On havaittavissa innokkaita ihmistä puolustavia ahaa-ilmiöitä, ettei pienen ihmisen vaikute muutakkaan ilmastoa. Kädenvääntöä harjoittavat tutkijat, elinkeinoelämä ja kuluttajat. Ihminen on mestari antamaan itselleen positiivisia ja vapauttavia synninpäästöjä.
17072006 - Auringonottajat ovat tohkeissaan, kun paistaa niin kuumasti, että suojakertoimia pitää lisätä kesästä toiseen. Punaniskoja ja paahtuneita "kahvinpapuja" seilaa kaupunkien ja maaseutujen rannoille. Samaan aikaan eläin- ja kasvitieteilijät pongaavat uusia lajeja kotoperäisten joukosta. Säätieteilijä selostaa, että on niitä kuumempiakin kesiä ollut, ainakin viimeisen sadan vuoden aikana. Grönlannin jäätikötkin tuntuvat sulavan nopeammin.
Ihminen on lyhytnäköinen, jos hän todistelee itselleen kulutuksen mandraa ja sen vaikutetta kansantalouteen ja jatkuvaan kasvavan hyvinvoinnin autuaallisuuteen. Tosiasiassa merkittävin seikka on se, että ihminen käyttää apuvälineitä, jotka ovat tehdyt materiamuutoksilla käyttämällä ulkoista ihmisestä riippumatonta energiaa. Ihmisen hyvinvoinnintavoittelu ja kasvuhegemonia perustuvat juuri nimenomaan tähän kiihtyviin materiamuutoksiin ja ulkoisen, kierrossa olevan lainaenergian käyttöön.
Juuri nyt poltamme autojemme moottoreissa sitä kasvuenergiaa kierrosta, joka syntyi miljoonia vuosia sitten. Me porasimme sen esiin ja syydämme jätökset muusta eläinkunnasta riippumatta ilmakehään. Ihminen on mestari siirtelemään itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen, itseasiassa koko elämämme toinen kliimaksi on siinä. Ensimmäisen me tiedämmekin.
Eläinkunta ei käytä harmoniassaan apuvälineitä, ne saalistavat suoraan ja eliminoivat heikot ja huonokuntoiset pitäen populat elinvoimaisina ja lisääntymiskykyisinä kokonaistasapainon järkkymättä, tiedostamattaan. Ihminen haalii toimeentuloansa eliönaapurilta; muulta kokonaiskasvustolta siihen tahtiin, että riittävyyden rajat häämöttävät. Ihminen on onnistunut tuhoamaan jo menneisyydessä omia erillispopulaatioitaan mm. ryöstäviljelemällä tai omalla nahistelulla omistamisesta ja vallanhalusta. Ihmiselle ei riitä luontainen sille kuuluva reviiriys.
Ilmasto muuttuu oli ihmistä tai ei. Ihminen ei tiedä kaikkia muutosprosesseja eikä tapahtumajatkumoita, joita on nopeita ja äärimmäisen hitaita. Tiede selostaa aina enemmistöperiaatetta ja tiedeyhteisön hyväksyntää. Me vain unohdamme sen, että osuutemme ja tietomme syyn ja seurauksen laeista ovat tuntemukseltaan häviävän pieniä. Emme pelasta itseämme selittelemällä osallistumattomuuttamme ilmastomuutoksiin. Pitkässä skaalassa emme pelasta itseämme millään tutkimustuloksella tai uskomuksella.
On vastuuntunnotonta polemisoida vaikutetekijöitä ilmaston muutoksien osalta auringolle, taustasäteilylle, avaruuden hiukkasmyrskyille tai muille vetovoimaisille aiheuttajille niin ajatuksina kuin tieteellisenä "totuutena". Olisi mielekästä myös tutkia osuuttamme omiin ongelmiin, koska ne vaikuttavat säteilevästi myös muihin eliöryhmiin ja elämän edellytyksiin.
Ylihuomenna voimme varautua mm. yksityisautoilun loppumiseen, rusketus- ja uteliaisuusmatkailun päättymiseen, lisääntyvien apuvälineiden kehittelyn ja kasvattamisen vähenemiseen.
Ihminen voisi etsiä omaa luonnonrauhaansa sisältänsä hyväksyen tasapainon, joka menetettiin, kun huomattiin käden jatkeeksi nuija, kuokka ja itse-ehtoisesti tehty tuli. Elinpiiri- ja mukavuudenhaluevoluutio hoiti hommat tähän päivään, jossa 100 vuodessa poltimme taivaan tuuliin ilmastomuutoksien siemeniksi energiamäärän, jonka valmistamiseen muulta luonnolta meni esimerkiksi 30 miljoonaa vuotta.
Ihmiselossakin toisen ihmisen syyllisyys on todennäköisempi kuin oma, ...ainakin niin me itsellemme usein perustelemme. Ehkä me olemme antaneet sen pienen kiihdykkeen, joka nopeuttaa prosesseja havaitsemallamme tavalla.
Ilkka Luoma
US Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/73320-ilmasto-muuttuu-jatkuvasti
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ympäristöongelmat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ympäristöongelmat. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 18. toukokuuta 2011
maanantai 11. huhtikuuta 2011
Hetki ennen vaaleja 2007 ja nyt!
Nykymallinen poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta huomioon ottamisen menetelmillä. Mieluumminkin voitaisiin sanoa yhtäläisyyksistä, joissa vain lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot erittelevät vasenta oikeasta.
24022007 - Tämän päivän painotus on kasvu; hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa, lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.
Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ...
24022007 - Tämän päivän painotus on kasvu; hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa, lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.
Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ...
ja varastoimisen labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena - mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä renki, mutta tunnetusti huono isäntä.
Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö ...
Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö ...
säestää poliittista nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti - täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten etuisuuksien nimissä. Suuret mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä suuren kansan mielipiteiden vastaisesti. Valtalehdistössä on menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen mm. turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.
Huomisen päivän informaatiossa ...
Huomisen päivän informaatiossa ...
ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään. Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka- ja povitaskusta mahdollistavat. Kansalaisvaikute kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen.
Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle
Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle
YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä. YLE on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin, jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista kulutuksen madrahokemaa.
Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa
Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa
Me emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee, tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut sokeuden kulmapisteeksi. Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä, osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen tuntua.
Huominen arki avautuu nopeasti,
Huominen arki avautuu nopeasti,
kun menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi mm. Kiinassa 340.000 joka vuosi valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä puolta pienemmällä palkalla. Nämä uhkakuvat ovat todellisia. Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen riippuvaisia viennistämme (puolet bkt:sta), meidän tuotteiden ja palveluiden tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat kalliimpia.
Huomista ei voida jakaa nyt.
Huomista ei voida jakaa nyt.
Meidät on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä; kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie - meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.
Me emme ole yksin täällä
Me emme ole yksin täällä
Maapalloa jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä. Länsimaat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme ulkoistumisina, työpaikkasiirtoina ja toimeliaissiirtoina sitä aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille, nyt on heidän vuoronsa.
Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien,
Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien,
raaka-aineiden ja työvoiman täysuudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi - tämä vuosisata on kaukoidän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60. vuodessa - tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat. Suomi lähestyy osaltansa myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.
Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön
Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön
Se elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme, liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle tunnistamattomaan muotoon.
Huomisen arvoja ovat osallistuminen,
Huomisen arvoja ovat osallistuminen,
joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen. Näillä elämän arvoilla saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja energiakuluksemme alentaminen merkittävästi - sillä maapallollinen vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen kasvukulutus synnytettiin.
Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro,
Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro,
jonka EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja heti - sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin, eristettiin ja eliminoitiin.
Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan - kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään. Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan - kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään. Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.blogspot.com
DSC_6928.JPG. 17. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki 1:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987713/ --
Kuva 2:
IMG_0226.JPG. 22. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki 2:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987722/ --
Kuva 3:
B0002784.JPG. 28. toukokuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki 3:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/400006796/ --
Kuvateksti 1:
Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana.
Kuvateksti 2:
Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1.
Kuvateksti 3:
Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.
...
US Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/70169-hetki-ennen-vaaleja-2007-ja-nyt
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
Greenpeace yhdistää vastuuihmisiä!
[ ... Uutisista rävähti kuva Greenpeace aktivistien kiivetessä Fortumin 1) torniin osoittamaan mieltään ydinvoimaa vastaan, jota Suomi ei tarvitse eikä Fortum ansaitse. Greenpeace iskee maailmalla suoraan kestämättömän kulutuksen ytimeen - tänään Neste Oilin huoltoasemalle - kohteena palmuöljystä tehtävä biodiesel -- puheiden aika on ohi, on aika tarttua suoraan toimintaan - on odotettavissa yhdistymisen laatua joukkovoimaksi ... ]
Näemme televisiosta, kuinka Greenpeace aktivistit altistavat henkensä taistelussa valaiden puolesta - ihminen ei tarvitse valaiden lihaa nykyelinmallissaan [huom! eskimoiden ikiaikaiset luontoa arvostavat tavat] - ryöstötappaminen on kuihduttanut valaskannat sukupuuton partaalle. Greenpeace iskee Lapin ikimetsiin varjellakseen sellaista, mitä me ihmiset emme enemmistönä ymmärrä osaksi luonnon ja elämän monimuotoisuutta.
Ihminen on ylittänyt kaikki omalle lajilleen harmoniset ja luontaiset elinalueensa. Olemme siirtäneet, kuluttaneet, saastuttaneet, tappaneet ja murhanneet lajeja kiihtyvällä vauhdilla sukupuuttoon. Ihminen on ottanut kirjaimellisesti Raamatun lauseen: "Menkään, lisääntykää ja täyttäkää maa".
Osa ihmisistä on herännyt näkemään metsää puilta. Ihminen ei ole suuresta kirjasta huolimatta maan herra. Ihminen ei ole luomakunnan keskipiste eikä kruunu. Ihminen on osa luontoa, sen tulisi olla tasa-arvoinen eliö muiden joukossa. Riita meidän oikeudesta käyttää koko eliökunnan varoja etuoikeutettuna, on vähintäänkin kyseenalainen. Ei ole mitään erityisestä syytä korottaa asemaamme muiden kustannuksella.
Greenpeace on huomisen vastuuta ryhtyä suoraan toimintaan - onkin kannustettavaa innostaa ja aktivoida ihmiset ymmärryksen kautta liittymään joukkoon, jossa nähdään tämän päivän uhka meissä itsessämme. Aika ei ole käynyt vähiin, aika on loppunut. Ihmisen tulee palata omaan luonnolliseen asemaansa. Meidän kulutuskäyttäytyminen kuluttaa maapallon ekologisia varoja tuhatkertaisesti sen, mitä saman biomassan omaavat muurahaisyhteiskunnat käyttävät. Muurahaiset olivat ennen meitä ja jatkavat systemaattista elämäänsä myös meidän jälkeen. Selitys suuremmasta viisaudestamme ei koe tässä esimerkissä mitään etuoikeutta.
Ihmiskunta yhtenäistyy suurien uhkien edessä, juuri nyt kun avaruudesta ei suoranaista vaaraa ole näkyvissä, herää ajatus vihollisista ykköseen, ihmiseen itseensä. Selitykselle oikeudestamme kaikkeen ja kaikella tavalla ei ole mitään perustetta. Ryhmäaktiivisuus käynnistyy julistuksesta, jossa asetetaan päämäärät ja tavat sekä keinot niiden saavuttamiseksi. Joukko kasvaa vastuiden heräämisen myötä. Ihminen ei ole maapallon kuningas.
Suomen 150 sutta ja 200 karhua ovat liikaa Suomen 5,3 miljoonalle ihmiselle. Suomen hirvet ovat uhka autoillemme ja hengellemme. Tapamme liikenteessä 2-5 miljoonaa lintua vuosittain, kuinka paljon muita eläimiä kuolee heinäladon kokoisten citynäyttömaastureiden alle - ei tiedä kukaan [lasketaan, että autoilun mekassa USA:ssa kuolee miljoona eläintä joka päivä autojen alle].
Ihminen levittää asfalttiaan, levittää teitään, levittää parkkipaikkojaan, raivaa metsää paperiksi ja syyllistää luonnonsuojelijoita terroristeiksi, koska he häiritsevät metsän kaatoa, häiritsevät kaatopaikkoja, häiritsevät luonnontuhoamista ja kiipeävät Fortumin konttoritorniin. Ihminen häiritsee kokonaisuutena koko muuta eliökuntaa.
Yhtenäisyys lähtee yhteenkuuluvuudesta. Päämäärän kirkastuessa, lisää se taistelutahtoa tavoitteen saavuttamiseksi. Uhka yhdistää - on yhdistymisen aika. Nyt on aika ryhtyä toimeen - on toiminnan, ei puheiden aika. Aktiivinen kansalaistottelemattomuus sallittavuuden puitteissa tervettä järkeä ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen on paras tae huomisen elinvoimaisille sukupolville. Ihminen elää luonnosta, luonto ei elä ihmisestä. Ihminen on vain pieni osa kokonaisuutta, ja meille kuuluu vain se osa, mikä on juuri ja juuri riittävä populaation ylläpitämiseksi.
Luonto ei kestä kaltaistamme kulutusta, raiskausta, tuhoamista ja silmitöntä tappamista, jossa elämän valtikka on otettu ansiotta ja väärällä luulolla vääriin käsiin. Olemme ylittäneet rajamme. Tasapainoisen elämäntavan tavoittelu, asemansa harmoninen hyväksyntä ja olo osana luontojärjestelmää on juuri nyt viimeinen tae koettaa tehdä viimeisellä hetkellä se, mikä piti tehdä jo kauan sitten. Poltimme noin sadassa vuodessa sen määrän eloperäistä muinaista kasvustoa polttoaineina ilmaan mm. hiilidioksidiksi, minkä tekemiseen luonnolla meni 10 miljoonaa vuotta.
Taistelu luonnon suojelemisesta on alkanut - ja siihen on kannustettavaa liittyä. Parempi pienempi elintaso luonnossa, joka elää, lisääntyy ja kokonaisvaltaistuu eliökunnaksi, jossa kaikilla on osansa kuin tuhottu ympäristö, missä elottoman kuiva aavikko sateettomuutena tappaa hiljalleen kaiken kuumetessaan.
Juuri tätä kirjoitettaessa [29.3.2007, klo 21:45 YLE 1, A-talk] keskustelijat kiivaasti riitelevät Greenpeace vastaan ihmisen itsekäs mahtielon perustelu. Toteamuksena voisi sanoa, että lajimme on liiaksi levinnyt muiden varannoilla. Puheiden aika on ohi, suora kansalaistoiminta on astumassa tilalle.
1) --- http://www.greenpeace.org/raw/image_full/finland/fi/kuvat-ja-videot/greenpeacen-aktivistit-protest-5.jpg --- [Greenpeace - Fortum]
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE
http://ilkkaluoma.blogspot.com/
Näemme televisiosta, kuinka Greenpeace aktivistit altistavat henkensä taistelussa valaiden puolesta - ihminen ei tarvitse valaiden lihaa nykyelinmallissaan [huom! eskimoiden ikiaikaiset luontoa arvostavat tavat] - ryöstötappaminen on kuihduttanut valaskannat sukupuuton partaalle. Greenpeace iskee Lapin ikimetsiin varjellakseen sellaista, mitä me ihmiset emme enemmistönä ymmärrä osaksi luonnon ja elämän monimuotoisuutta.
Ihminen on ylittänyt kaikki omalle lajilleen harmoniset ja luontaiset elinalueensa. Olemme siirtäneet, kuluttaneet, saastuttaneet, tappaneet ja murhanneet lajeja kiihtyvällä vauhdilla sukupuuttoon. Ihminen on ottanut kirjaimellisesti Raamatun lauseen: "Menkään, lisääntykää ja täyttäkää maa".
Osa ihmisistä on herännyt näkemään metsää puilta. Ihminen ei ole suuresta kirjasta huolimatta maan herra. Ihminen ei ole luomakunnan keskipiste eikä kruunu. Ihminen on osa luontoa, sen tulisi olla tasa-arvoinen eliö muiden joukossa. Riita meidän oikeudesta käyttää koko eliökunnan varoja etuoikeutettuna, on vähintäänkin kyseenalainen. Ei ole mitään erityisestä syytä korottaa asemaamme muiden kustannuksella.
Greenpeace on huomisen vastuuta ryhtyä suoraan toimintaan - onkin kannustettavaa innostaa ja aktivoida ihmiset ymmärryksen kautta liittymään joukkoon, jossa nähdään tämän päivän uhka meissä itsessämme. Aika ei ole käynyt vähiin, aika on loppunut. Ihmisen tulee palata omaan luonnolliseen asemaansa. Meidän kulutuskäyttäytyminen kuluttaa maapallon ekologisia varoja tuhatkertaisesti sen, mitä saman biomassan omaavat muurahaisyhteiskunnat käyttävät. Muurahaiset olivat ennen meitä ja jatkavat systemaattista elämäänsä myös meidän jälkeen. Selitys suuremmasta viisaudestamme ei koe tässä esimerkissä mitään etuoikeutta.
Ihmiskunta yhtenäistyy suurien uhkien edessä, juuri nyt kun avaruudesta ei suoranaista vaaraa ole näkyvissä, herää ajatus vihollisista ykköseen, ihmiseen itseensä. Selitykselle oikeudestamme kaikkeen ja kaikella tavalla ei ole mitään perustetta. Ryhmäaktiivisuus käynnistyy julistuksesta, jossa asetetaan päämäärät ja tavat sekä keinot niiden saavuttamiseksi. Joukko kasvaa vastuiden heräämisen myötä. Ihminen ei ole maapallon kuningas.
Suomen 150 sutta ja 200 karhua ovat liikaa Suomen 5,3 miljoonalle ihmiselle. Suomen hirvet ovat uhka autoillemme ja hengellemme. Tapamme liikenteessä 2-5 miljoonaa lintua vuosittain, kuinka paljon muita eläimiä kuolee heinäladon kokoisten citynäyttömaastureiden alle - ei tiedä kukaan [lasketaan, että autoilun mekassa USA:ssa kuolee miljoona eläintä joka päivä autojen alle].
Ihminen levittää asfalttiaan, levittää teitään, levittää parkkipaikkojaan, raivaa metsää paperiksi ja syyllistää luonnonsuojelijoita terroristeiksi, koska he häiritsevät metsän kaatoa, häiritsevät kaatopaikkoja, häiritsevät luonnontuhoamista ja kiipeävät Fortumin konttoritorniin. Ihminen häiritsee kokonaisuutena koko muuta eliökuntaa.
Yhtenäisyys lähtee yhteenkuuluvuudesta. Päämäärän kirkastuessa, lisää se taistelutahtoa tavoitteen saavuttamiseksi. Uhka yhdistää - on yhdistymisen aika. Nyt on aika ryhtyä toimeen - on toiminnan, ei puheiden aika. Aktiivinen kansalaistottelemattomuus sallittavuuden puitteissa tervettä järkeä ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen on paras tae huomisen elinvoimaisille sukupolville. Ihminen elää luonnosta, luonto ei elä ihmisestä. Ihminen on vain pieni osa kokonaisuutta, ja meille kuuluu vain se osa, mikä on juuri ja juuri riittävä populaation ylläpitämiseksi.
Luonto ei kestä kaltaistamme kulutusta, raiskausta, tuhoamista ja silmitöntä tappamista, jossa elämän valtikka on otettu ansiotta ja väärällä luulolla vääriin käsiin. Olemme ylittäneet rajamme. Tasapainoisen elämäntavan tavoittelu, asemansa harmoninen hyväksyntä ja olo osana luontojärjestelmää on juuri nyt viimeinen tae koettaa tehdä viimeisellä hetkellä se, mikä piti tehdä jo kauan sitten. Poltimme noin sadassa vuodessa sen määrän eloperäistä muinaista kasvustoa polttoaineina ilmaan mm. hiilidioksidiksi, minkä tekemiseen luonnolla meni 10 miljoonaa vuotta.
Taistelu luonnon suojelemisesta on alkanut - ja siihen on kannustettavaa liittyä. Parempi pienempi elintaso luonnossa, joka elää, lisääntyy ja kokonaisvaltaistuu eliökunnaksi, jossa kaikilla on osansa kuin tuhottu ympäristö, missä elottoman kuiva aavikko sateettomuutena tappaa hiljalleen kaiken kuumetessaan.
Juuri tätä kirjoitettaessa [29.3.2007, klo 21:45 YLE 1, A-talk] keskustelijat kiivaasti riitelevät Greenpeace vastaan ihmisen itsekäs mahtielon perustelu. Toteamuksena voisi sanoa, että lajimme on liiaksi levinnyt muiden varannoilla. Puheiden aika on ohi, suora kansalaistoiminta on astumassa tilalle.
1) --- http://www.greenpeace.org/raw/image_full/finland/fi/kuvat-ja-videot/greenpeacen-aktivistit-protest-5.jpg --- [Greenpeace - Fortum]
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE
http://ilkkaluoma.blogspot.com/
Kuva 1.--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/438959030/ --- [B0002881.JPG]
Kuvateksti:
Moskovassa asuu 16-20 miljoonaa asukasta - autojen määrä kasvaa kulutushysteriassa, kilpailu käy heinäladon kokoisista citynäyttömaastureista niin kiivaana, että kaistat eivät riitä elintasovertailulle ja -näytölle. Ruuhkat kasvavat, liikenne puuroutuu - ihmiskunta jättiläiskaupungeissaan lähenee loppuaan.
Kuva 2.--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/438959022/ --- [B0003766.JPG]
Kuvateksti:Suomessa on tilaa, vettä, rantaa ja puhtautta - Suomi on armoitettujen joukossa puhuttaessa luonnosta ja elintilasta. Kuvankaunis Puruveden Ruokkeenniemi 29. heinäkuuta 2005. Kirkkaan auringonlaskun "pilaa" tummat pilvet, jotka uhkaavat luonnon tasapainoa ja elon rikkautta muutoksina, joihin olemme kiistatta syyllisiä ja aikaansaajia, ymmärtämättä edelleenkään, mitä olemme tehneet.
US-Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/64429-greenpeace-yhdistaa-vastuuihmisia
torstai 7. huhtikuuta 2011
Ruokapula yllättää markkinatalouden housut kintuissa
Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoi, että ravinnon hinta nousee varmasti, ja se pitää paikkansa. Maailmalla on yhä enemmän suita ruokittavana ja mm. meret tyhjenevät kalaravinnosta sekä eräin aluein ryöstöviljellyt pellot aavikoituvat, jo vedenkin puutteeseen.
[ ... luvuistaan väsynyt opiskelija tutkii Alepassa ruokapakettien viimeinen myyntipäivä alennuslappuja - 30%, jopa -50%. Jättiläisslummissa aamuyöstä 12 tuntisen työnsä aloittava laittaa palkastaan puolet ravintoon. Työssä käyvä suomalainen osastopäällikkö tutkii gourmee -osaston juustoja - pienen palan hinta on puolet työttömän peruspäivärahasta ... ]
06012011 - Missä mättää, kun ruokaa on yllin kyllin kauppojen takapihojen roskiksiin kipattavaksi, yöllisten ja varhaisaamujen liikkujien iloksi - ja ruokakaapin täytteeksi. Missä mättää, kun yhdestä sinievätonnikalasta (lihaa noin 150 kiloa) saatetaan maksaa 2000 työttömän peruspäivärahan ~25€/tpv verran japanilaisella kalatukkurien huutokaupassa?
Osakekirjoja, kultaa ja timantteja on vaikea syödä. Kallis auto on myös huonosti sulava - vaikka sisältää rautaa. Ruoka lähtee maasta, siis biokerroksesta - joka on täynnänsä hiiliyhdisteitä, ravinteita, kivennäisiä ja kasvuvoimaa antavaa typpeä ja fosforia. Jätevesilaitokset tuskailevat typen ja fosforin kanssa - ne ovat jopa ongelmajätteitä. Kaikki pitäisi polttaa!
Hiilidioksidi on ehdoton kasvunvoima
Ilmasta tarvitaan ravinnon kasvattamiseen ehdottomasti hiilidioksidia, tuota 'ylisuosittua' elintasokasvihuonekaasua. Puheissa se haluttaisiin kätkeä [CCS*/] maanpoveen, kun sitä liiaksi tuotamme muun muassa koneellistetun liikkumisemme vuoksi. Ruokatuotanto on kasvanut maapallolla mm. keinolannoitteiden käytön vuoksi viimeisen 150 vuoden aikana viisinkertaiseksi - samoin kuin miltei väkilukummekin.
Kiinan väestö tuplaantui kaksinkertaiseksi 50 vuodessa
Kun synnyin 1957 - oli kiinalaisia 650 miljoonaa. Nyt Kiinassa on asukkaita 1300 miljoonaa, siis tuplat. 1950 -luvulla Kiinassa syötiin vihanneksia - ei ollut liikalihavuutta. Erilaisissa kokeiluissa 1960-luvulla kuoli Kiinassa useita miljoonia, mutta oli testattava yhteiskuntajärjestelmiä. Silti väki lisääntyi, koska piti synnyttää työvoimaa pelloille sekä sosiaali- ja vanhuusturvaa.
Nyt kiinalaiset yhden lapsen perheet kaupungeissa suuntaavat juhla-aterialle ainokaisen poikansa kanssa Mäkkäriin - se on muotia. Kuinka käy, kun kaikki kiinalaiset syövät kuten me - monesti ylensyöneet läntisen markkinatalous-demokratian näyttöorientoituneet kulutusihmiset?
Vastaus on helppo: Muille kuin kiinalaisille ei juuri muuta jää - varsinkin kun otamme huomioon muutkin elintason nousuhuumeet - autot ja muut systeemit - jotta kiinalaisetkin ehtisivät siirtelemään itseään ja tavaroitaan entistä nopeammin useampiin paikkoihin - olemmehan esimerkin lännestä näyttäneet, kuten Mäkkäritkin.
Ruoka on arvokkaampaa kuin mitä se nyt maksaa
Ruoka on arvokasta ja meillä se maksaa liian vähän. Käytämme ravintoon Suomessa enää alle 20 prosenttia kokonaisnettotuloistamme. Eläinkunnassa ravinnonhankinta ottaa suurimman osan valveilla olon ajasta - loppu meneekin reviirin puolustamiseen ja parikumppanin etsintään - koska geenit pakottavat siihen ainoaan tehtäväämme: suvunjatkantaan.
Apulantakin loppuu kaivoksista ja louhoksista
Kun apulanta (louhittavat mineraalit) loppuvat, tarvitsemme oman ja eläinkunnan jätöstuotteet biokiertoon tehokkaammin. Sonnasta eli lannasta tulee arvokasta. Jotta ravinnon kasvu vastaisi kiihtyvää kysyntää, tarvitaan biokasvullekin kiihdytetty lisäkasvu ja se tarvitsee hiilidioksidia enenevässä määrin. Muistammehan, että CO2 on kasvihuonekaasu ja tomaatitkin kasvavat paremmin kasvihuoneissa.
Biokasvuston jalostus liikennepolttoaineiksi on miltei rikos elämää kohtaan
Meidän ei pidä polttaa biokerrostamme - syökäämme se mieluummin. Emme kippaa omia pakoputkituotteittamme meriin, emmekä kaatopaikoille - vaan biokiertoon tuomaan kasvun edellytyksiä ruoan tuotantoon. Voimme myös ostaa ravintomme lähempää, ja voimme, ainakin lännessä, syödä vähemmän - niin sitten riittäisi muillekkin kuin kiinalaisille.
Peltojen arvo nousee - maa on ainut asia merien ohella, joka tuottaa ravintoa
Kiinalaiset kulkevat maailmalla vuokraten ja ostaen peltoa. Purammeko pakettipeltomme ja laitamme vuokralle? Ratkaisemmeko näin ikuisen kaupunkilaisia hiertävän maataloustukiviidakon?**/ Oppiiko leipääkin syövä kaupunkilainen, että ape syntyy pellosta ja on vaikea tulla toimeen ilman särvintä, - käy kuin sille kuuluisalle mustalaisen hevoselle, kun oppi olemaan syömättä.
*/
CCS = Carbon Capture and Storage, VTT Seminaari - Espoon Hanasaaressa 2009 ja 2010---
wiki - http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_capture_and_storage
2009: PHOTOS CCS --- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/VTT/CCS/ ---
2010: PHOTOS CCS --- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/CCS_2010%2520/ ---
**/
Kiinalaisten kanssa on käynnissä pienessä piirissä hyvin 'vallankumouksellinen' neuvottelu ratkaisemaan ruokatuotantoa ja vientitoimintaamme kuin myös ansaintaamme koko ajan kiihtyvässä ja kovenevassa maailman laajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa - tästä myöhemmin lisää.
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.kuvat.fi/
...
Sent:
Cc: jyrki.katainen@vm.fi ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; timo.kalli@eduskunta.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@europarl.europa.eu ; anni.sinnemaki@tem.fi ; mauri.pekkarinen@tem.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; sirkka-liisa.anttila@mmm.fi ; presidentti@tpk.fi
Sent: Thursday, January 06, 2011 5:39 PMSubject: KANSALAISMIELIPIDE - Tarvitsemme lisää hiilidioksidia - ravinto vähenee per ihminen!
[ ... luvuistaan väsynyt opiskelija tutkii Alepassa ruokapakettien viimeinen myyntipäivä alennuslappuja - 30%, jopa -50%. Jättiläisslummissa aamuyöstä 12 tuntisen työnsä aloittava laittaa palkastaan puolet ravintoon. Työssä käyvä suomalainen osastopäällikkö tutkii gourmee -osaston juustoja - pienen palan hinta on puolet työttömän peruspäivärahasta ... ]
06012011 - Missä mättää, kun ruokaa on yllin kyllin kauppojen takapihojen roskiksiin kipattavaksi, yöllisten ja varhaisaamujen liikkujien iloksi - ja ruokakaapin täytteeksi. Missä mättää, kun yhdestä sinievätonnikalasta (lihaa noin 150 kiloa) saatetaan maksaa 2000 työttömän peruspäivärahan ~25€/tpv verran japanilaisella kalatukkurien huutokaupassa?
Osakekirjoja, kultaa ja timantteja on vaikea syödä. Kallis auto on myös huonosti sulava - vaikka sisältää rautaa. Ruoka lähtee maasta, siis biokerroksesta - joka on täynnänsä hiiliyhdisteitä, ravinteita, kivennäisiä ja kasvuvoimaa antavaa typpeä ja fosforia. Jätevesilaitokset tuskailevat typen ja fosforin kanssa - ne ovat jopa ongelmajätteitä. Kaikki pitäisi polttaa!
Hiilidioksidi on ehdoton kasvunvoima
Ilmasta tarvitaan ravinnon kasvattamiseen ehdottomasti hiilidioksidia, tuota 'ylisuosittua' elintasokasvihuonekaasua. Puheissa se haluttaisiin kätkeä [CCS*/] maanpoveen, kun sitä liiaksi tuotamme muun muassa koneellistetun liikkumisemme vuoksi. Ruokatuotanto on kasvanut maapallolla mm. keinolannoitteiden käytön vuoksi viimeisen 150 vuoden aikana viisinkertaiseksi - samoin kuin miltei väkilukummekin.
Kiinan väestö tuplaantui kaksinkertaiseksi 50 vuodessa
Kun synnyin 1957 - oli kiinalaisia 650 miljoonaa. Nyt Kiinassa on asukkaita 1300 miljoonaa, siis tuplat. 1950 -luvulla Kiinassa syötiin vihanneksia - ei ollut liikalihavuutta. Erilaisissa kokeiluissa 1960-luvulla kuoli Kiinassa useita miljoonia, mutta oli testattava yhteiskuntajärjestelmiä. Silti väki lisääntyi, koska piti synnyttää työvoimaa pelloille sekä sosiaali- ja vanhuusturvaa.
Nyt kiinalaiset yhden lapsen perheet kaupungeissa suuntaavat juhla-aterialle ainokaisen poikansa kanssa Mäkkäriin - se on muotia. Kuinka käy, kun kaikki kiinalaiset syövät kuten me - monesti ylensyöneet läntisen markkinatalous-demokratian näyttöorientoituneet kulutusihmiset?
Vastaus on helppo: Muille kuin kiinalaisille ei juuri muuta jää - varsinkin kun otamme huomioon muutkin elintason nousuhuumeet - autot ja muut systeemit - jotta kiinalaisetkin ehtisivät siirtelemään itseään ja tavaroitaan entistä nopeammin useampiin paikkoihin - olemmehan esimerkin lännestä näyttäneet, kuten Mäkkäritkin.
Ruoka on arvokkaampaa kuin mitä se nyt maksaa
Ruoka on arvokasta ja meillä se maksaa liian vähän. Käytämme ravintoon Suomessa enää alle 20 prosenttia kokonaisnettotuloistamme. Eläinkunnassa ravinnonhankinta ottaa suurimman osan valveilla olon ajasta - loppu meneekin reviirin puolustamiseen ja parikumppanin etsintään - koska geenit pakottavat siihen ainoaan tehtäväämme: suvunjatkantaan.
Apulantakin loppuu kaivoksista ja louhoksista
Kun apulanta (louhittavat mineraalit) loppuvat, tarvitsemme oman ja eläinkunnan jätöstuotteet biokiertoon tehokkaammin. Sonnasta eli lannasta tulee arvokasta. Jotta ravinnon kasvu vastaisi kiihtyvää kysyntää, tarvitaan biokasvullekin kiihdytetty lisäkasvu ja se tarvitsee hiilidioksidia enenevässä määrin. Muistammehan, että CO2 on kasvihuonekaasu ja tomaatitkin kasvavat paremmin kasvihuoneissa.
Biokasvuston jalostus liikennepolttoaineiksi on miltei rikos elämää kohtaan
Meidän ei pidä polttaa biokerrostamme - syökäämme se mieluummin. Emme kippaa omia pakoputkituotteittamme meriin, emmekä kaatopaikoille - vaan biokiertoon tuomaan kasvun edellytyksiä ruoan tuotantoon. Voimme myös ostaa ravintomme lähempää, ja voimme, ainakin lännessä, syödä vähemmän - niin sitten riittäisi muillekkin kuin kiinalaisille.
Peltojen arvo nousee - maa on ainut asia merien ohella, joka tuottaa ravintoa
Kiinalaiset kulkevat maailmalla vuokraten ja ostaen peltoa. Purammeko pakettipeltomme ja laitamme vuokralle? Ratkaisemmeko näin ikuisen kaupunkilaisia hiertävän maataloustukiviidakon?**/ Oppiiko leipääkin syövä kaupunkilainen, että ape syntyy pellosta ja on vaikea tulla toimeen ilman särvintä, - käy kuin sille kuuluisalle mustalaisen hevoselle, kun oppi olemaan syömättä.
*/
CCS = Carbon Capture and Storage, VTT Seminaari - Espoon Hanasaaressa 2009 ja 2010---
wiki - http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_capture_and_storage
2009: PHOTOS CCS --- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/VTT/CCS/ ---
2010: PHOTOS CCS --- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/CCS_2010%2520/ ---
**/
Kiinalaisten kanssa on käynnissä pienessä piirissä hyvin 'vallankumouksellinen' neuvottelu ratkaisemaan ruokatuotantoa ja vientitoimintaamme kuin myös ansaintaamme koko ajan kiihtyvässä ja kovenevassa maailman laajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa - tästä myöhemmin lisää.
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.kuvat.fi/
...
Sent:
Cc: jyrki.katainen@vm.fi ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; timo.kalli@eduskunta.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@europarl.europa.eu ; anni.sinnemaki@tem.fi ; mauri.pekkarinen@tem.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; sirkka-liisa.anttila@mmm.fi ; presidentti@tpk.fi
Sent: Thursday, January 06, 2011 5:39 PMSubject: KANSALAISMIELIPIDE - Tarvitsemme lisää hiilidioksidia - ravinto vähenee per ihminen!
lauantai 2. huhtikuuta 2011
Ihmisen kulutusvuosi = 3 miljoonaa luonnon valmistusvuotta!
Luonto on harmoninen monikaavasto, joka rakensi käyttöohjeet sisäänsä. Luonto taistelee jatkuvasti - luonnossa kuollaan ja synnytään. Elämä on taistelu, jossa heikko antaa tilaa vahvalle. Onko luonto kohdannut selättäjänsä omasta ohjeistuksestaan? Mikä on ihmisen rooli, sen lisääntyessä muiden reviireille ja syödessä muiden "eväät ja murot"?
Ensimmäisen kerran luontodokumentti [YLE TV1] - tulesta, lämmöstä ja energiasta, säväytti - ihmisen vuosi 2009 söi polttoaineina lämmöksemme ja liikkeeksemme hiiliyhdisteinä (öljy, kivihiili ja maakaasu) niin paljon, että sen valmistamiseen luonnolta meni 3.000.000 vuotta! *]
Voimme laskea helposti miksi meidän ympäristöllämme menee niin huonosti ja miksi tahti vain kiihtyy - mikä meni pieleen, missä me erehdyimme? Tuo luku oli shokki monelle, joka sen ensimmäisen kerran kuuli ja koki! Ei muuta.
Uusimaa 271
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
Jääkarhu Knut on kuollut!
Saksan aikoinaan hullaannuttanut jääkarhun pentu Knut on kuollut, vain nelivuotiaana. Knut yhdisti ihmisiä ymmärtämään mitä merkitsee, kun Jäämeri lämpenee. Knutin kuolema on arvoitus - yleensä jääkarhut elävät 15-20 vuotiaiksi, mutta nyt kävi näin - antaako ajattelemisen aihetta? On helppo arvata, että Knutista tulee vapaan luonnon ja harmonian symboli, jolle ei koittanut jääkarhujen vapaus.
...
[24042007 ... Saksalaiset televisioyhtiöt hoksasivat mikä menee televisiossa katsojille kaupaksi; saksalaiset ihastuivat vankeudessa syntyneeseen jääkarhun pentuun, sen ollessa niin hellyttävä, että aivan omaksi olisivat haastatellut halunneet. Samaan aikaan jääkarhujen elinolot tuhoutuvat pitkälti ihmisten toimenpiteistä Jäämerellä ... ]
Kaksinaismoraali on tyypillistä haettaessa hyvitystä ja anteeksiantoa huonosta omasta tunnosta tiedostaessamme, että aikaansaamme jatkuvasti kiihtyvällä kulutuksellamme vaikeutuvia elinoloja eläinkunnalle. Suuret jäätiköt ovat aloittaneet hiljalleen kiihtyvän sulamisprosessin - jääkarhujen heikkenevät elinolot saattavat tuhota sukupuuttoon koko lajin.
Ihmiset keräilevät itselleen turvallisesti eläimiä huolettoman katselemisen ja oppimisen perustelulla aitojen ja muurien taakse. Me rajoitamme vapaan eläinkunnan itseltämme turvaan aitojen taakse ymmärtämättä, että meidän omat suojamuurit kasvavat samaan aikaan "turvaksi" itsellemme omilta lajikumppaneiltamme.
Kaksinaismoraali on tyypillistä haettaessa hyvitystä ja anteeksiantoa huonosta omasta tunnosta tiedostaessamme, että aikaansaamme jatkuvasti kiihtyvällä kulutuksellamme vaikeutuvia elinoloja eläinkunnalle. Suuret jäätiköt ovat aloittaneet hiljalleen kiihtyvän sulamisprosessin - jääkarhujen heikkenevät elinolot saattavat tuhota sukupuuttoon koko lajin.
Ihmiset keräilevät itselleen turvallisesti eläimiä huolettoman katselemisen ja oppimisen perustelulla aitojen ja muurien taakse. Me rajoitamme vapaan eläinkunnan itseltämme turvaan aitojen taakse ymmärtämättä, että meidän omat suojamuurit kasvavat samaan aikaan "turvaksi" itsellemme omilta lajikumppaneiltamme.
Olemme aitaajia ja muurien rakentajia - luulottelemme olevamme turvassa seiniemme ja sähköisten antureiden takana. Maapallolla ei pallon muotonsa takia ole rajaa eikä muuria, vaan vapaus.
Jääkarhut ovat historiallinen osa eskimoiden toimeentuloa vuosisatojen ajan. Eskimot metsästivät ja kalastivat vain omaan välittömään tarpeeseen - sääntelyä tai ryöstömetsästystä ei tunnettu, vaan ikiaikainen luonnonuskonto sijoitti kullekkin oman osuuden yhteisessä maailmassa. Harmoniaa vahvistivat vain lajistojen elinvoimaisuuden ylläpito heikkojen tuhoutumisena.
Saksalaisessa eläintarhassa tapahtui pienoinen ihme, Knut innosti ihmiset villeiksi hellyydestä ja huomioonottamisesta Berliinissä. Teljetty karhu on turvallisempi kuin mm. Suomessa temmeltävät vapaana olevat 200 kontioyksilöä, joiden mahtumista ei tunnuta löydettävän harvaan asutusta maastamme huolimatta.
Jääkarhut ovat historiallinen osa eskimoiden toimeentuloa vuosisatojen ajan. Eskimot metsästivät ja kalastivat vain omaan välittömään tarpeeseen - sääntelyä tai ryöstömetsästystä ei tunnettu, vaan ikiaikainen luonnonuskonto sijoitti kullekkin oman osuuden yhteisessä maailmassa. Harmoniaa vahvistivat vain lajistojen elinvoimaisuuden ylläpito heikkojen tuhoutumisena.
Saksalaisessa eläintarhassa tapahtui pienoinen ihme, Knut innosti ihmiset villeiksi hellyydestä ja huomioonottamisesta Berliinissä. Teljetty karhu on turvallisempi kuin mm. Suomessa temmeltävät vapaana olevat 200 kontioyksilöä, joiden mahtumista ei tunnuta löydettävän harvaan asutusta maastamme huolimatta.
Susien epäterveen suureksi populaksi huomataan jo vajaan 100:n yksilön olemassaolo. Jääkarhun pentu on varmaankin parhaiten suojassa meiltä ihmiseltä nimenomaan eläintarhassa, jossa aita eroittaa sen meistä.
Samaan aikaan kun hellyttelemme karhun pentua ja tämän suloisuutta - kun se on niin valkoinen ja pörröinenkin, pennun sukulaiset ihmettelevät minne jää on katoamassa. Ikuista ja loputonta uintimatkaa ei enää mestarikaan jaksa suorittaa.
Samaan aikaan kun hellyttelemme karhun pentua ja tämän suloisuutta - kun se on niin valkoinen ja pörröinenkin, pennun sukulaiset ihmettelevät minne jää on katoamassa. Ikuista ja loputonta uintimatkaa ei enää mestarikaan jaksa suorittaa.
Kuolevat jääkarhupopulat muistuttavat meitä elämäntyylistämme, jossa sijaa ei juuri muille jää. Olemme valloittaneet suhteettomat ja lajillemme normaalisti elinkelvottomatkin alueet ryöväämällä elinkelpoisuuden saamiseksi lisäenergian, jota ei meille oltu tarkoitettu.
Kuinka kaksinaamaisesti voimmekaan ihastella luonnon kauneutta vangittuina yksilöinä, ymmärtämättä, ettei jääkarhun pentu leikkinyt ihmishoitajansa kanssa, vaan harjoitti vuosituhantisten geeniensä ohjaamana taistelua parittelusta ja nokkeluutta metsästykseen. Me katsomme elämää mieleiseksi värjäämiemme lasien läpi.
Kuinka kaksinaamaisesti voimmekaan ihastella luonnon kauneutta vangittuina yksilöinä, ymmärtämättä, ettei jääkarhun pentu leikkinyt ihmishoitajansa kanssa, vaan harjoitti vuosituhantisten geeniensä ohjaamana taistelua parittelusta ja nokkeluutta metsästykseen. Me katsomme elämää mieleiseksi värjäämiemme lasien läpi.
Luonnossa laseja ei ole värjätty, siellä ei ole laseja lainkaan. Luonnossa elää tasapainon laki, jossa ylipaisuva popula syödään tai se tuhoutuu omaan nälänhätään, koska ympäröivyys ei tarjonnutkaan riittävää ravintoa ylisuureksi kasvaneelle lajistolle.
Kaupunkilaiset ihmettelevät miksi nuo aidatut eläimet kiertävät häkkiensä reunoja, tuskastuvat levottomin katsein ja makailevat liian suuren osan ajastaan. Tahtomattamme kasvatamme tarhojen eläinlajeja tekemättömään elämään, jossa luontaiset vaistot, metsästystavat ja sulautuminen muuhun ympäristöön rikkoutuvat ja tuhoutuvat. Kasvatamme eläimiä aitojen takana tavoillemme - siis olla tekemättä juuri mitään, systeemin hoitaessa yksilöiden luontaisia tehtäviä.
Meidän ajatuskaaviomme ajaa eläinkunnan ahtaalle "häkkeihinsä" vapaassa luonnossakin - meidän elinpiirin kasvaessa entisestään. Itse asettamamme luomakunnan kruunun omistajan elkein rajaamme muun vuosimiljoonaisen keskinäiselinkelpoisen lajiston niin ahtaalle, että eläinten viimeinen kapina on voinut jo ilmentyä mm. valaiden joukkokuolemina (joukkoitsemurhina?) merenrannoilla.
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
KESKUSTELU --- TIEDE
..............................................................
Kuvakokoelma linkkien alta, [1 - 4]:
1 - DSC_3941.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/473718637/ ---
Kuvateksti:
Tyhjä karhulinna muistuttaa elinpiireistä, joita ihminen yksipuolisesti järjestelee kysymättä asianosaisilta mitään. Samaan aikaan ihminen laajentaa omaa elinpiiriään, kuten taustalla oleva satama, johon myöhemmin rakennetaan meille niitä hunajakennomaisia asuntoja, jotta saamme enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle.
2 - DSC_3952.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/473718657/ ---
Kuvateksti:
Pöllö ihmettelee suurin silmin katsojansa toista suurta silmää, jota meillä ihmiskunnassa kameran linssiksi kutsutaan. Pöllön lento on päättynyt ja ruoka tuodaan kuin Manulle illallinen. Metsästystä ei synny, on alkanut yksilön taantuma - näillä avuilla ei villi luonto taivu elämälle mahdolliseksi. Elämä vapaana on luovutettu ihmisen oman itsekkyyden ihailtavaksi.
3 - DSC_4060.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/473718663/ ---
Kuvateksti:
Katsoja luulee kuviokellunnan ablodeeraukseksi katsojilleen suosionosoituksena helposti saatavasta ravinnosta. Ei tarvita sukellustaitoa, ei koeta elämän kiihkeyttä vaarat kannoilla, vaan taantuma on alkanut tuhoten elämisen mahdollisuuden vapaana kaikesta siitä mitä ihminen omaksi ilokseen on kehitellyt muista välittämättä.
4 - DSC_4068.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/473718695/ ---
Kuvateksti:
Ihmiset katselevat mieleisekseen värjäämien lasiensa läpi elämää vankeuteen, jossa eläinlajien vapaa liikunta on teljetty muurien taakse tyydyttämään uteliaisuuttamme ja turvallista kohtaantoa eläimiin. Mutta kummat ovatkaan muurin ja millä puolen? Olemmeko jo itsemme vankeja?
Copyright by Ilkka Luoma [1-3] ja Irma Miettinen [4] 2006.
Kaupunkilaiset ihmettelevät miksi nuo aidatut eläimet kiertävät häkkiensä reunoja, tuskastuvat levottomin katsein ja makailevat liian suuren osan ajastaan. Tahtomattamme kasvatamme tarhojen eläinlajeja tekemättömään elämään, jossa luontaiset vaistot, metsästystavat ja sulautuminen muuhun ympäristöön rikkoutuvat ja tuhoutuvat. Kasvatamme eläimiä aitojen takana tavoillemme - siis olla tekemättä juuri mitään, systeemin hoitaessa yksilöiden luontaisia tehtäviä.
Meidän ajatuskaaviomme ajaa eläinkunnan ahtaalle "häkkeihinsä" vapaassa luonnossakin - meidän elinpiirin kasvaessa entisestään. Itse asettamamme luomakunnan kruunun omistajan elkein rajaamme muun vuosimiljoonaisen keskinäiselinkelpoisen lajiston niin ahtaalle, että eläinten viimeinen kapina on voinut jo ilmentyä mm. valaiden joukkokuolemina (joukkoitsemurhina?) merenrannoilla.
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
KESKUSTELU --- TIEDE
..............................................................
Kuvakokoelma linkkien alta, [1 - 4]:
1 - DSC_3941.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/473718637/ ---
Kuvateksti:
Tyhjä karhulinna muistuttaa elinpiireistä, joita ihminen yksipuolisesti järjestelee kysymättä asianosaisilta mitään. Samaan aikaan ihminen laajentaa omaa elinpiiriään, kuten taustalla oleva satama, johon myöhemmin rakennetaan meille niitä hunajakennomaisia asuntoja, jotta saamme enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle.
2 - DSC_3952.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/473718657/ ---
Kuvateksti:
Pöllö ihmettelee suurin silmin katsojansa toista suurta silmää, jota meillä ihmiskunnassa kameran linssiksi kutsutaan. Pöllön lento on päättynyt ja ruoka tuodaan kuin Manulle illallinen. Metsästystä ei synny, on alkanut yksilön taantuma - näillä avuilla ei villi luonto taivu elämälle mahdolliseksi. Elämä vapaana on luovutettu ihmisen oman itsekkyyden ihailtavaksi.
3 - DSC_4060.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/473718663/ ---
Kuvateksti:
Katsoja luulee kuviokellunnan ablodeeraukseksi katsojilleen suosionosoituksena helposti saatavasta ravinnosta. Ei tarvita sukellustaitoa, ei koeta elämän kiihkeyttä vaarat kannoilla, vaan taantuma on alkanut tuhoten elämisen mahdollisuuden vapaana kaikesta siitä mitä ihminen omaksi ilokseen on kehitellyt muista välittämättä.
4 - DSC_4068.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/473718695/ ---
Kuvateksti:
Ihmiset katselevat mieleisekseen värjäämien lasiensa läpi elämää vankeuteen, jossa eläinlajien vapaa liikunta on teljetty muurien taakse tyydyttämään uteliaisuuttamme ja turvallista kohtaantoa eläimiin. Mutta kummat ovatkaan muurin ja millä puolen? Olemmeko jo itsemme vankeja?
Copyright by Ilkka Luoma [1-3] ja Irma Miettinen [4] 2006.
Tunnisteet:
keskiviikko 9. helmikuuta 2011
Energiaa äärettömästi niukkuudesta!
Ovatko energia ja ruoka olleet liian halpoja hyödykkeitä, kun ravinnon osuus ei ole enää keskimäärin kuin 12% tuloistamme? Onko energianhinta liian alhainen, koska sen kulutus kasvaa vuodesta toiseen – lämmitämmekö liikaa, poltammeko puita liikaa, käytämmekö sähköä liikaa – ylipäänsä tuhlaammeko energiaa liikaa? Miksi ympäristöjalanjälkemme on maailman suurimpia? Voisimmeko vähentää totaalisesti energian kulutustamme?
...
[09102007 - ... Elinmahdollisuutemme ratkaisee energia - me kulutamme sellaista, joka on lainassa. Ihminen käyttää historian varastoja liian nopeasti. Me omaksuimme käyttö- ja kulutustavan, jolle katteen ja vastuun antoivat mennyt elämä ... ]
Niin ihmisyhteisöllä kuin koko luomakunnalla on energiatase; maapallo on suljettu systeemi, joka ammensi ja ammentaa energian historiasta suljettuna sisuksistaan ja ulkopuolelta saatuna säteilynä. Energia on tunnetusti materiaa ja materia energiaa. Siis me "syömme" itseämme.
Niin ihmisyhteisöllä kuin koko luomakunnalla on energiatase; maapallo on suljettu systeemi, joka ammensi ja ammentaa energian historiasta suljettuna sisuksistaan ja ulkopuolelta saatuna säteilynä. Energia on tunnetusti materiaa ja materia energiaa. Siis me "syömme" itseämme.
Puhutaan myös, että energia ei häviä - kuten eivät häviä haitatkaan, ne vain voivat muuntua ja kasautua. Käytämme energiavarantoja niin kiihtyvästi, että haitallisuus normaaliin muutokseen nähden luo ongelmavarastoja kierteeksi, jonka seuraukset ovat ilmassa ja näköpiirissä.
Ympäristötietoisuus oli herännyt jo miltei 100 vuotta sitten, jolloin hiilipohjaisia energiavarantoja oli vuosimiljoonaisesta kehityksestä jäljellä "99 prosenttia". Nyt varantoja lienee jotain prosentteja jäljellä - kukaan ei sitä tiedä tarkkaan ja 'energiaomistajat' sen vähäisenkin tiedon panttaavat markkinataloudellisista syistä. Syy-seuraushokema osoittaa sormella kysynnän ja tarjonnan lakia.
Ympäristötietoisuus oli herännyt jo miltei 100 vuotta sitten, jolloin hiilipohjaisia energiavarantoja oli vuosimiljoonaisesta kehityksestä jäljellä "99 prosenttia". Nyt varantoja lienee jotain prosentteja jäljellä - kukaan ei sitä tiedä tarkkaan ja 'energiaomistajat' sen vähäisenkin tiedon panttaavat markkinataloudellisista syistä. Syy-seuraushokema osoittaa sormella kysynnän ja tarjonnan lakia.
Puhutaan kulutuskäyttäytymisen ekologisesta jalanjäljestä
Onkin hyvä kysymys, johon ei ole vielä vastausta, että kuka laskee sen oikein ja mitä tuo 'oikein' sana tässä tarkoittaa. Vastaus on jossain, mutta ymmärrämmekö sen ennusmerkit?
Tunnetusti luonto on armoton ja se ei anna sijaa heikoille, epäkelvoille ja turhan vaatimattomille. Valkoinen mies oli valloittaja - ristin ja miekan voimalla. Me halusimme valtaa, kulutusta ja näyttämistä. Kasvutalous alkoi jo toki siitä, kun "pienin hiukkanen kaukaisuudessa toisensa vetovoimalla löysi" - tuossa samalla syntyi käsite energia. Energia oli alussa ja se on lopussa.
Tunnetusti luonto on armoton ja se ei anna sijaa heikoille, epäkelvoille ja turhan vaatimattomille. Valkoinen mies oli valloittaja - ristin ja miekan voimalla. Me halusimme valtaa, kulutusta ja näyttämistä. Kasvutalous alkoi jo toki siitä, kun "pienin hiukkanen kaukaisuudessa toisensa vetovoimalla löysi" - tuossa samalla syntyi käsite energia. Energia oli alussa ja se on lopussa.
Me ihmisinä olemme kuin liiallinen kuluerä hankaloittamassa tasalaatuista ja -määräistä energiatasausta käyttäjiensä kesken.
Maapallo on vain yksi vaikutehiukkanen juoksussa,
missä me olemme pienempi kuin olematon. Mutta me olemme omalle jatkumollemme vaikute - me ratkaisemme itse luonnon ikiaikaisen ja ainoan päämäärän, kuinka tulemme siirtämään perimäämme eteenpäin tässä lyhyessä ikuisuudessamme.
Ihminen ei ole keskipiste.
Ihminen ei ole energian hallitsija - luuloistamme huolimatta. Me olemme vain kuluttaja sellaisilla annetuilla parametreilla, jotka nyt vääjäämättä vievät elinkelpoisuutta yhtäältä ja luovat haitallisuutta toisaalle, josta huomisen elämän lähde pitäisi ammentaa. Ihminen on tuntematon ja arvoituksellisesti käyttäytyvä muuttuja elämän energeettisessä harmoniayhtälössä.
1960 ja -70 lukujen molemmin puolin kouluja käynyt muistaa ennustefilmit maantiedon, luonnontiedon ja eläinopin tunneilta, joissa maalattiin kuvia huomisen kasvumaailmasta, joka tukehtuu omaansa. Nuo filmit päättyivät aina toivorikkaaseen ajatteluun, että kyllä me kehitämme jotain ja maailma näyttää taas paremmalta. Aikaa on nyt kulunut 30-40 vuotta, mitään ei ole juurikaan tapahtunut - paitsi kulutus on monikertaistunut ja ongelmat satakertaistuneet.
1960 ja -70 lukujen molemmin puolin kouluja käynyt muistaa ennustefilmit maantiedon, luonnontiedon ja eläinopin tunneilta, joissa maalattiin kuvia huomisen kasvumaailmasta, joka tukehtuu omaansa. Nuo filmit päättyivät aina toivorikkaaseen ajatteluun, että kyllä me kehitämme jotain ja maailma näyttää taas paremmalta. Aikaa on nyt kulunut 30-40 vuotta, mitään ei ole juurikaan tapahtunut - paitsi kulutus on monikertaistunut ja ongelmat satakertaistuneet.
Energiaa käytämme jatkuvasti enemmän
Sen minkä säästämme pienempänä yksikkökulutuksena, tuhlaamme sen pidempänä ja laajempana käyttönä. Ennen ajoimme autolla ehkä 10.000 kilometriä, nyt ajamme 30.000. Ennen kävimme ulkomailla kerran kolmessa vuodessa, nyt käymme kolme kertaa vuodessa.
Meidän kulutuksellinen toimeliaisuus kasvaa - koska elämme vertailutaloudessa. Meidän on itsestään selvästi käytävä kaukoidässä, meidän kaikkien, kun 1950-luvulla vain joka 10.000 kävi. Olemme niin rauhattomia, mutta myös uteliaita, että meidän on aivan pakko mennä "merta edemmäksi kalaan".
Kotiseutu ei riitä, vaikka luonne meillä seisoo juurevasti juuri siinä –,
se seisoo niin tanakasti, että sinne on ajettava joka kesäviikonloppu. Meidän on vain pakko saada matkustaa, meillä on aina kiire --- minne meillä muuten on kiire? Miksemme muuttaisi sinne, missä on hyvä olla?
Energia on loputonta - meidän mittakaavassamme
Ongelma ei ole riittävyys, ongelma on itseasiassa ongelmien varastoituminen. Me varastoimme liikakäyttömme vaikutukset seuraaville. Maapallo on kuin suljettu pullo, sinne mahtuu vain tietty määrä, tämän ylittyessä "paine" räjäyttää ongelmavarastot sellaiseen muutokseen, johon meillä ei ole enää vastavoimia ja -mahdollisuuksia, onko nytkään - on hyvä kysymys.
Me käytämme nyt enemmän energiaa kuin koskaan, me viilennämme, kuumennamme, me siirrämme ja muokkaamme. Ihmiskunnan biologinen elopaino on samaa luokkaa kuin muurahaisten. Valtamerien ravintopyramidin alin taso, krillit, ovat elopainoltaan monikertainen meihin nähden, mutta niiden energiankäyttö on häviävä murto-osa. Suurin ero on siinä, että me käytämme muille "varattua" energiaa - me rikomme harmoniaa.
Me käytämme nyt enemmän energiaa kuin koskaan, me viilennämme, kuumennamme, me siirrämme ja muokkaamme. Ihmiskunnan biologinen elopaino on samaa luokkaa kuin muurahaisten. Valtamerien ravintopyramidin alin taso, krillit, ovat elopainoltaan monikertainen meihin nähden, mutta niiden energiankäyttö on häviävä murto-osa. Suurin ero on siinä, että me käytämme muille "varattua" energiaa - me rikomme harmoniaa.
Kuinka mittaamme kulutustamme – onko väärin, etteivät kaikki saa samaa määrää?
Amerikkalaiset, norjalaiset ja suomalaiset ovat suurimpia käyttäjiä per henkilö. Me olemme myös itse energian suurimpia varastoijia - suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa, vain amerikkalaiset ovat edellä.
Amerikkalaiset, norjalaiset ja suomalaiset ovat suurimpia käyttäjiä per henkilö. Me olemme myös itse energian suurimpia varastoijia - suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa, vain amerikkalaiset ovat edellä.
Olemme energiasyöppöjä - me toteutamme kasvun logiikkaa kirjaimellisesti. Me syömme ja kulutamme muilta. Meidän jättämä jalanpainallus luontoon on kestämättömällä tasolla - me syömme toisille tarkoitettua ja varastoitua energiaa. Olemme hamuajia.
Mittaamme toisiamme näyttötalouden kierteessä
Me mittaamme erinomaisuuttamme, paremmuuttamme ja arvostettavuuttamme suuruudella, kasvulla ja nopeudella. Me kiihdytimme itsemme lentoon, jonka lopputulemana saattaa olla mahalasku, jonka vaurioita emme enää korjaa.
Me mittaamme erinomaisuuttamme, paremmuuttamme ja arvostettavuuttamme suuruudella, kasvulla ja nopeudella. Me kiihdytimme itsemme lentoon, jonka lopputulemana saattaa olla mahalasku, jonka vaurioita emme enää korjaa.
Energia ei lopu "koskaan", mutta se muuntuu vastoin sitä kehitystä, jonka luonto loi miljoonina vuosina, silloin kun meistä ei ollut tietoakaan. Meidän ainut seurantamittari on nopeusmittari.
...
Ihmiskunta sääti itsensä - suurella kirjalla johdatettuna - luomakunnan kruunuksi, jolle kaikki muu oli luotu meidän varannoiksi - "menkää, lisääntykää ja täyttäkää maa" - sen me teimme. Missä meni vikaan vai oliko se säädetty järjestelmä, kuten oma kehomme, joka käynnistää itsetuhomekanismin, kun aika on koittanut.
Kuinka oli mahdollista, että Albert Einstein "löysi" näin yksinkertaisen kaavan? Kuinka se olisi mahdollista, että me löytäisimme "kaavan", ettei kaikki ole meidän, mitä tuo lausekkeen mc2:en lopputuloksena oleva E mielettömän suurena lukuna sisältää...
Ihmiskunta sääti itsensä - suurella kirjalla johdatettuna - luomakunnan kruunuksi, jolle kaikki muu oli luotu meidän varannoiksi - "menkää, lisääntykää ja täyttäkää maa" - sen me teimme. Missä meni vikaan vai oliko se säädetty järjestelmä, kuten oma kehomme, joka käynnistää itsetuhomekanismin, kun aika on koittanut.
Kuinka oli mahdollista, että Albert Einstein "löysi" näin yksinkertaisen kaavan? Kuinka se olisi mahdollista, että me löytäisimme "kaavan", ettei kaikki ole meidän, mitä tuo lausekkeen mc2:en lopputuloksena oleva E mielettömän suurena lukuna sisältää...
___________________________Kuvakertomus yllä olevasta aiheesta -
vapaasti käytettävissä mielipidekirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2003, 2005, 2007.
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/3912440 --- B0005223.jpg 2243kB
Teksti
Ihmisen kiire, taseet ja liiketulos kuin hoppu kaukomaille kehitti liikkumisen suurimman syöpön - lentokoneen. Joka hetki mm. USA:n ilmatilassa on n. 8.000 lentokonetta, siis yhtäaikaa ja vieläpä liikennelentokoneita. Lentäminen on yksi merkittäviä päästäjiä, joilla muutamme vääjäämättä ilmakehäämme. Kiire sotkee luonnon ja tämän harmonian.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/3912447 --- B0002987.jpg 562kB
Teksti
Yksityisen ihmisen suurimpia tuhlareita, lelu vailla vertaa - 100 km/h ja täydet 55 litraa per ajotunti (täysillä/ 7.200 kierr/min - 130 hv). Kaksin kappalein kesän kokonaiskulutus oli huimimmillaan n. 2.500 litraa - ja pelkkää hupia, mukavaa, mutta kuinka turhaa?
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/3912469 --- DSC_6387.jpg 2878kB
Teksti
Energiaa kuluu ostoskeskuksissa runsaasti - teho on huipussaan, talvella lämmitetään ja kesällä viilennetään - paljon sähköä ja kaukolämpöä kuin kaukojäähdytystä. Energiaa ja runsaasti. Kansainvälinen amerikkalaispurilaisketju syöttää ihmisille myös runsaasti energiaa vyöt pinkeiksi kiristäen. Rasvaa, sähköä ja energiaa luontomme ja itsemme iloksi.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/3912484 --- DSC_8564.jpg 2510kB
Teksti
Ennen miehet olivat rautaa ja laivat puuta, nyt laivat ovat moottoreita ja rautaa ja miehet ylensyöneitä (Suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa). Purjealus hyödynsi luontoa puhtaasti - olihan energia tuulena jo valmiina, tosin kuvan paatti sisälsi myös dieselkoneen tyveniä varten. Kiire rakensi purjeiden tilalle moottorit - matka-ajat lyhenivät, meillä on jatkuvasti kasvavampi kiire...
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/3912505 --- DSC_8665.jpg 2730kB
TekstiMaailman suurin ja ilman moottoreita. Venäläinen saksalaisilta sotasaaliina otettu purjelaiva Sedov, 116 metriä. Ajoi Kotkasta muuten omin voimin, siis purjein. Puhdasta, hyvin puhdasta, tosin laivassa oli generaattori joka toimi polttoaineilla, dieselillä. Ennen ei tarvittu sähköä, oli tähdet ja tuli.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/3912516 --- DSC_8193.jpg 1563kB
Teksti
Kaikki alkoi siitä kun salama sytytti metsän - ihminen huomasi, että kuuma liha oli parempaa kuin kylmä, ehkä osa bakteereistakin kuoli. Alkoi kehitys, johon nyt ollaan päädytty. Olemme polttaneet miltei kaiken öljyn ja maakaasun. Hiiltä on jäljellä ja vähän vielä ilmakehääkin. Mikä muu eläin lämmittää ulkoisella energialla ruokansa?
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/3912573 --- IMG_1237.jpg 3844kB
Teksti
Autoja, autoja ja lisää autoja. Kuvan kunnostuksen alla oleva 1988-mallinen Mazda 626 HT 2.0 on jo ehtinyt kuluttamaan bensiiniä tankkinsa kautta n. 25.800 litraa ja kilometrejä lienee jäljellä toinen mokoma, siksi hyvin auto kunnostettiin. Autojen määrä oli 1963 n. 250.000, nyt se on 2.500.000 - huimaa, ja kuinka paljon se on bensiiniä ja mihin päästöt menevät. Me haluamme ehtiä enemmän, lisää, ja nopeammin. Kiire, meillä on kiire, mutta minne?
Kuva 8
--- http://www.panoramio.com/photo/3912610 --- IMG_0924.jpg 2847kB
Teksti
Rautatiet piti keksiä kun hevoset eivät enää riittäneet. Piti saada enemmän ihmisiä ja pidemmälle sekä nopeammin. Ennen puuta, sitten hiiltä, dieseliä ja lopuksi sähköä, ehkä ydinsähköä. Vainikkalassa suomalainen venäläisrunkoinen sähköveturi ottaa hinattavakseen venäläiset vaunut Helsinkiin vietäväksi. Sama raideleveys helpottaa ja nopeuttaa toimintaa. Rautateilläkin nopeus kasvaa, meillä on täälläkin kiire, enemmän ja nopeammin sekä kauemmaksi.
Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/3912632 --- DSC_7423.jpg 1486kB
Teksti
Koira ihmettelee miksi kuvataan. Koira käyttää mielellään jalkojaan, jos vain emäntä juoksuttaa. Sitävastoin 50V-miehet ovat innostuneet moottoripyöristä uutena nuoruuden eliksiirinä. 4-tahtinen 100 hv (tehoputki), n. 5 litraa per 100 km. Tämäkin liike kuluttaa luontoa, mutta koira ei kuluttaisi, koska se käyttää omaa moottoriaan, jättää päästöt, mutta ne maatuvat. Bensiinin päästöt karkaavat ilmakehään lämmittämään sitä entisestään. Harrastuksessakin pitää olla kiire. Minne sielläkin on hoppu, ...liian moni kuolee syyttään tai syystään.
Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/3912659 --- IMG_0109.jpg 3336kB
Teksti
VTT:n EcoCity seminaarin julkistustilaisuus Espoon Otaniemessä talvella 2007. Seminaari mm. energiatehokkuudesta pidettiin Kiinassa Tianjinissa huhtikuussa 2007. Kiina kasvaa päästöjen mukana suurimpiin ongelmiinsa. Kuvassa Bioste Oy:n innovaatiojohtaja Antti Leinonen ja Kiinan, jo eläkkeelle jäänyt, lähetystön kaupallinen neuvos Li Guangyun. EcoCity voi olla Suomen uusi "nokia" - tarve on mittaamaton nimenomaan kaukoidässä ja Venäjällä.
lauantai 5. helmikuuta 2011
Ekodiplomaatit viitoittavat ympäristöavautumista
(Joukko määrätietoisia ja eteenpäin katsovia ympäristöihmisiä päätti perustaa ryhmän… voidaanko sanoa diplomaattisesti: ’ekotulkkaajat –ryhmän’, joka systemaattisesti koostaa tietoa muun muassa kuinka osaisimme tulkata ympäristöämme kestämään hyvinvointimme aikaansaamat materiaalikoetukset ja -jäljet)
[ … saksalaissyntyinen Michael Lethenmeier1/ aamuvoimistelututti ryhmää luennon aluksi vasemmalta oikealla, sen mukaan mitä oli mieltä taululle kirjoitetusta väitteestä. Hajontaa oli – kaikki eivät ole ympäristöasioissa samaa mieltä, emmekä ole koskaan kysyneet sitä itse ”ympäristöltä” … ]
Viestintäkonsultti Jami Taipalinen2/ (Hill & Knowlton Oy) evästi viestinnän merkitystä tavoitteiden tunnetuksi tekemisessä. Jami kehotti ryhmää markkinoimaan tiivistettyä ympäristöosaamistansa yrityksille ja kunnille, jotta näiden päätöksille saadaan oikea kompassisuunta diplomaattisella ekotulkkausohjauksella.
Ekotulkkaus on ympäristöarvojen sovittamista markkinatalouden parametreihin riittävän aikai-sessa vaiheessa, ettei viimeiseksi jää se pahin parametri – ’hiilijalanjäljen3/ jättikokoinen mustapekka ’, jolla ei ympäristöpeliä enää tasapainoteta.
Ekotulkkaus on korkeaa ammattitaitoa ymmärtää tapahtumat ympärillämme. Diplomatiaa taas on esittää se muodossa, jolla saavutetaan kaikkia osapuolia ajatellen päämäärä, jossa ympäristö ja ihmiset pääsevät hengähtämään.
Viitoittajat eli ekodiplomaatit
Viitoittajat eli ekodiplomaatit ovat ryhmä jo perustaltaan laajan ja perinpohjaisen koulutuksen saaneita monipuolisen työelämä- ja ammattikokemuksen omaavia ’puskanravistelijoita’, joille ympäristöhuolehdinnasta tulee elinkeino, ammatti ja väline viedä kestävää kehitystä eteenpäin.
Voidaan todeta, että motivaatiolla ja aktiivisuudella jokaiselle on paikkansa, missä nuo diplo-matia ja tulkkaus voidaan soveltaa ja sovittaa hyödyllisesti; itse omia ihmistoimiamme ja ympäristön kestokykyä4/ synkronoitaessa.
Ryhmän henkilöt markkinoivat itseään ympäristön ja ihmistoimintojen sovittajina
Ryhmä markkinoi itseään ekodiplomaatteina, joilla on ’työkalu’ nimeltä ekotulkki. Ekotulkki voi asiantuntijan käytössä antaa suuntausta esimerkiksi kunnille/ kaupungeille; mitä voitaisiin tehdä, jotta kuormituksemme pienentyisi elättäjäämme, siis ympäröivää luontoa kohtaan.
Ryhmä on perehtynyt mm. ISO määrityksiin 260005/ ja standardiin ISO 140006/. Ryhmän ekodiplomaatit osaavat tehdä heinäkuun 2011 jälkeen kestävän kehityksen malleja yrityksille ja kunnille – ekotulkki työkalulla voidaan mallintaa ympäristötapahtumia koko elinkaariajattelun pohjalta.
Miksi ryhmä muodostui?
Ryhmällä oli halua saada osaamisensa esille ja markkinoille, koska ekotulkkauksien kysyntä kasvaa seuraavien vuosien aikana moninkertaiseksi. Yksinkertaisesti niin yritykset kuin kunnat/ kaupungit tarvitsevat erilaisia mittareita7/ osoittamaan omaa ympäristön tilaa sekä -jälkeä ja sen pienentymiseen johtavia välineitä sekä keinoja. Ryhmän yhteinen nimittäjä oli Aalto –yliopiston Ympäristön erikoistumisohjelma 8/ - 2. marraskuuta 2010 – 4. heinäkuuta 2011, erikoistumisjakso.
Alussa on ekodiplomaattien osaamispankki
Ekodiplomaatit ovat pohtineet toimintamuotoaan. Ensin se on osaamispankki henkilöinä. Seuraavaksi se voi olla markkinointielin tarvitsijoille. Lopulta se voisi olla jopa osuuskunta, joka markkinoi ja myy palveluitaan ympäristötietoisille vastuunkantajille, joilla on halua tehdä osuutensa, tässä meille kaikille kuuluvassa kulutusjäljen rutistuksessa.
Kulutusrutistus on tarpeellinen, jos haluamme jatkaa eloamme nykymuotoisella maapallolla, joka toimii luonnon itsensä hallitsemissa biokierroissa puhtaan veden9/ antamin perusedelly-tyksin.
Tulkkaukset ovat konkreettisia tutkimuksia, keinovalikoimia ohjaavan muutoksen aikaan-saamiseksi ja lopulta apuvälineitä päätöksille tehdä ympäristömuutos – mutta kenen eduksi?
Meidän kaikkien eduksi ja hyödyksi.
Ympäristökustannukset nousevat, jo kulutus- eli ympäristöverojen10/ vuoksi
On varmaa, että kustannukset positiivisten ympäristömuutoksien voimaan saattamiseksi kas-vavat, mutta nyt tehtynä hintalappu on pienempi kuin siirrettäessä vastuunkantoa vuosilla eteenpäin. Ekotulkkauksessa voidaan myös säästää kustannuksissa, kun tapahtumaketjuja analysoidaan kokonaisvaltaisesti energiankaan käyttöä unohtamatta. Elämme voimistuvassa hyötysuhdemaailmassa11/.
Luonto kiittää!
Ympäristö ei odota, se toimii. Ihminen ei voi odottaa, sen on toimittava. Puheet eivät riitä, on ryhdyttävä tekoihin. Teot ovat toimenpiteitä, joilla on mitattava suure, mitä on saatu aikaiseksi. Aikaansaannos on luontohuomioimisen teko ja prosessi, jossa ihmisen oma toiminta, bio-kierto, veden riittävyys, hengitettävän ilman ja terveen maaperän yhteistoiminta kohtaavat toisensa.
Ihminen luonnossa ja luonto ihmisessä
Ympäristön ja ihmisen yhteistoiminnot tarvitsevat ekodiplomaatteja tulkkaamaan mitä on tehtävä. Kaikki alkaa analyysista, mitä nyt, … tämän jälkeen voidaan sanoa, mitä tehdään. Seuraavaksi tehdään, mitataan, testataan korjauskertoimia, jälleen mitataan ja tarvittaessa muutetaan toimintaparametreja – lopputuloksena pitää olla harmonisempi luontoympäristö, sillä sieltä saamme elantomme – eilen, tänään ja huomenna, ylihuomistakaan unohtamatta.
Lopussako kiitos seisoo?
Mehän muistamme, että ilman elintoiminnoillemme soveltuvaa ruokaa voimme elää muutamia kuukausia, ilman puhdasta vettä muutamia päiviä ja ilman hengitettävää riittävän puhdasta ilmaa vain muutamia minuutteja.
Aika aloitukselle on nyt, ryhdy tekoihin ja liity kannatusryhmäämme! ~ Lapsenlapsemme kiittävät …
abcdTekstin viitteet
1/MIPS – Michael Lethenmeier
2/Jami Taipalinen – VIESTINTÄ
3/CO2 – ROMAHTAAKO ELINTARVIKETUOTANTO?
3/ SYÖMME VELAKSI SYYSKUUSTA ALKAEN
4/YMPÄRISTÖEVOLUUTIO
5/ ISO 26000
6/ISO 1400[1] --- http://share.ovi.com/album/ilkka.luoma.YMP_121110 ---
7/EVALUATOR – EPEC
8/AALTO-YLIOPISTO, YMPÄRISTÖALAN ERIKOISTUMISOHJELMA
9/LIKAINEN VESI TAPPAA 3400 LASTA JOKA PÄIVÄ
10/KULUTUSVERO
11/MATALANERGIATALOT
Ilkka Luoma
Ympäristöteollisuus ry
Kategoriat: EKODIPLOMAATIT , EKOTULKKI , ENERGIA , EVOLUUTIO , ILMASTONMUUTOS , KANSANTALOUS , VEROTUS , VESI , YHTEISKUNTA , YMPÄRISTÖ , YMPÄRISTÖONGELMAT
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)