Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansantalous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansantalous. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. toukokuuta 2011

Prof. Puttonen kannusti ostamaan Nokiaa

Talouselämä -lehti kirjoittaa nettilehdessään 7. tammikuuta 2010 professori Vesa Puttosen kannustaneen valtiota hankkimaan Nokia -yhtymän osakkeita, koska tuolloin ne olivat miltei pohjamudissa hinnaltaan.
--
Ajatus on hyvä - ideana olisi palauttaa merkittävästi Nokia Oyj:n omistusta kotimaahamme, josta Nokia aikoinaan metsäteollisuutena ja kumisaappaina ponnisteli Kiinan antamien mahdollisuuksien myötä maailman suurimmaksi nykyalallaan.





Toukokuussa 2005 mm. Nokian sponsoroimat avomerikatamaraanit esittäytyivät helsinkiläisille. Oli miltei mahdotonta uskoa kuinka kettärästi nämä jättiläiset "pyörivät" pelkin purjein satama-altaassa ja veiläpä 6-7 kappaletta kerrallaan! Yhtä ketterästi Nokia on luovinut toistaiseksi kaikkien karikoiden ohi maailman avoimille selille maailman suurimmaksi kännyköiden valmistajaksi. Kuva 21. toukokuuta 2005, klo 13:45. DSC_5653.JPG. 1/400s, f11, 82mm. Photo by Ilu 2005. Nikon D70.

--
[TAUSTAA:  ... taloussympaattinen Vesa Puttonen oli Pohjola Oyj:lle osakeoperaatioilla junaillun Conventum Oy:n*/ toimitusjohtaja, joka teki rahaa mm. antikliimakseilla hulabaloo vuosituhannen vaihteessa - sittemmin Puttonen hakeutui yritysoppiensa opastamana opettamaan mm. sijoittamisen kompleksista maailmaa ---

---  
---  Mainittakoon, että samaan Puttonen-Conventum aikaan oli toinen personoitunut rahamagneetti, nykyinen Sampo Oyj:n sanavalmis hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos - Mandatum Oy **/ -nimisessä rahanpyöritysyhtiössä. Molempien yhtiöiden toimistovalot kuulemma paloivat myöhään yöhön, kun piti keksiä toinen toistaan hienompia ja vetoavampia antiesitteitä ja huipputuottorahoitusinstrumentteja - tulokset ovat tänään mm. tavallisen kansan tiedossa ... ]

...
Ja itse asia
Vesa Puttosen idea on keskustelun arvoinen. Aihetta on kannustettu myös suoraan Suomen kansalaisille - kansalaistekona. Jokainen kynnelle sopivasti kykenevä suomalainen voisi ostaa sopivalla summalla Nokiaa nyt, kun se on laskennallisesti hyvin halpa [--- 7.1. - klo 11:41: 9,07€/osake]***/

---
On todennäköistä, että pitkällä jänteellä yleensä hyvin osinkoja maksava Nokia tuottaa omistajilleen mukavasti esimerkiksi noin 5-10 vuoden hahlossa. On muistettava, että Nokialla on alallansa maailman suurin tuote- ja palvelukehityskoneisto kuin myös markkinointikanava vailla vertaa. 
---
Kiina on Nokian voimapesä - muistettakoon, että nykymallinen Nokia teki vasta noin 25 vuotta sitten ensimmäisen kauppansa Kiinaan - ollen vain noin 400.000 USD. Onko nyt kansallistalkoiden aika, halutaanko kansalaisvarallisuutta ilman kummempaa hypetystä?

*/ - Conventum /Uutinen - Talouselämä---

**/ - Mandatum - perustamishistoriasta löytyy myös kuuluisa Interbank ---

***/ - Arvopaperi - noteeraukset/ Nokia Oyj OMXH


Ilkka Luoma
...

Alla kansalaiskirjoitus, jossa mm. kannustetaan pohtimaan Nokian osaketta koko kansan osakkeena, tavoitteena kerätä tavallisille ihmisille pitkäjänteistä tuotto-omaisuutta ja tunnetta olla mukana "maailman suurimmassa" ~


Sent: Thursday, September 17, 2009 9:34 PM
Subject: MIELIPIDE - Kansallinen verojensiirto, osta Nokiaa - ole Isänmaallinen
...

[C] Kansallinen verojensiirto - tue Isänmaatasi ja osta Nokiaa
(Valtiovarainministeri Jyrki Katainen [kok.] kannustaa ja kehottaa olemaan isänmaallinen ja ryhtymään mm. pörssisijoittajaksi - tapahtuu verotuksen siirto myöhemmäksi - näin rohkaistaan kansalaisten säästö- ja sijoitushaluja)

[ ... pörssipelien ja antihulabaloojen aikana riemukkaalla "aina nousee" 1990 -luvun lopulla kahinakansa jonotti Jippiitä ja TJ-gruppia 1/ - tunnetuin seurauksin. Kansankapitalismi sai selkäänsä niin että roikui. Tänään monet kahinakansan edustajat jonottavat ruokajonoissa2/ kuponkeja, joiden osinkoarvo on vatsan pohjalla ... ]

Sijoittaminen on riskinottoa ja -kantoa. Helppoa rikastumista haikailevat kaikki - osa onnistuu ja suurin osa epäonnistuu, vaikka osakesijoittaminen pitkällä juoksulla on tasaisesti tuottavaa. Tänään Suomen kansallinen aarre Nokia on niin halpa, että isänmaallisempaa miltei hävettää.

Mobiilijätti Nokian omistavat3/ suurelta osin Karibialla cruisailevat amerikkalaiset eläkeläiset - suurien rahastojen välityksellä. Nokian omistajia edustavat tahot ovat kasvottomia ja ne peräävät vain suurta tuotto-odotusta sekä säännöllisiä osinkoja. Nokia on kyennyt vuodesta toiseen jakamaan mukavasti vuotuista korkoa sijoituksille.

Nokia oli mennä konkurssiin edellisen laman aikoihin - noin vuonna 1992 - edes suomalaiset pankit eivät eräänä tiukkana hetkenä palkkarahoja myöntäneet. Nyt Nokia on väkevä kuin suomalaisen saunapieru, joka lannistaa millaisen löylyhurjapään tahansa. Nokia ei tarvitse tänään paria olematonta suomalaista pankkia - vaikka sillä on edelleen uskomaton isänmaallisuus jo pääkonttorinkin osalta.


Arvellaan Nokian tehneen suurimmat voittonsa Kiinasta

Nokian paikka olisi Kiinassa. Nokia on tuottanut suurimmat voittonsa nimenomaan Kiinasta, jossa Nokia on jo kansallinen Suomi-instituutio. Nokian nykyinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila kerran Kiinassa ollessaan sanoi arvoituksellisesti, että joskus pääjohtaja voi olla oikeasti kiinalainen. Kiina on maailman suurin mobiilimarkkina ja Nokia on noilla markkinoilla jykevä kuin kiinalainen historia.

Fiktiona, mutta täysin mahdollisena ajatusleikkinä voidaan heittää, että maailmanhistorian suurin informaatiologistiikan suurallianssi rakentuu nimenomaan Kiinassa ja siihen liittyvät Nokia, Baidu, Huawei ja Lenovo. Jos miettii rykelmää tarkasti - huomaa jotain, mutta tähän palataan myöhemmin. Nokia on nousemassa vaikuttavammaksi, mitä vielä kukaan juuri nyt uneksiikaan.

Nokian kyky tuote- ja palvelukehitykseen 4/ ja noiden integrointiin on miltei ylivoimainen tässä maailmassa. Nokia on takonut voittoa, myös huonoina aikoina - aina vuodesta 1995 lähtien. Se on ollut menoa se, ja nyt on aika hankkia Nokian osakkeita. Osake maksaa nyt noin 10 euroa kappale. Vielä pari hassua vuotta sitten se oli noin 27 euroa - eikä ole tyhmää ennustaa, että noin kolmen vuoden kuluttua ollaan jo yli noiden lukujen.


Liittymien määrä nousee yli koko maapallon väkiluvun!

Suurin uutinen on se, että mobiililiittymien lukumäärä ei pysähdy maapallon väkilukuun, vaan nk. teknologisten informaatiologistiikkaliittymien määrä ylittää moninkertaisesti koko pallomme väkimäärän. Mobiliteetti on vasta alkukynnyksillään. Nokian visionäärit tietävät tämän ja etsivät varmaankin kiihkeästi tuota edellä esitetyn kaltaista allianssia.

Tänään Kiinassa on maailman eniten käteistä, siis nopeasti sijoitettavaa rahaa. Kiina voisi ostaa koko Nokian, mutta sitä se ei halua tehdä, koska halutaan ylläpitää hyvät tuotekehitys- ja innovaatiosuhteen Suomeen.

Nokian edesmennyt vuorineuvos Kari Kairamo loi innokkuuden Kiinan korkeimpaan johtoon jo 1980 -luvun loppupuolella, ennen dramaattista loppuaan. Kairamo muistetaan edelleen Kiinassa. Muistettakoon, että nykyisen kaltaisen Nokian ensimmäinen "mobiliteettikauppa" tehtiin noin 25 vuotta sitten ja se oli vaatimattomasti vain noin 400.000 USD.

Myöhemmin Kiina ostaa Nokiasta noin 10-20% siivun, järjestelee allianssin ja ottaa haltuun ensimmäisenä ympäristötaseellisen jokaiseen ihmiseen liittyvän reaaliaikakulutusverotuksen 5/, jolloin jokaiselle meille syntyy ympäristötase haitallisuudestamme tai hyödyllisyydestämme.


Ympäristön täysreformi tarvitsee laajan informaatiologistiikan

Ympäristömme koko maapallolla pelastuu vain vähentämällä kulutusta maagiset 33 prosenttia 6/ ja tämän kehitystä on voitava valvoa ja verottaa yksilökohtaisesti. Näin aukeaa aivan uusi ajattelu ja aivan uusi mobiliteetti. Emme ole vielä nähneet suuren vaihteen päälle menoa, mutta pitkä marssi sinne ei kestä kuin 5-10 vuotta.

Suomalainen identiteetti lähtee omasta ajattelusta. Emme seuraile, emme liity Natoon, pidämme varusmiehemme ja yhden Euroopan suurimmista mieslukuarmeijoista. Saunomme, otamme viinaa, riitelemme, väännämme kättä - tappelemme ja halaamme, olemmehan inhimillisiä suomalaisia, joilla on oma reviiri 7/.

Suomalainen identiteetti, usko itseensä sekä yhtiöönsä ja kykyihin, loivat Nokian - yhtiön, jonka reviiri on maailman huipulla ja katolla. Nyt on aika hankkia Nokia kotiin 8/,  - ainakin osaksi. Jokainen suomalainen voi ostaa 20-1000 osaketta ja siitä se alkaa - kiinalaiset hoitavat arvonnousun ja meistä tulee kuin tuleekin kansankapitalisteja - ilman hulabaloomeininkiä.


Vakava loppukirjoitus

Nykyhallituksen veto kannustaa kansalaisia säästämään ja sijoittamaan on suora ilmaus siitä, että tyypillisin ja perinteellisin tavoin yhteiskunta ei voi kerätä riittävästi varoja nykykaltaisen tulontasauksen tarpeisiin enää huomenna. Vastuu siirtyy nyt meille yksilöille ja eräs keino maksaa mm. lisääntyvä vanhuusaika ja muukin inhimillinen hätä on kustantaa se itse päivä päivältä ja se tarvitsee säästöjä sekä tuottavia ja vakaita sijoituksia.


Tekstiin liittyvät alaviitteet:
....

Ilkka Luoma
...

Kirjoitukseen liittyvät kuvakansiot -
kuvia saa käyttää vapaasti yllä olevan artikkelin yhteydessä. Copyright by Ilkka Luoma 2007, 2008 ja 2009.

Kuvakansio 1 - Keilaniemen lasipalatsit - mm. Nokia


Kuvakansio 2 - Tulontasauksen ääripäät - Optionokialaiset ja ruokajonolaiset [kuvat]
...

Sent:

Sent: Thursday, January 07, 2010 11:49 AM
Subject: UUSINTAMIELIPIDE - Kansallisteko? - Osta Nokiaa - Ole Isänmaallinen

...
US Puheenvuoro
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , ,

lauantai 30. huhtikuuta 2011

Perinteellinen paperinvalmistus loppuu maassamme?

Muistamme ientiä nytkäyttäneen paperilakon ja työsulun - saiko maineemme varmana toimittajana kolauksen? Suomi sai takkiinsa runsaasti kun jalostamaamme paperia ei valmistettu seitsemään viikkoon. Kansantaloudelliseen tappioon ja markkinaimagoon aihetetun tahran syyllistä on turha hakea.

Maailma on muuttunut; nyt on menossa kansainvälinen työnjaon uudelleen järjestäyminen. Eilisen ja tämän päivän kehitysmaat ottavat osansa työnjakautumisesta hinta- ja laatukykynsä mukaisesti.

03072005 - Paperilakko ja työsulku olivat ratkaiseva taisto, jossa ei saavutettu suomalaiselle työlle mitään. Nyt jo muilla aloilla oleva mahdollisuus ulkoistaa on myös mahdollista paperitehtaalle. Lakon aikana uutisoitiin StoraEnson tutkivan kokonaisten paperikoneiden siirrosta Kiinaan. Kiinalaiset ovat jo aiemmin siirtäneet täysiä tehtaita ja voimalaitoksia omaan maahansa länsimaista.

Nyt ei ole kyse pelkän työpaikan siirtymisestä, nyt on myös kysy kokonaisten tuotantolinjojen siirrosta sinne missä työnteko on edullisempaa ja missä kulutusmarkkinat ovat lähellä.

Suomalainen perinteellinen paperinvalmistus loppuu reilussa vuosikymmenessä. Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa: epäkurantit siirtokelvottomat koneet ja eläköitynyt paperiväki jää Suomeen ja itse tuotannon omistus jää osin suomalaisille kansainvälisille yhtiöille.

Toisessa vaihtoehdossa paperintekoammattitaito voi siirtyä nousevaan mekaanisen puunjalostuksen alueelle; kaiken kokoisten talojen suunnitteluun ja niiden komponenttivalmistukseen vietäväksi ympäri maapallon. Puurakentaminen on kokemassa uutta nousuaan. Puu ja puuyhdisteet ovat ehdottoman käyttökelpoisia rakennusmateriaaleja.

Suomi tulee olemaan jatkossakin maailman paras paperikoneiden valmistaja; tähän liittyvä insinööritaito on tunnustettua esim. Kiinassa. Mm. Metso sai juuri suuren konetilauksen Kiinan Shandongin maakunnasta. Kiinassa on runsaasti suomalaisten suunnittelemia paperi- ja sellulinjoja.

Paperilakko ei vaikuttanut millään lailla meneillään olevaan kansainväliseen työnjakoon, paitsi siltä osin, että ulkomaalaiset suurpaperinostajat vaativat suomalaisia hajauttamaan paperinvalmistustaan Suomessa olevan tuotantoriskin vuoksi.

Paperilakko ja työsulku toivat ainoastaan koko kansan tietoisuuteen Paperiväen jo ennestään suuret palkat ja hyvät edut. Tärkein saavutus oli se, että ulkoistaminen ulottuu myös pyhimpään edunvalvonnan linnoitukseen, toistaiseksi vahvaan Paperiliittoon. Globalisaation myötä myös paperiväki yhtenäistyy seuraavan vuosikymmenen aikana maailmanlaajuiseksi vaikuttajaksi.

Koko paperiala sai ansaitsemansa huomion, nyt me tiedämme työnjaon uusreformin alkaneen ja sen koskevan koko maapalloa. Paperiliitto oli tässä viestinnän airueena ja tunnetuksi tuojana Suomessa. Nyt voimmekin keskittyä tiiminä suunnittelemaan kuinka operoimme itsellemme ne työtehtävät, jotka maailmanlaajuisessa logistiikassa sopivat meille osaamisemme ja kilpailukykymme puitteissa.

Erosiko Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen liian myöhään?

Ilkka Luoma

...

*/ Kuvatekstiä lisää----

Suomessa perinteellinen paperiteollisuus bulkkilaaduilla lähenee loppuaan. Pärjäämme vain erikoislaaduilla, joiden teossa tarvitaan sitä kuuluisaa suomalaista osaamista. Paperikoneita tullaan siirtämään kaukoitään halvemman työvoiman piiriin, samalla päästään markkinoiden keskelle, vaikkakin peruspaperin käyttö informaatioalustana tuntuisi vanhanaikaiselta.

Metsäteollisuutemme joutuu etsimään uusia osaamisalueita. Mekaaninen metsäteollisuus ja puurakenteet ja liitokset muihin materiaaleihin nousevat arvoon arvaamattomaan. Kuvassa Mäntyharjulla puurakenteinen silta, joka edustaa uutta osaamista. Aika näyttää kuinka hyvin tämä ennakkoluuloton kokeilu kestää. Sillassa on ilmettä, ja se tuntuu luonnolliselta. Kuva otettu 23.03.2006, kello 13:57. DSC_11244.JPG. 2,41 MB. Paikka: Vihantasalmi. Photo by Ilu 2006
...


US Puheenvuoro
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , ,

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Lakko on menneen maailman ase!

Kahden yhtiön paperitehtaat pysähtyivät toimihenkilöiden lakon vuoksi. Viimeksi lakkoilivat jäähyllä olevan Jouko Ahosen joukot – paperihan on auringonlaskun ala, perustuotteina. Meillä on hidaskasvuinen raaka-aine ja liian nopeakasvuinen palkkakehitys. Lakko on nyt kohtalokas, kuten oli Ahosen lakot jo vuosia sitten.

Ei pelkkä palkka, vaan korkean hyvinvoinnin hintana palkkasivukulut ja energia- ja muut kulut. Lakko on menneen maailman ase – nyt vaaditaan konsensusta, yhteishenkeä ja jopa palkkojen laskua, jos aiomme töitä Suomessa ylläpitää – halvemmat toverit kehittyvissä maissa ottavat mielellään tehtäviämme. On käynnissä maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu!
...


04042005 - Pidemmälle koulutetuilla on samanlainen lakko-oikeus kuin muillakin, mutta ...

Lakkoilu on taas ylittänyt uutisoinnin. Lakko on aina merkki epäonnistumisesta. Se on merkki siitä, että joustavuus loppui. Lakkoilu on jäänne ajoilta, jolloin ei ollut mitään luottoa tekijän ja teettäjän välillä. Lakko on vanhanaikainen ja alkeellinen ase, joka saan aikaan pidemmällä jänteellä vain vahinkoa. Vastuulliset ihmiset eivät tarvitse lakkoja. Vastuulliset työnantajat huolehtivat tärkeimmästä voimavarastaan, työntekijöistä.


Lakot ovat vähentyneet viime aikoina. Esimerkiksi USA:ssa edesmennyt presidentti Reagan erotti lakkoon menneet lennonjohtajat ja palkkasi ilmavoimista uudet. Vielä 80-luvulle saakka Japanissa työnantaja huolehti tekijänsä kehdosta hautaan.

Kuuluisa patruuna Valkeakoskella järjesti duunareilleen kodit, tarhat, koulut, itse työn ja vieläpä jalkapallojoukkueen. Juuso Wallden huolehti kaikesta; hän valitsi olohuoneiden tapetitkin.


Lakko keksittiin dinosaurusaikana, jossa vastakkain oli Jussi ja jumala

Työnantaja otti kaiken irti, ei säästänyt kallisarvoisinta "omaisuuttaan", työntekijää. Työnantaja oli kapitalisti, eikä ymmärtänyt virheitään, vaan katsoi tilikirjoja. Duunari otti ja hermostui, perustettiin punaisen aatteen liikkeet. Joukkovoima teki tehtävänsä. 80-luvulla saavutettiin tila, joka oli luonut suomalaisen hyvinvointivaltion. Työvoimaliike tuossa muodossaan oli tehnyt tehtävänsä.


Nyt on uusi aika;

vastakkainasettelu on vain yritystoiminnan kilpailuasetelmissa, ei enää tekijöiden ja teettäjien asetelmissa. Vastuuntunto työntekijöistä on ainut keino työnantajalta, jotta kilpailukyky säilyisi. Joukkovoima muuntuu yksilön voimaksi.

Mikäli vastuunkantoa ei havaita työnantajassa, koituu se hiljalleen yrityksien tuhoksi; ne menettävät kilpailukykynsä. Maailmalla on runsaasti yrityksiä, jotka aina tekevät jonkun asian paremmin. Me emme voi lakkoilla, me voimme olla kapeilla toimisektoreillamme vain parhaita ja kyvykkäimpiä.

 

Työ on muuttunut joustavaksi, työsuhteet lyhyiksi


Vuokratyövoima lisääntyy koko ajan. Perinteelliset asetelmat ovat murtumassa. Joukkovoima on muuttumassa tiimivoimaksi. Järjestöt linnoissaan ovat poistumassa muodostuakseen verkostovoimaksi yksilöiden väleille.

Informaatio ei tule enää Helsingin päätoimistolta, vaan välittömästi kannanottoina suoraan yksilöiltä ja verkosta. Työntekijät tuntevat yhtiönsä; puuttuu vain se, että he voisivat osallistua myös pääomasijoituksin. Yhdysvalloissa on yhtiö, jonka kaikki 9000 työntekijää ovat myös omistajina ja tuo yhtiö menestyy hyvin.


Työntekijä ja työnantaja ovat verkostotiimi,

jossa yhdessä vaalitaan yhtiön etuutta kilpailijoita vastaan. Työyhteisö muodostaa hengen, jossa jokainen huolella valittu tiiminjäsen tekee osansa motivoituneena ikäänkuin yhtiön omistajana. Jokainen yhtiöstään ylpeä tiimiläinen saa palkkansa vain tuotoksesta, ei budjeteista ja tämä on oikeasti tiedostettu.

Tämän päivän parhaat yhtiöt huolehtivat työntekijöistään; arvokkaimmasta luonnonvarastaan, jonka innovaatiot luovat kilpailukyvyn. Menestyvä yhtiö kiittää tekijöitään oikeudenmukaisella voitonjaolla tai vaikeat ajat ylittävillä ratkaisuilla. Lakkoja emme enää tarvitse. Ongelmat ratkaistaan täsmähoidolla.


Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka


VERY SPECIAL
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Kansakunta etsii itsenäisyyden vaihtoehtoja

[ ... Kansakunta on juossut aikansa muodin mukaisesti kulutuksen ja näyttötalouden kierteessä. Hengästys hiipii materiaalisen hyvinvoinnin alla - aikansa, työntyen lopulta pintaan vaihtoehtoja etsien. Eduskuntaohjattu kansalaisvaroin ylläpidettävä YLE on ottanut irtioton uuteen yhteiskuntatarpeeseen vastuuajattelun herättäjänä ... ]

Taloudellisen hyvinvoinnin kasvaessa materiaaliset arvot pinnallistavat kuluttajat businesspisteiksi talousmiesten budjettikarttoihin. Tehotalous ajaa vain suurempaa tuottoa, tekijät ajavat suurempaa palkkaa, siis ostovoimaa - saadakseen lisää näyttöä ja hyväksyntää kyvystä olla kunnon jäsen kulutusyhteiskunnassa.

Väsymys kiirii yhä useammissa perheissä. Aika loppuu laatuajasta, aika loppuu perheeltä. Aika kuluu työssä, neuvotteluissa. aikaa ei ole jälkikasvulle. Lapset irtaantuvat ja ajautuvat hakemaan luonnottomasti hyväksyntää näyttötaloudesta ja katu- ja nettisäännöistä, joissa esiintyy lait, joita ei olisi vastuukotona säädetty.

Kansallinen YLE on ottanut irtiottoa kulutusyhteiskunnasta. YLE:n esittämät ympäristö- ja yhteiskuntadokumentit ylittävät jo ajallisesti kaupallisten kanavien mainosrahoitteiset amerikkalaistyyppiset elokuvaillat. YLE ajaa selvästi yhteiskuntavastuulinjaa kansalaisille niin luonnosta, ympäristöstä kuin ihmisen huolenpidosta toisistansa.

On perin selvää, että väsyksiin kiihkeytyneessä kulutusjuhlassa ihminen kohtaa rajansa, ja etsiytyy älylliseen, pohdinnalliseen ja yhteiskuntavastuulliseen ajatteluun kohdaten meistä aiheutuneen ympäristömuutoksen ympärillään. Kasvun rajat on saavutettu. YLE ottaa irtiottoa markkinamekanistisesta näyttötaloudesta.

Kehitys on vuoksiaaltoa, oli nuorisopolitiikan radikaalit ja väittelyherkät yhteiskunta-ajattelun nuorisovuodet 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-90 taitteessa oli villisti vapautuneen pankkimaailman markkinariehat - jälkihehkuna tuhannet yrittäjien ja velkakuoppiin itsemurhautuneiden joukot. Voitiin myös sanoa työttömyyden vapauttaneen syrjäytyneet kidutusvuosiin. Maksamme vieläkin villiintyneiden pankkimiesten markkinaviestiä.

1990-luvun lopussa iskivät kiihkopörssivuosien rahanhajukammereiden pankkiiripojat kääräisten kahinakansan säästöporsasrahat ferrareihin, kelohuviloihin ja jet-falcon suihkarilentoihin Keski-Euroopan riemukaduille - tämänkin juhlan maksoivat kuluttajat - arkiharmauden keskeltä.

Viimeisenä episodina, osinko- ja optiopoikien kähminnän jälkeen - lattiataso innostui huudattamaan kimpaantuneena isoisten ahneudesta palkkansa 11-24% nousuun. Oli tullut "rahvaan" aika - nyt ulosmitattiin pitkän ylijäämäisen vientiputken hedelmät tuhoamalla tupo (tulopoliittinen kokonaisratkaisu), tuo konsensuksen viimeinen linnoitus.

YLE hoksasi tulleen tilauksen ja muutti linjaansa. Esille tulevat vastuuajattelu, ajatusherättely sekä kysymysasettelu, kun maailman hukkuu paskaan. Raakaa ja kovaa tekstiä, mutta puskan ravistus on sitä parempi, mitä enemmän käyttää suomalaisen sisun herättävää voimasanastoa.

Osa kansakuntaa ajautui henkiseen paitsioon - oli vain takarenkaiden leveys, pakoputkien lukumäärä ja tuplapakastimet kesämökillä. YLE tarrasi kiinni aikaan ja nosti katsojaluvut nousuun ymmärtäen, että kyllästys kiirii pitkin lähiöitä, joista aina on maksettu laskut - niin pankkikriisistä, kuin pörssipoikien hulabaloosta ja lopulta yliähkyröidyistä optioistakin.

Kansakunta kyllästyy osattomuudesta, hyväksymättömyydestä ja puoluepolitiikan pinnallisuudesta. Nyt olemme pakanneet kotimme täyteen näyttötaloutta, kiinnittämättä liiemmin huomiota perheyhteydelle kuin ajatukselle kokonaisesta kansakunnasta. Kyllästykseen ajautuneet ihmiset ovat alttiita vahvasti osallistuville johtajille, jotka lupaavat yhtenäisyyttä, tunnetta ja uskon voimaa olla suomalainen.

Motivoitunut kansa ratkaisee ohjatusti kaikki ongelmansa ja valitsee ohjaajiksi ne, jotka lunastavat lupauksensa - olivatpa ne kuinka pieniä tahansa.

.....JK.
YLE voidaan rahoittaa suoraan valtion verovaroista ja lopettamalla samalla lupamaksut - peli muuttuisi rehellisemmäksi ja tahallaan maksamattomatkin saisivat rauhassa katsoa dvd:eensä ja subteeveensä.


Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.vuodatus.net/

____________________________________________________
Kuvakertomus ylläolevaan mielipidekirjoitukseen-
(kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan jutun yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6427011 ---

Teksti
Kiinalainen taulu opastaa mielentyyneyttä, sillä kiirettä luonnossa ei ole - kiireen tekevät rauhattomuus ja päämäärättömyys ilman uskoa itseensä ja toisiinsa.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6427069 ---

Teksti
Markkinataloudessa mitataan teholukuja. Tiedon etsintään keskittyvä ihminen ei ole rahalla mitattava suure - suomalaiset ovat yksiä eniten kirjastopalveluita käyttävä kansa maailmassa. Lukeminen sivistää mm. ymmärtämään, mitä olemme jo nyt tehneet luonnollemme.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6427099 ---

Teksti
Näyttötalous heijastelee kaikkea sellaista, mitä todellisuudessa emme tarvitsisi - mutta meille on opetettu, että kulutus ravitsee markkinataloutta tuoden lisääntyvästi työtä - unohtaen samalla, että elämme jo nyt laina-ajalla.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6427113 ---

Teksti
Jähmettyneet ihmiset vahanaamioineen olivat kuin pysähtyneen ajatuksen luoma illuusio kaikkeudesta, jossa mekanistinen markkinatalous hyydytti ympäristöllisen ajattelun.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6427137 ---

Teksti
Uroksellinen näyttötalous lepää usein geenijatkollisesti naisen varassa. Miehisyys kulutusjuhlassa kiihottaa vain hekumahetkessä naisen lisääntymisviettiä.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6427140 ---

Teksti
Yksin - rauha ja hiljaisuus. Tuli, luonto ja pysähtynyt hetki. Oli välähdys heräämisestä, jossa luonto osoitti kulkunsa herättäen ajatuksen olevaisuuden harmoniasta.

...
US Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49291-kansakunta-etsii-vaihtoehtoja-ja-muutoksentekijoita

http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
http://edustajaehdokas.blogspot.com/
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Asioita, joista pankit eivät puhu

Kaksi asiaa joista pankit eivät puhu; eläkeläisen säästöt joko 0- tai melkein 0-korkoisilla tileillä ja asuntovelallisten lyhennysvapaapyynnöt. Molempien määrä on hyvin suuri. Entä kun korot lähtevät nyt nousuun?  Lyhennysvapaissa on vain maksettu korot ja eläkeläiset ovat pitäneet pankkeja pystyssä mittavilla säästöillään miltei 0-korkoisilla tileillä!
...

09102006 - Nythän maan hallitus puhuu niin hyvästä menestyksestä, että jotain on jäänyt huomaamatta (minist. Heinäluoma). Pankit julkistelevat tutkimuksia kotitalouksien peloista. Ehkä pankit ovat huomanneet kautta linjan lisääntyneet lainojen lyhennysvapaapyynnöt. Pankit elävät koroilla ja 'ikuinen" laina on varma asiakassuhde. Kuinka käy, kun 'ikuisen asiakkaan' maksukyky romahtaa?

Linkki keskusteluun > Kopauta <

Työnantajat epäilevät osaksi, että heidän työvoima ei ole riittävän pätevää. Paineet lattioilla kasvavat. YT on arkipäivää ja ulkoistus kurkistaa yhä useampien osastojen ovilla. Omistajat vaativat lisää voittoja, työntekijät tekevät vapaaehtoista pakkoylityötä entistä enemmän ja johtajistot halajavat bonuksia, palkkioita ja optioita.

Kulutus kasvaa, halutaan littu-TV, halutaan neliveto, halutaan isompi ja varustellumpi koti. Pitää olla sähköt mökillä, ja pitää olla kyky matkustaa kaukomaille. Lapsille pitää järjestää enemmän harrasteita, etteivät maleksi kaduilla, kun isillä ja äidillä on jatkuvasti menoja, siis poissaoloa kotoa.


Uhkia kasaantuu päällemme
On menossa maailmanlaajuinen työn uudelleenjako. Asuntojen hinnat ovat tapissa, ja kuitenkin välittäjät ennustelevat kasvavien palkkioiden toivossa vain maltillista arvonnousua asuntoihin. Muotia on asua väljemmin kuin ennen, pitää olla sauna, terassi, parveke ja patio maastomersun kokoiselle pihagrillille. Tämähän vaatii rahaa, ja pankit markkinoivat tyrkyttäen sitä kaikkeen kulutukseen, myyvätpä lyhennysvapaita vuosiakin.

Pankkien katteet ovat tiukoilla ja kilpailu kovaa, näin sanovat. Pankit siitä huolimatta takovat ennätysvoittoja, ikäänkuin varautuen suureen luottolamaan ja -tappioihin. Pankeissa on aivan viime aikoina herännyt myös vastuuajattelu.


Velka veli otettaessa
Pankit saavat jatkuvasti lisää lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, pankki suostuu, koska korko on katteen merkittävä muodostaja, millä eletään, tai pitäisi. Pankissa kaikki maksaa. Tilille pano on ilmaista, mutta fyysisistä konttoreista halutaan eroon.

Käteisrahan ystävälle jää kohta pankiksi vain sukanvarsi. Missä odotuttavat itseään puhtaat nettipankit, joilla on asiakaslähtöinen lähestymistapa. Heidän käteiskassa voisi olla kauppojen kassakoneet. Verkot olisivat jo teknisesti valmiina.

Kuinka paljon todellisuudessa on lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, sitä eivät pankit kerro. Varma korko on pankin tulos, ainoastaan taseet täytyy pitää vastaavuuskunnossa, mutta miten silloin, kun vakuudet alentuvat? 1990-luvun alussa oli asuntokriisi, korot 15% ja asuntojen hinnat lähteneet siitä tapista, missä nyt ollaan, jyrkästi alenemaan.

Nyt korot hitaasti, mutta varmasti nousevat ja marginaalit kotikukkaroissa ovat tiukoilla - on pakko pyytää lyhennysvapaata. Asuntojen hinnat tulevat laskemaan ja pakkorealisointeja tapahtuu, osan velasta jäädessä edelleen maksettavaksi - muistoksi patioista, terasseista ja pakettiauton kokoisista pihagrilleistä.

Käteisen näkeminen on kohta ylellisyyttä, ja korteilla ei ole tuntua oikeasta 100 euron setelistä, kun lappuun piirtyy vain summa 99,95e. Veli velkaa otettaessa, velipuoli maksettaessa, voi olla kivuliasta arkiviisua monessa yritteliäässä kodissa, jossa kuitenkin haluttiin vain parempaa elintasoa.

Valtiolle vastuupolitiikkana ei ole viisasta nyt alentaa kokonaisverokertymää,
ainoastaan painotus eri verojen kesken voi olla kannustavaa, mm. työntekoon. Valtion on syytä rakentaa turvapuskureita kansalaisille, kun elämän nurjempi hetki koittaa. Valtio on tasaava ja vastuullinen puskuri ylläpidettäessä sitä turvaa, sosiaalista toimivuutta, opetusjärjestelmiä ja yhteiskuntatoimivuutta, jonka suuret ikäluokat ovat rakentaneet sekä heidän vanhemmat perustaneet.

Vastuullisuutta on nähdä myös uhat kasvun tavoittelun käyrien takaa.

Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,

Mitä meille luvattiin jouluna 2007? [ ! ]

Jouluna 2007 uusi valtiovarainministeri loi kansalaisille uskoa kasvusta, loputtomasta kasvusta ja kuinka vahva meidän suomalaisten talous oli – samaan aikaan USA:ssa jyräsi sub-primekriisi, joka kaatoi ihmisiä velkasaneeraukseen, omien kotien pakkomyyntiin ja vuokralle menoon – oli syöty yli varojen. Kriisi nousi maihin meille jo parin kuukauden kuluttua – Suomen Pankki varoitti kansalaisia samaisena jouluna 2007 – sitä varoitusta ei kuunneltu, mitä meille jäi käteen? Jääkö meiltä nyt keväällä 2011 jotain huomaamatta?
...

[C] ... Suomen Pankki julkaisee juuri ennen Joulua erikoisnumeron talouden indikaattoreista - mukana on stressimittaria, kotitalouksien ylivelkaantumista ja kansantalouden pyörintää - mennäänkö yli- vai alikierroksilla ... Euro&Talous - rahoitusjärjestelmän vakaus, erikoisnumero 2007 ... ]

23122007 - Suomen Pankki julkaisi poikkeuksellisesti varoituksen sanat kotoa ja maailmalta. USA:n asuntoroskalainat, ylivelkaantuneet suomalaiskodit, pienenevä vientiylijäämä ja työllisyyden hiljalleen romahdus bulkkituotannon siirtyessä kehittyviin uusiin halpatyövoiman maihin keskelle jättiläismarkkinoita - vaikka Suomessa nyt puhutaan jo työvoimapulasta!

Yllättäen suomalaisista kotitalouksista on täysin ilman velkaa 43%. Hälyttävää on se, että viidennes kotitalouksista kantaa 80% koko velkataakasta. Tutkimusten mukaan tuossa viidenneksessä on paljon paremmin toimeentulevia, siis hyväpalkkaisia kansalaisia. Meitä suorastaan opetetaan ottamaan lainaa.

Suomi on nostanut palkkamaltilla historiansa suurimmat vaihtotaseylijäämät [2003: 10% BKT:sta]. Suomalainen insinöörityö on mennyt hyvin kaupaksi. Osaamista on riittänyt ja kysyntääkin toistaiseksi. Käyrä on kuitenkin selvä - ylijäämä laskee koko ajan [2006: 5% BKT:sta]. Tänä syksynä nostimme palkkamme uudelle tasolle. Seuraavaksi nousevat hinnat, ja sitten laskevat velkamme vakuudet - siis asuntojen arvot. Katto tuli vastaan.

Kuluttaa voi määränsä - nyt valtaa hengenahdistus. Kotiin ei mahdu enää tavaraa, esineitä, krääsää, laitteita ja sähköä kuluttavia helpokehyödykkeitä vailla todellista hyötykäyttöä. Ihminen on kuluttamassa maapallonsa loppuun. Jännityksellä odotetaan onko Lapissakin ennätysjoulu - Joulu lämpöaalloilla - onpahan porojenkin helpompi kaivella jäkälänsä, ... ellei jääpeite yllätä.

Suomen Pankki yllätti julkaisemalla markkinatalouspankkien stressimittarit. Käyrät ovat mielenkiintoisia - 1992 pankit olivat lähimpänä konkurssiaan [lukuarvo 0,7], nyt ennustekäyrä lähenee noita "stressantuneita" lukuja [4] - vielä vuonna 2005 se oli 6. Korot nousevat, haetaan lyhennysvapaita ja neuvotellaan nousevissa koroissa. Mikäli asuntojen tasearvo laskee voimakkaasti, veloilta katoaa vakuusarvoa ja vaje on täytettävä jostain. Pitääkö peliin ottaa jo etukäteen muhivat ennätysperinnöt?

Suomalaiset ovat saaneet jo näitä ennätysperintöjä. Valtio poistaa edukseen perintöverot, koska noilla perinnöillä osa kansalaisista selviää velkakuopastaan, kun vakuusvajetta ei voida muualta täyttää ja näyttötalouskulutustakin pitäisi jatkaa. Seuraava sukupolvi saakin sitten vielä suuremmat perinnöt. Hyvä näin, sillä valtio ei jaksa huolehtia huomisen hyvinvointilaskusta - joudumme siihen kuuluisaan "omaan otsaan tuulee" -puhuriin.

Kilpailukyky on vientiriippuvaiselle Suomelle hyvinvoinnin lähtökohta. Palkkamaltti takasi kilpailukyvyn - nyt ulosmittasimme tuon tupo-konsensuksen. Ruotsissa EY-tuomioistuin hylkäsi Ruotsin LU:n [SAK:n vastine] valituksen latvialaisten hyväksymättömästä työehtosopimuskäytännöstä - se merkitsee, että nyt EU-alueella saa tehdä työtä toisen maan jollekkin edullisemmalla työehtosopimuksilla.

EY:n innoittamana palkat tulevat laskemaan, koska verestä työvoimaa saapuu mm. Puolasta, Latviasta ja Liettuasta. Saattaa kuulostaa kornilta, mutta tuo EY-tuomioistuinpäätös voi pelastaa ylivauraat ja ylipalkkaiset Pohjoismaat kiihtyvästä kustannuskilpailupaineesta. Palkkamme lähtevät laskuun - entä kuinka käy ylihintaisten asuntojemme velat; lyhennykset ja korot. ei hätää - perinnöt tulevat apuun ja hätiin

Olisi muistettava, että asunnoissa muhiin ylihintakriisi - perinnöt ovat suurelta osin asuntoja, mökkejä , tontteja ja halpenevia autoja. Saattaa olla, että perintöjen reaaliarvo ei olekkaan viiden vuoden päästä tämänpäiväinen. Perinnöillä ei järjestelläkkään ylisuurien lainojemme vakuuksia, vaan jää vaje. Asuntokierre onkin näin valmis heidän kohdalta joilla on liian suuret asunnot, velat ja niiden hoitokulut.

Markkinatalouslaki on mielenkiintoinen asia - se vaatii aina ostajan - entä kun kansakunta huomaa, että ylikulutus tuhoaa vauhdilla ympäristöä ja vetää "liinat kiinni" - ei olekkaan riittävää kysyntää, jälleen talouskierre alas on valmis.

Suomen Pankki otti talousinformaatiovastuun käsiinsä ja kirjoitti julkisen salaisuuden esille suurella ammattitaidolla, luvut, ennusteet ja perustelut ovat huolella laaditut - Suomi on aloittamassa laskukierteen. Varoitus on annettu. Aikoinaan edellisen laman valtiovarainministeri loikkasi sopivasti Brysseliin ja palasi viisaampana ja kokeneempana varoittamaan nyt siitä, mikä jäi 1980-90 lukujen taitteessa tekemättä. Katainen on yrittänyt varoittaa...

Kts. lainaukset: --- Euro&Talous 3-2007 ja erikoisnumero 2007. http://www.suomenpankki.fi Korkeatasoiset lehdet voi tilata Suomen Pankista: publications@bof.fi


Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma, 02.lokakuuta 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6554533 ---

Teksti
Kansalaiset ovat heränneet huomaamaan ympäristön tilan vaikutukset myös omaan hyvinvointiin. Luontorenesanssi saattaa intohimoistaa "kuluttamattomuuden" aikakauden - hylkäämme näyttötalouden ja valitsemme ympäristöllisen huomioimistalouden.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6554560 ---

Teksti
Erkki Liikanen, ent. Brysselin komissaari palasi Suomeen Suomen Pankkiin varoittamaan ja neuvomaan mihin liiallinen kulutus johtaa. Kuinka oli silloin kun herra Liikanen oli meillä valtiovarainministerinä?

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6554580 ---

Teksti
Tavallinen veronmaksaja katselee upeasti entisöityä Suomen Pankkia - mitä tämä laitos tekee huomenna? Suomen Pankki voisi olla kansalaisten oma pankki hillitsemässä yritystoimintaa harjoittavien pankkien "villiä" menoa. Uudessa talousajattelussa korko saattaa kokea yllättävän loppukeskustelun.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6554602 ---

Teksti
Suomen Pankissa oli 2. lokakuuta 2007 avoimien ovien päivä tavallisille kansalaisille. Rakennus oli komea, mutta mitä muuta se tekee huomenna kun ottaa vastaan vanhoja markkoja ...? No, neuvojapa tietenkin - kansalaisten omasta kansantaloutta vaalivasta pankista..

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6554636 ---

Teksti
Tukinuittoa, rehellistä käsityötä, kulutus oli kohdallaan, tukkijätkät olivat harvemmin ylen syöneitä - he kuluttivat aidosti, siis kaloreita. Henkisyys lähtee fyysisyydestä. Suomi rikastui metsästä, terva, sahat, vaneri ja paperi, ... entä huomenna kun suuria paperikoneita siirretään Kiinaan? Kuinka käy huomisen suomalaisen rock´roll? Lasimaalaus Suomen Pankissa.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6554652 ---

Teksti
Suomen Pankin pääaula - upeaa entisöintiä. Nyt Suomella menee lujaa, ainakin näyttötaloudessa, jossa oravana juoksemme pyörässä, jonka laakerit ovat jo öljystä kuivat. Valoa on, mutta silti täytyy kysyä, onko kulutusjuhlatunnelin päässä valoa? Valaistu ymmärryksen tie johtaa ympäristöön, joka ruokkii kaikki tavallansa ja tasapuolisesti eläinkunnan kilpailulakien mukaisesti.

...
US Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/70075-vaarallista-rahapelia-aanesta-itsenaisyytta


KESKUSTELU --- TIEDE [25154]
Uusimaa 271 – IPU, Itsenäisyyspuolue r.p.
http://ilkkaluoma.blogspot.com

---------------------------------------------------------------
Ilkka Luoma
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , , , , , ,

maanantai 21. maaliskuuta 2011

"Vain muutaman euron tähden"

Uutisointi kertoi, että maksukäyttäytymisemme on leväperäistynyt - olemme likeistyneet etelä-eurooppalaisiin - maksuja lykätään ja hyväksytään jopa 10 euron muistutuskulut per muistutus ja lasku – suuressa mittakaavassa pelkona on se, että etelä-eurooppalaiset valtiot - Kreikka, Portugali, Espanja ja Italia leväperäistyvät myös valtiollisten velkojen mittakaavassa – kuka maksaa?

[ ... kansalainen panttaa rahaa tilillään ja liruttaa laskunsa maksun yli eräpäivän - näin säästäen tunnetta, että tilillähän on rahaa. Matti Meikäläinen luottaa, että muutaman päivän viivästys ei laukaise muistutuslaskua ja päättää, että maksaa sitten ensi viikolla ... ]

Viivästysmaksut, -korot ja perintäkulut ovat suuri business. Perintäyhtiöt elävät tuolla myöhästymisten ja maksamattomuuksien tulvalla - aina käräjille saakka. Periminen on automaattigeneraattori vallankin nyt, kun eletään 0-korkojen aikaa. Markkinataloussääntöjen mukaan liiketoimintaa pitää kehittää ja voittoja kasvattaa.

...
[ Käytännön liiketoimintamalli:
Vähän puhuttu, mutta hyvin käyttökelpoinen rahasampo on ostaa "toivottomia ja maksamattomia laskuja" alkuperäisiltä laskuttajilta ja lähteä perimään niitä mitä moninaisimmin keinoin ja tavoin. Näin se menee:

Jollain yhtiöllä on saatavamäärä vaikkapa 100.000 euroa ja se laskee, ettei se omin voimin saa kasaan likikään tuota summaa - niinpä tuo maksamattomien laskujen läjä myydään perintäyhtiölle hintaan esim. 10.000 euroa - hyvä näin, tulihan edes tuo määrä kassaan. Seuraavaksi perintäyhtiö käynnistää prosessit ja aluksi generoi lisää huomautus- ja viivästyskuluja tulikivenkatkuisin terveisin - kunnes yksittäiset kokonaissummat ovat miehekkään kokoiset ja homma viedään käräjille. Näin perintäyhtiö voi generoida ostamansa 10.000 euron läjän huomattavasti suuremmaksi kuin alkuperäinen 100.000 euroa (jonka hinta oli siis 10.000 euroa) - kätevää, eikö? Mutta velka on maksettava, se kuuluu toimivan yhteiskunnan perusperiaatteisiin, mutta millaista rosvoamista sallitaan suhteutettuna se siihen liiketoimintariskiin, joka on otettu. Tässä muhii mielenkiintoinen lakimiestehtävä]
...


0-korkojen aikana perintäyhtiöille on parempi, etteivät asiakkaat maksa laskujaan ajoissa!

Yhteiskunta on täysillä mukana hyväksymässä esimerkiksi 15 euron maksamattoman laskun viivästyksestä muutamalla päivällä jopa 8-10 euron huomautuslisän, jolloin tuo edellä mainittu perintäbusiness syntyy - ajatelkaa esimerkiksi sähköyhtiöitä tai operaattoreita, jotka syytävät laskuja jopa satojatuhansia - joka kuukausi. 

5-10 prosenttia joutuu maksamaan tuon huomautusmaksun, vaikkapa 5 euroa - se tekee esim. 400.000:n kokonaislaskukappalemäärällä 200.000 euroa joka kuukausi "täysin tyhjästä" - liiketoiminnan ulkopuolelta, siis maksuna siitä, että eläisimme laskunuhteettomuudessa. Onko tuo voittomäärä kustannuksiin nähden jo rosvoamista, vai pitääkö rangaistuksen olla tuntuva, jotta täsmällinen eräpäivä säilyy mielessä?


Yhteiskunta elää tehokkaasti, kun ennustettavuus on korkea
- yksi ennustettavuus on korkea moraali laskujen maksuissa, mutta mikä on se oikea hinta, kun rangaistus annetaan? Joskus 15 euron lasku voi nousta satoihin euroihin ja joskus huomautusmaksu on enemmän kuin itse alkuperäinen lasku.

Ei ole ihme, että perintäyhtiöt kalastelevat koko laskutuksen itselleen - se on suuri business, varsinkin kun luovutaan printtilaskuista ja siirrytään sähköiseen menettelytapaan, jolloin kustannukset generoida automaattisesti yhä uusia huomautuksia tuo busineksesta jo todella suuren, koska tapahtumamäärät kasvavat koko ajan.

Perintäyhtiöt generoivat riittävän kauan paperillisia laskuja ja kohta sähköisiä, jotta kynnys mennä käräjille ylittyy - näin 15 euron lasku voi maksaa "unohtaneelle" jopa 1000-2000 euroa - onko tämä kohtuullista? Business suuntautuu sinne, missä on helppoa tehdä maksimaalinen voitto. Perintäyritykset ovat tällä kasvun uralla. Onko se yhteiskunnan etu?


Miten asiakas saadaan maksamaan laskunsa ajoissa?

Asiakaspalvelulla ja tuotteen/ palvelun laadulla ja tarpeellisuudella on merkitystä - hyvästä palvelusta halutaan maksaa ja se parantaa myös maksuherkkyyttä itse laskujen osalta. Vuorovaikutus ostaneen asiakkaan ja toimittaneen yrityksen välillä ei ainakaan huononna maksukäyttäytymistä.

Edelleen vielä tänään maksavan asiakkaan mielestä epäselvä jopa virheellinen lasku tulee maksettua, koska pelätään seuraamuksia ja ei uskalleta kamppailla vastaan suuria koneistoja kohtaan. Olisiko näissä väärissä tapauksissa perustettava jokin kansalaislaari, jossa jokainen voisi käydä katsomassa epäkohtia kansalaisten näkökulmasta ja näin saada jopa räikeimmät tapaukset kansalaisten ostoboikottiin?


Keppiä vai porkkanaa?

Olisiko hyvä idea, jos uskolliset ja säntilliset asiakkaat palkitaan aika-ajoin - ikäänkuin tarkkuudesta tulisi hyve ja kansalaisten keskuuteen kilpailu, kellä olisi eniten parempaa A-luokkaa hyvästä maksukäyttäytymisestä. Olisiko porkkana parempi kuin keppi, jonka kohtuuttomuus hipoo reaalikorkojen aikana täyttä liiketoimiahneutta.

Ole tarkka eräpäivien osalta, muutoin tuet suuresti laskuttavaa yritystä tai perintätoimistoa miltei puhtaalla lisävoitolla, sillä ei ole mitään liiketoimintaälykkyyttä generoida automaattisesti paperisilppua postilaatikoihin yhä uusilla ja kasvaville huomautuskuluilla. Toisaalta perintäyhtiöiden business on juuri tässä ja heidän kekseliäisyydellään ei ole rajoja, koska he ovat 'hyvällä asialla' - on kansalaisvastuuta maksaa reklamoimattomat laskunsa ajoissa.

"Vain muutaman dollarin tähden"  -  olisikin etu koko kansakunnalle, jos perintätoimistot menisivät itse konkurssiin - olisihan se merkki, että kansalaiset oppivat maksamaan laskunsa ajoissa!

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
...  

Sent:
Cc: paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; paivi.rasanen@eduskunta.fi ; mikko.alatalo@eduskunta.fi ; anni.sinnemaki@eduskunta.fi ; esko-juhani.tennila@eduskunta.fi ; juha.rehula@stm.fi ; paula.risikko@stm.fi ; mauri.pekkarinen@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; jaakko.laakso@eduskunta.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu
Sent: Wednesday, May 26, 2010 10:21 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - "Velka veli otettaessa - velipuoli maksettaessa"
...


Maksuviiveet ovat suuri business laskuttajille ja perintäyhtiöille
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)