Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvutalous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvutalous. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Hetki ennen vaaleja 2007 ja nyt!

Nykymallinen poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta huomioon ottamisen menetelmillä. Mieluumminkin voitaisiin sanoa yhtäläisyyksistä, joissa vain lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot erittelevät vasenta oikeasta.

24022007 - Tämän päivän painotus on kasvu; hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa, lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.

Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ...
ja varastoimisen labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena - mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä renki, mutta tunnetusti huono isäntä.

Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö ...
säestää poliittista nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti - täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten etuisuuksien nimissä. Suuret mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä suuren kansan mielipiteiden vastaisesti. Valtalehdistössä on menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen mm. turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.

Huomisen päivän informaatiossa ...
ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään. Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka- ja povitaskusta mahdollistavat. Kansalaisvaikute kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen.

Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle
YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä. YLE on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin, jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista kulutuksen madrahokemaa.

Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa
Me emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee, tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut sokeuden kulmapisteeksi. Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä, osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen tuntua.

Huominen arki avautuu nopeasti,
kun menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi mm. Kiinassa 340.000 joka vuosi valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä puolta pienemmällä palkalla. Nämä uhkakuvat ovat todellisia. Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen riippuvaisia viennistämme (puolet bkt:sta), meidän tuotteiden ja palveluiden tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat kalliimpia.

Huomista ei voida jakaa nyt.
Meidät on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä; kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie - meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.

Me emme ole yksin täällä
Maapalloa jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä. Länsimaat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme ulkoistumisina, työpaikkasiirtoina ja toimeliaissiirtoina sitä aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille, nyt on heidän vuoronsa.

Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien,
raaka-aineiden ja työvoiman täysuudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi - tämä vuosisata on kaukoidän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60. vuodessa - tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat. Suomi lähestyy osaltansa myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.

Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön
Se elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme, liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle tunnistamattomaan muotoon.

Huomisen arvoja ovat osallistuminen,
joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen. Näillä elämän arvoilla saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja energiakuluksemme alentaminen merkittävästi - sillä maapallollinen vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen kasvukulutus synnytettiin.

Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro,
jonka EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja heti - sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin, eristettiin ja eliminoitiin.

Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan - kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään. Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.

Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.blogspot.com


______________________Kuva 1:
DSC_6928.JPG
. 17. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 1:
--
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987713/ --

Kuva 2:
IMG_0226.JPG. 22. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 2:
--
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987722/ --

Kuva 3:
B0002784.JPG. 28. toukokuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 3:
--
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/400006796/ --

Kuvateksti 1:
Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana.

Kuvateksti 2:
Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1.

Kuvateksti 3:
Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.


...
US Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/70169-hetki-ennen-vaaleja-2007-ja-nyt

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Romahtaako ravinnekierto?

Oululaiset tiedemiehet innostuivat tutkimuksistaan, joissa ”todisteltiin” uusiutuvien energianvarojen riittävän kattamaan koko meidän energiankulutuksen – ehkä näin, mutta mitä se merkitsee ympäristön kiertokuluille, koska uusiutuvat pitävät sisällään myös energiaksi poltettavat biomassat. Aurinko ja tuuli eivät ole vielä kuin marginaaliasemassa, kunnes ...
...

[ ... isoäitimme ihastelivat pollen läjää kukkaruukkuihinsa. Lanta on tuhannet vuodet ajattu peltoon tuottamaan lähialueruokaa nälkäisiin, fyysiseen työhön tottuneiden suihin. Sadat tutkimuslaitokset kehittävät koko ajan uusia entistä tehokkaampia tapoja ja menetelmiä ruokkia yhä useampia, fyysiseen työhön tottumattomien suita ... ]

Ryöstöviljely ja mm. keinokastelu toivat mahtavat sadot, aikansa. Ravinne ja biologista jatkumoa aiheuttavat aineosaset ovat monimutkaisia yhdistelmiä, joiden kehittymiseen luonnolta meni muutama sata miljoonaa vuotta, jo kauan sitten. Hitaiden muuttujien 2/ aikakausi katkesi ihmisen löytäessä ulkoisen energiankäytön omien fyysisten töidensä helpottamiseksi.

Lisäenergia omien välttämättömyystoiminteiden päälle aikaansai nopeutuvan kasvua kasvulle ilmiön, jossa maapallon eliökunnan ravinnetuottoketjut ovat joutuneet niille epänormaalien kehityssuuntien valtaan. Tunnetusti kaikki vaikuttavat kaikkeen - kausaliteetti on väkevä ilmiö, jonka hitaat muuttujat vääjäämättä vievät omia sopeuman ratkaisujaan meille usein tuntemattomaan suuntaan.

Tänään on vallalla polttamisen aikakausi, jolla koetetaan saada luontaisesta biologisesta kierrosta helpoketta hiilidioksidimääriin pelattäessä merien pinnan nousua. Tutkimus mitä biosfäärin ravinnekuorman polttaminen merkitsee, on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Ihmistä kiinnostaa enempikin energia ja sen riittävyys 3/ luomaan helpokkeita toimiimme. Lisäksi kasvavalla energian käytöllä tavoittelemme suuruuden ekonomiaa - suurempi auto, suurempi vene ja lopulta suurempi pihagrilli, jotta suuremmat T-luupihvit kypsyvät nopeammin kasvattaen vyötärön seutuamme elintasosairauksien ketjuksi.  

Ruoka on heti veden jälkeen ihmisen tärkein saavutetaso - toki hengitettävä ilmaseos ajaa kummankin edelle, mutta oletamme sitä riittävän puhtaana elämämme loppuun saakka. Vesi 4/ loppuu puhtaana ravinteiden kuljettajana samassa tahdissa syötävän ruoan kanssa.

Jos katsomme biosfääriä ilman ihmistä - huomataan sen harmonia ja lajikehitys vain itse tuotettuna energiana omiin toimenpiteisiin. Suurin ero meihin on materiaalien ja energian käyttö. Ihminen siirtelee 5/, muokkaa, lajittelee ja polttamalla väkivaltaisesti muuntaa biosfääriä suuntaan, jota kukaan meistä ei tiedä eikä hahmota tarkasti.


Elämän alku mahdollistui palamisesta

Luonto itsessään poltti elämän alkuun. Tarvittiin sykäys eliökoneiston käynnistämiseen - aikaa meni satoja miljoonia vuosia. Luonnon mekanismit ovat "hitaita" ihmisiin nähden. Meillä on kvartaalimme, niin on luonnollakin. Suurin ero ihmisettömän ympäristön ja ihmisen välillä on mekanismien harmoniassa. Ihminen muokkaa ympäristöään niin nopeasti, että luonto itsessään ei sopeudu perinteen mukaisesti, vaan hätätilana, jossa muunnos on tietoa välittämätön sen vireisjatkumoille.

Luonnossa ei ole kuitenkaan hätätilaa, siellä on vain reaktio, jossa vahvempi ja suvunjatkantaan kyvykkäämpi voittaa. Ihminen loi ihmisyydessään (ihmisinhimillisyyttään) tulontasauksen kulutus- ja henkisyysvoimana. Tosin tänään "demokratiajärjestelmät" kaipaavat huoltoa - olemme ylittäneet pallomme kyvyn tuottaa riittävästi aikaamme soveltuvia ravinteita so. käytännössä ruokaa kaikille syntyville.

Ihmiskunta on sormeillut liiaksi ravinneketjuja mm. polttamalla sellaisia kiertoja, jotka ovat vuosimiljoonat kulkeutuneet takaisin elinkiertoihin tuottamaan uutta elämää. Kaikki kierrot perustuvat alkuaineisiin, jotka muodostavat ylempiä tasoja, joista jossakin kohtaa saa alkunsa elonkehä eli "elämä" - tätä tasoa emme ole vieläkään kyenneet löytämään.


Onko elämäkin häviämätöntä?

Alkuaineet ovat "häviämättömiä" maailmassamme, vetoaminen niiden muuttumattomuuteen on ylempiin elonkehiin ymmärtämättömien selostetta kaikkivoipaisuudestamme. Ylemmillä elonkehillä sijaitsevat materiaalien ja energian monimutkaiset yhdisteet - joissa sijaitsevat ravinteet, hivenaineet ...  ja tarvittavat ainesosaset, mm. vitamiinit, jotka luovat elämän jatkuvuuden mahdollistajat.

Liiallinen biosfäärin sormeilu esimerkiksi energian luomiseksi saattaa ajaa evoluution "hätätilaan", josta aikaansaatuu meille kelvoton ympäristö. Ihmiskunnan häviämisen muodostava ympäristö on varmuudella jonkin toisen tyyppisen elämän lähtökohta ja näin luonnon oma jatkumo ajaa vuosimiljoonaisen harmonian takaisin elonkehiin poistamalla sille vihamielisen - itsensä nurkaan ajaneen - ihmisen.

On muodikasta lopettaa maailmanlopunkirjoitukset tokaisuun, että nyt on tehtävä jotain. Mitä ihmiskunta tekee, riippuu sen kilpailuvietistä, taistelutahdosta ja kyvystä toimia ryhmänä. Ryhmätoiminta on monien eläin- ja kasvilajien keino pitää sukusolut liikkeellä - se on sitä harmoniaa ja kamppailua paikasta auringossa, sillä sieltä kaikki elämä on lähtöisin.

Ihmiskunnalla on myös tylympikin vaihtoehto - ja se on se kuuluisa luun käteen jääminen lihavien vuosien päätteeksi. Menneen ja sukupuuttoon kuolleiden maailmojen ilmentymät muinaisesta väkevyydestä todistuvat nimenomaan luina ja näkemättöminä silmäaukkoina pääkalloissa.

Muinaiset näkivät valon, joka herätti elämän. Myöhemmin tulevat kokevat sen viimeisen auringon säteen, joka päättää pyöreän alustamme elämän aurinkomme räjähdyksen viimeissä tulessa -  hyörystäessään lainassamme olleet alkuaineet "loputtomiin" jatkumoihin ...

Tekstin viitenumeroinnin linkit aiheen kirjoituksiin:


Ilkka Luoma
...

Mielipidekirjoitukseen liittyvät kuvakansiot ~
[kuvia saa käyttää vapaaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma]

Kuvakansio 1
Bioteknologiaa pidetään tämän ja huomisen päivän osaratkaisuna pyrittäessä pelastamaan maailmaa ilmastonmuutokselta - mutta mitä tarkoittavat biosfäärin muunnos- ja muutosprosessit polttamisena ja siihen liittyvinä materiamuutoksina?

Kuvakansio 2
Kaatopaikka on ravinteiden keskittymä ja maallisen elintasomme näyteikkuna - mutta mitä tarkoittavat ympäristölle viime kädessä siellä tapahtuvat biologiset muunnos- ja muutosprosessit ylijäämämetaanikaasun polttamisineen?

Kuvakansio 3
Lopetettu kaatopaikka on huomisen aarreaitta. Ihminen kätki jätöksensä - myös ravinteina - maan uumeniin. Samalla poltamme vuosimiljoonaista ammoin kuollutta elämää voimaloissamme, mm. maakaasuna, joka on todettu nyt(?) vähäpäästöiseksi vaihtoehdoksi luoda meille ulkoa ylimääräistä energiaa.

Kuvakansio 4
Maatalous on nykymallisen kaupunkielämän eräs ravinnonlähde, mutta myös päästäjä vailla vertaa. Mitä tarkoittaa voimallinen jalostus vihreästä kasvustosta lihaksi ja vieläkin vaarallisempana ilmiönä pieneliöstön ja "roskakalojen" syöttönä kassilohille, jotta saamme ylemmäksi ja herkullisemmaksi jalostettua ruokaa pöytiimme?
...

Sent:
Sent: Wednesday, June 17, 2009 9:49 AM
Subject: MIELIPIDEARTIKKELI - Romahtaako ravinnekierto ihmisen toimista?

 
Romahtaako ravinnekierto ihmisen toimista?
(Greenpeace 1/ on aktivoitunut palmuöljyn käytön kieltämiseksi tehtäessä biodieseliä autoihimme - ruoka miehen tiellä pitää ja tuotantomäärät ovat moninkertaistuneet sadassa vuodessa. Media jauhaa hiilidioksidivähenemisen onnea biokasvustosta ja sen polttamisesta) 
Kategoriat: