme irtisanomiset, lomautukset, lyhennetyt työviikot, ennenaikaiset eläkkeet ja tuotannosta tipahtamiset - seuraa tätäkin lopulta tuo maaginen 33 prosenttia. Elimme välittämättä muista ja ympäristöstä. On maksun aika. Kustannuksina ovat uudet läntiset elintasosairauksien hyökyaallot. Mielenterveys järkkyy ja yltäkylläisyys ajaa terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset huimaan kasvuun. Söimme mm. liian usein itsemme ohi viimeisenkin vyönsoljen reiän.

Ympäristö osaa vastata omalla evoluutiolla. Luonto laittaa jarrut päälle. Ihminen itse on osa luontoa. On helppo ennustaa, että läntinen markkinatalous kohtaa noin 33 prosentin kulutusvähenemän. Ihmiset itse käyvät omaa ylikulutustaan vastaan. Väsyimme ostamiseen. Onko palkkojakin reivattava tuolla 33 prosentilla - kädenojennuksena heille, joilla ei ole kuin 1/33 osa siitä mitä meillä?

Jos seuraamme lähimmäisiämme, väheneviä työtovereitamme ja naapureitamme, huomaamme, että kulutusväsymys iski käsijarrut päälle. Nyt reivataan ostamista, käytämme tarkemmin väheneviä varantoja, kulutamme vähemmän, vaikka onneton kulutuskehoituksen mainosaalto kantaa korviimme kehoitusta liittyä kassajonoihin.

Emme liity kassajonoihin, vaan useat ovat jo liittyneet ruokajonoihin. Ihmiset löytävät kulutettavaa vähemmästä, pienemmästä ja säästeliäämmästä. Nyt keräämme alitajunnassamme sitä 33 prosentin varantoa, jonka ylisyöntinä ympäristöltämme "varastimme" huomisen velaksi huimalla korolla. Tämä velka erääntyy lapsillemme. Olemme perintömme siemenet jo jakaneet.

Herääminen alkoi nopeammin kuin ymmärsimme. Teollisuus ja kauppa tulevat laittamaan ihmisiä tuolla samalla prosentilla ulos lopullisesti tai väliaikaisesti. Herää kysymys, mistä tuo ymmärryksen aalto on alkanut. Mistä alkoi väsymys kuluttamiseen. Oliko se itsesuojeluvaisto, joka heräsi yhteydestä luotoon, joka lähetti meille salaperäisen impulssin laittaa jarrut päälle.

Ihmiskunta ei ole koskaan osannut selittää yhteyksien, vuorovaikutusten hermoratojen ja biosfääriviestityksen saloja ja kaavoja. Ihmiset eivät ole edes ymmärtäneet, mikä tehtävä on bakteereilla ja viruksilla 1/. Olisiko mahdollista, että lopullinen 33 prosentin sääntö kerää nyt voimia ja tulee eliminoimaan tuon jo laskemamme ympäristön ylisyönnin 33 prosentin osalta. Mikä salaisuus perustuu tuohon suhdelukuun?

Joka tapauksessa on selvää ja faktaa, että jarrut ovat päällä ja varannot keräävät nyt voimia. Jokainen vähennetty ympäristön kulutuskysyntä lisää luonnon voimavaroja palautettaessa tuo tasapaino, jossa vuotuinen syönti ei ylitä vuotuista kasvua.

Miljoonien vuosien aikana biosfääri 2/ on kasvanut ja varastoitunut - nyt kulutustäyteinen markkinatalous syö tuota varantoa. Ylitimme rajat ja ympäristön vastaisku on käynnissä. Olemme itse osa tuota vastaiskua ja se on meneillään oleva vähennyskampanja. Nyt luovumme kaikesta kuluttamastamme juuri tuon 33 prosentin osalta. Mikä tehtävä on lopulta "hydro- ja biosfäärin käyttöjärjestelmän *) ohjaamilla" viruksilla ja bakteereilla?

Mihin tasapainoon luontainen evoluutio lopulta pyrkii?


*)
Käyttöjärjestelmälle voimme antaa kukin sen nimityksen, mikä tuntuu uskomusjärjestelmissämme luontevimmalta - usein se liittyy uskontojen filosofiaan, koska rasittavilla todisteteemoilla ei tarvitse näin rajallista käsityskykyämme rasittaa.

1/
Linkit kirjoituksiin:
Pohdintaa loputtomuudesta ja olemattomuudesta
Virukset ja bakteerit
2/
Biosfääri [Wikipedia]


...
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus~
[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 ]

Kansio
Ulkona markkinataloudesta - vai eikö sittenkään?

Sent:
Sent: Friday, February 13, 2009 9:33 PM
Subject: MIELIPIDE - Ympäristön kestokyvyn ylitys maksetaan nyt talouden shokkiaaltona

Kategoriat:



US-Puheenvuorolinkki: