Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehitysapu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehitysapu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Surua yhtäkkiä ja surua jatkuvasti

Japanin yllätti kymmenmetrinen hyökyaalto perjantaina 11.3. - aamupäivällä - Suomen aikaan - tuhot lasketaan satoina, ehkä tuhansina kuolleina [noussee pahimmillaan kymmeniin tuhansiin] ja satoina miljardeina dollareina (arvio suomalaiselta meteorologilta/seismologilta YLE:n uutislähetyksessä.

Jokainen tsunamissa kuollut on yksilö ja yksilön takana on syvää surua lähipiirissä sekä myötätuntoa etäämpänä. Joka päivä maailmassa kuolee noin 4300 lasta likaisen veden bakteerien ja viruksien aiheuttamiin komplikaatioihin ja sairauksiin - täälläkin jokainen kuollut on yksilö, jonka takana on lähipiirissä surua - mutta missä on kaukaisempien myötätunto? Miksi mediaa ei kiinnosta joka vuosi näin kuolevat noin 1,6 miljoonaa lasta?

On huomattavaa, että likainen käyttövesi kehitysmaissa on hyvin usein ihmisen itsensä aikaansaamaa - eli vaikutamme ihmisinä vähintäänkin epäsuorasti lasten joka päiväiseen kuolemaan. Tsunami on täysin ihmisestä riippumaton luonnontapahtuma, jolle me ihmiset emme mahda mitään - voimme vain ottaa sen vastaan ja korkeintaan koettaa varautua siihen.


Vedenpuhdistaminen on taloudellinen operaatio,

mutta siihen ei riitä rahaa - ei kehitysmaista itsestään, eikä kehitysapuna kehittyneistä maista. Japanissa taas tsunamin tuhot saavat aikaan massiiviset korjaus- ja jälleenrakennusoperaatiot, joihin rikkaassa Japanissa riittää rahaa - ja alkavat tuhojen korjausoperaatiot todellisuudessa piristävät Japanin taloutta ja tuovat työtä, toimeliaisuutta ja ennen kaikkea yhteenkuuluvuutta surussa ja onnettomuuden jälkimainingeissa.

Kehitysmaissa likaisen veden jälkitapahtumat toistuvat toistumistaan - joka päivä, joka viikko ja turhaan - lähinnä ihmisen omista toimenpiteistä johtuen - joka kuukausi kuolee viattomia lapsia noin 130.000 --- 260.000 kahdessa kuukaudessa - pahimmassa lähihistorian tsunamissa Indonesian alueella menetti henkensä noin 200.000 ihmistä...

Jokainen kuollut on surun ja pohjattoman ikävän kohde - menetys yksilön osalta on aina ainutkertainen - jokainen kuollut on muistutus nopeasti ja yllättäen päättyvästä elämästä - syvin osannottoni niin Japanin tsunami- kuin joka päivä kuolleiden lapsien johdosta.

Ilkka Luoma

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Jaamme virheitä peittääksemme osaamattomuutta

[ ... kehityspalavereissa analysoidaan tehtyjä virheitä ja koetetaan löytää malleja, joilla ne korjataan. Kiitoksen paikka ja kannustavuuden hetki on suhteessa paljon pienempi,mitä se ansaitsisi - kunnes siinäkin ajaudutaan vääjäämättä ongelmiin, joita jaetaan osallisille tieten tai tahtomatta ... ]

25112007 - Yhteiskunnan määräävin tehtävä on todellisuudessa jakaa niukkuutta. Suurin runsaus taas sijaitsee ongelmien ja virheiden alueella. Onnistumisten määrä on yllättävän pieni, ja jos hyvä tulos saavutetaan, niin siitäkin löydämme virheen ja ongelman alkulähteen. Yksinkertaisesti kaikkea ei voi jakaa tasan, eikä oikein. Virheet ovat suurin kehityksen mitta vertailutaloudessa.

Virhe/virheet syntyy kun tavoitetta ei saavutettu suunnitelman mukaisesti. Tavoite voi olla lopullinen päämäärä tai sitten välimittaus, joita projektit ja prosessit ovat monimutkaistuvassa maailmassa täynnänsä.

Syntyy virheiden jako ja ongelmien tunnistus - koska täydellisesti yksimielistä lopputulosta ei voida saavuttaa - vähintäänkin se muuttuu seuraavassa vaiheessa, kun kehitys evaluoi seuraavan malli- ja tietosukupolven.

Me elämme jatkumossa, jossa virhe muuntaa itseään tiedon ja osaamisen (myös ymmärryksen) kasvaessa. Toisistaan vahvempaan riippuvuussuhteeseen osin komplisoitunut ymmärryksien esille tuomisen tahto luo hyväksymisongelmia. Hyvän ja pahan tiedon puu kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten.

Tiedon määrä tunnetusti kasvaa -
samalla tieto-osien yhdistelytaito haasteellistuu ja luo entistä enemmän vaihtoehtoja. Lisääntyvät vaihtoehdot synnyttävät kehitykselle mahdollisia etenemisreittejä siksi paljon, että moniarvoinen päätösprosessi ajaa ratkaisuvaihtoehtoja entistä enemmän virheisiin ja ongelmiin. Näin on syntynyt lisääntynyt virheiden jako.


Mielipide on aina hyväksymiskysymys
Vallitsevat ja "todistetut" tosiasiat ovat määrääviä, kunnes riittävän vahva ja "todistettu" vaihtoehto siirtää edellisen historiaan kokonaan tai osittaisena. Einstein ei tiennyt sellaista, mitä tiedämme ja "todistamme" tänään.

Oikeuslaitoksissa tehdään joka arkipäivä virheitä,
koska kaikki käsiteltävään tapahtumaan liittyvät todisteet ja tosiasiat eivät tule esille tai ne esitetään uskottavasti väärin. Moniarvoisuus ei ole yleisesti hyväksyntää, vaan itsellistä näkemystä "hyvästä ja pahasta/ oikeasta ja väärästä". Oppineet "tietävät", että oikeuden päätöksistä todellisuuteen nähden 20% on vääriä!

Voidaan siis sanoa, että usein alempi aste siirtää virheitä ja ongelmia hovioikeuteen ja korkeimpaan arvioitavaksi uudeksi tuomioksi. Oikeusjärjestelmään luotu monitasomalli hyväksyy jo itsessään virheiden synnyn ja näin mahdollistaa moniarvoisemman ratkaisumahdollisuuden.


Tieteessä vahvin ja todistetuin ratkaisu tai esitys vie voiton
Mitä useampi tiedemies/-nainen hyväksyy tuloksen, sen varmempi on sen tunnustus. Vielä 10 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen oli ristiriitoja synnyttävä keskustelualue. Nyt vankka enemmistö on sitä mieltä, että ihminen aiheuttaa lämpenemisen, ... (unohtamalla samalla monet muut jopa suuremmat ihmisperäiset ongelmat).


Ilmastokeskustelussa virheet ovat nyt jaetut
Vain yksi asia on varma - me emme tiedä kaikkia vaikuttimia, jotka aiheuttavat nyt nimenomaan ihmiskunnalle ongelmia ilmaston lämpenemisen kautta. Koko maapalloa ajatellen saattaa olla kokonaiseliöstölle jopa eduksi - pitkällä tarkastelulla, että ilmastonmuutos kaikkinensa säätää biosfääriä...(mutta mihin suuntaan?) - Kysymykseksi jääkin missä oli virhe ja ongelma kenelle?

Pikaisesti säädetty työn pakkolaki Tehy-johdannaisena oli monien mielestä suuri virhe - tällekkin löytyy peruste. Todellisuudessa pakkolaki oli juuri oikea ratkaisu. Pakkolakimallin tarve kasvaa ongelmien ja virheidemme lisääntyessä.

Voidaankin sanoa, että pakkolain vastustajat sanovat, että nyt jaettiin virhe huomiselle - ja kannattajat sanovat, että nyt luotiin yksi ratkaisu huomisen ongelmille. Kummassakin tapauksessa jaettiin yhteiskunnallisesti virheitä ja ongelmia. Täyttä hyväksyntää ei ole koskaan juuri mikään laki saanut.


Geenistöllisesti koko eliökunta jakaa virheitä ja ongelmien siemeniä
Näin on ehkä myös jossain "kokonaiskäyttöjärjestelmänä" säädetty. Joihinkin olosuhteisiin oli virhe syntyä kaksi linnun poikasta - toinen, heikompi työnnetään vahvemman toimesta pesästä.

Säätely on lähtöisin jostain, se pitää yllä tasapainoa [? vahvemman laki] - virheet ovat todiste näiden välttämättömyydestä - miksi toinen poikasista ei kyennyt vastustamaan sitä kohtaan tehtyä virhettä?

Ihmiskunta on säädellyt itse suurimmat virheet ja ongelmat -
ja se on puuttuminen yksipuolisesti miltei kaikkeen, jotka vaikuttavat meistä ulkopuolisiin tekijöihin (ylitimme rajamme). Olemme levittäneet ja jakaneet virheemme ongelmiksi itsellemme ja nimenomaan muille.

Voimmekin filosofisesti sanoa, että täysin virheettömiä ratkaisuja ei ole - "ensimmäinen virhe" sattui jo alkuräjähdyksessä [ Big Bang ], kun tuntemattomasta syystä olematon löysi rajattoman, ...tämän tapahtuman syystä olemme nyt tässä.
 

Ilkka Luoma

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttä vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6116788 ---

Teksti
Kaupat kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi, se voi olla virhe, liikkumisen tarpeemme kasvaa. Sen sijaan suuri virhe voi olla viljan ja kasvien muuntaminen liikennpolttoaineiksi. Tai olisiko se onni maataloudelle, koska ruoan hinta nousisi sille kuuluvaan arvoonsa?

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6116808 ---

Teksti
Yksityisautoilu on merkittävä ongelma. Onko suuri virhe, kun yhteiskunta ei säätele ihmisten liikkumista, esim. asettamalla julkisen joukkoliikenteen ilmaiseksi, poistaisiko se joukon ongelmia vai syntyisikö siitä entisestään virheitä?

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6116841 ---

Teksti
Maailmalla hätä kasvaa, se johtuu tehdyistä ihmisen omista virheistä. Oliko Suomelle suuri virhe päästää pakolaisia, elintasopakolaisia ja "pakolaisia" Suomeen osoittamaan mieltään asioista, johin meillä ei ole suoraa yhteyttä? Vai olisiko vieläkin suurempi virhe, jos sulkisimme rajat tietyiltä tulijoilta?

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6116864 ---

Teksti
Suomi on yksi aktiivisimmista kirjastopalveluiden käyttäjistä. Yhteiskunta nipistää niukkuudessaan kirjastojen määrärahoja, tehdäänkö siinä suuri virhe, koska kirjasto on yksi sivistyksen, oppimisen, uteliaisuuden tyydyttämisen ja sosiaalisen kohtaamisen luonnollisista ja vapaaehtoisista paikoista.

...
US - Puheenvuoro -linkki: