Hetki ennen vaaleja 2007 ja nyt!

Nykymallinen poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta huomioon ottamisen menetelmillä. Mieluumminkin voitaisiin sanoa yhtäläisyyksistä, joissa vain lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot erittelevät vasenta oikeasta.

24022007 - Tämän päivän painotus on kasvu; hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa, lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.

Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ...

ja varastoimisen labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena - mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä renki, mutta tunnetusti huono isäntä.

Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö ...

säestää poliittista nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti - täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten etuisuuksien nimissä. Suuret mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä suuren kansan mielipiteiden vastaisesti. Valtalehdistössä on menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen mm. turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.

Huomisen päivän informaatiossa ...

ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään. Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka- ja povitaskusta mahdollistavat. Kansalaisvaikute kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen.

Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle

YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä. YLE on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin, jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista kulutuksen madrahokemaa.

Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa

Me emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee, tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut sokeuden kulmapisteeksi. Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä, osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen tuntua.

Huominen arki avautuu nopeasti,

kun menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi mm. Kiinassa 340.000 joka vuosi valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä puolta pienemmällä palkalla. Nämä uhkakuvat ovat todellisia. Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen riippuvaisia viennistämme (puolet bkt:sta), meidän tuotteiden ja palveluiden tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat kalliimpia.

Huomista ei voida jakaa nyt.

Meidät on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä; kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie - meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.

Me emme ole yksin täällä

Maapalloa jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä. Länsimaat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme ulkoistumisina, työpaikkasiirtoina ja toimeliaissiirtoina sitä aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille, nyt on heidän vuoronsa.

Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien,

raaka-aineiden ja työvoiman täysuudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi - tämä vuosisata on kaukoidän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60. vuodessa - tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat. Suomi lähestyy osaltansa myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.

Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön

Se elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme, liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle tunnistamattomaan muotoon.

Huomisen arvoja ovat osallistuminen,

joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen. Näillä elämän arvoilla saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja energiakuluksemme alentaminen merkittävästi - sillä maapallollinen vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen kasvukulutus synnytettiin.

Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro,

jonka EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja heti - sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin, eristettiin ja eliminoitiin.

Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan - kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään. Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.

Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.blogspot.com

______________________Kuva 1:
DSC_6928.JPG. 17. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 1:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987713/ --

Kuva 2:
IMG_0226.JPG. 22. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 2:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987722/ --

Kuva 3:
B0002784.JPG. 28. toukokuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 3:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/400006796/ --

Kuvateksti 1:
Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana.

Kuvateksti 2:
Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1.

Kuvateksti 3:
Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.

...
US Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/70169-hetki-ennen-vaaleja-2007-ja-nyt

Kurittaako Kokoomus tavallista kansaa?

Tänään yksi puolue on vakaan kannatuksen ykkönen – se on Kokoomus, joka tulee saamaan takuuvarmasti yli 20% annetuista äänistä, joka tarkoittaa noin 15-16% kannatusta kaikista äänioikeutetuista. Tuolla kannatuksella kuitataan melko varmasti pääministerin salkku Jyrki Kataiselle. Tutkitaanpa aikaa ennen edellisiä eduskuntavaaleja 2007 ja kuinka Kokoomusta arvioitiin ... näemmekö siinä jotain tuttua ja perintöä nyt hiljalleen alkavaan eduskuntavaalikamppailuun - Ipuuntuvatko kansalaiset?

...

Miksi Kokoomus riisuu presidentin valtaoikeuksia – onko se ”kosto” kansalle?

Kirjoitusta hallitsee kansakunnalle tärkeä presidentinvaali, jossa äänestysprosentti on aina korkeampi kuin esim. eduskuntavaaleissa – näistä presidentivaaleista alkoi jatkumo, joka takasi Kokoomukselle tien hallitukseen, joka taas kokoomusjohteisesti repi Suomen kahtia [10012011]

...

[ORIG 21052006] Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen haluaa riisua presidentiltä sitä, mitä presidentille kuuluu kansalaisten mielestä. Kokoomuksen ei kannattaisi "kostaa" äänestäjille heidän valintaansa. Kansa toivoi vaikuttajapresidenttiä.

Halosella on nyt valtuuksiensa puitteissa avaimet käsissään. Olisiko Katainen yhtä innokkaana julistamassa valtavähennyksiä, jos työväen presidenttiehdokas Sauli Niinistö olisi saanut enemmistön kansalaisista taakseen?

Niinistöä kannatettiin karismaa omaavana ihmisenä yli puoluerajojen ja Kokoomuksella puolueena ei ollut suurta osuutta Saulin menestykseen. Sauli kuitenkin yhdisti Kokoomuspuoluetta yhteishengen nimissä.

Miksi kykyilypuolue vie kansalaisten haluamia presidentin valtaoikeuksia?

On surullista, että kykyilypuolue tutkailee valtaoikeuksia näkemättä metsää puilta. Kansalaiset eivät riisuisi presidenttiänsä liiaksi vallasta. Monien tutkimuksien mukaan äänestäjät laajasti haluavat vaikutusvaltaista presidenttiä ja ilman valtuuksia pelkkä seremoniallisuus ei riitä.

...

Kokoomus on materialistinen näyttötalouspuolue?
Kokoomus on eniten kulutusyhteiskuntapuolue, jossa aineellisella näyttötaloudella on suurempi merkitys kuin aineettomilla inhimillisyysyhteisöarvoilla 

Kokoomus on markkinapuolue, jonka aate ja ideologia perustuvat tehosekoittimen lailla voittoihin, markkinointiin, mainontaan ja ostovoimaan. Kokoomus on aineellisen elämänlaadun vertailupuolue, joka ei nykyisessä kokoonpanossaan ota osaa aatteelliseen arvokeskusteluun.

Kokoomuksen kannattajissa on paljon osaajia, joissa oikeasti kyky kohtaa toisiansa. On liiallista aliarviointia jäsenistöä ja kannattajia kohtaan tempaista puheenparreksi presidentin valtaoikeusvähennykset. Kykyilykin vaatii kaitsijansa liiallisen pääministeriysahneuden patoamista.

Kasvutuottoisuushokema

Taloudellinen kasvutuottoisuushokema värittää kaupallista aatekeskustelua, jossa Kokoomus säestää kulutuksen kaikkivoipaisuutta ja tuloskäyrien miehekästä kasvua. Kokoomus on kasvupuolue, jossa äänestäjä herää kysymään sen ideologiaa ja "kansakuntansa" henkistä kaapin paikkaa.

Katosiko Kokoomukselta Juha Rihtniemen myötä kyky aatteelliseen arvokeskusteluun?

Kansallinen Kokoomus menetti 1970-luvun alussa edesmenneen puheenjohtajansa Juha Rihtniemen myötä kykynsä aatteelliseen keskusteluun. Nyt Kokoomus on materiaalipuolue, jonka päämäärinä ovat kulutuksellinen hyvinvointi ja vertailutalous perhekohtaisesti kunkin ostovoimakyvyistä.

Kokoomus on täysin kääntänyt selkänsä kansalle presidentin valtaoikeuksien edessä

Presidentti tarvitsee lisää valtaoikeuksia ja näin kävisi jos kansa saisi päättää asiasta itse. Tosiasiassa maailmanmeno tarvitsee juuri nyt kansalaisjohtajia poistamaan raakaa vastakkainasettelua talouden tuotoksien ja siihen joukkotyöpanoksia antavien ihmisten väliltä. Kokoomuskin on unohtamassa peruskuluttajan roolituksen markkinamekanismissa.

Kuluttajavalta on tämän päivän ’proletariaatin’ maailman vallankumous 

Yksikään tuotantovoitto, yksikään johtajien optio ja palkkio kuin omistajien osingotkaan eivät lohkea, ellei ole suuren peruskansalaisjoukon kysyntää. Kaikki lähtee tavallisesta kuluttajasta. Kiihkeä voittotalousajattelu ei kohtaa Suomessa työntekijää ja kuluttajaa.

Talouselämä ja julkishallinto tehokkuusinnoissaan automatisoi voitontavoittelussa ja tehokkuus-dynamiikassa, per tuotosyksikkö, työt koneille, ymmärtämättä, että koneiden takana on kuitenkin ihminen.

...

Työt ilman ihmistä ovat alku inhimillisen työvoiman maailman vallankumousta

Kehittyneet markkinatalouspuolueet ovat työn taistleussa kehittyvien maiden kanssa – Kiina otti maailman liukuhinnat itselleen ja nyt pöyrymäiset suunnittelukapasiteettien  siirrot halvempien insinööritoverien maihin on alkanut

Esimerkiksi Helsingin kaupungin päätös ilman kuljettajaa toimivasta metrosta on oiva esimerkki, jossa tuotos-panos ajattelu on tehnyt lyhytnäköisen päätöksen ihmisten työpanoksien kustannuksella. Kokoomus on ollut tehotalouden nykykehityksen vankka kannattaja.

Konservatiivinen ja aatteellisesti päämäärätön ostovoimaindividualismi on kohtaaamassa nousevien idän talousmahtien kollektiiviset yhteenkuuluvuusideologiat. Läntinen inhimillisarvoton markkinatalous kohtaa jo nyt maailman laajuisen työn uudelleen jaon taistelun.

Kokoomuksen kannattajia on vain vajaa viidennes koko kansakunnasta!

Kokoomuksen kannattaisi kuunnella kansaa ja muotoilla puolueensa keskinäishyvinvointiteesit vastaamaan nykypäivää. Kahtiajako repii kansakuntaamme ja kuilua kuromaan tarvitaan vahvaa vaikuttajapresidenttiä. Presidentin toimintakykyä ei paranna Kataisen julistama seremoniallisuus.

Ranska ei ole purkamassa vahvan presidentin valtaa, eikä USA, Venäjä kuin Kiinakaan. Suomea ei tarvitse "ajaa" Kokoomuksen lailla EU:n "osavaltioksi" – silti voimme olla osa toistaiseksi maailman suurinta ”kansantaloutta”.

Suomalaiset turvautuvat suoraan valitsemaansa eduskunnasta riippumattomaan presidenttiin

Valtion koolla ei ole merkitystä presidentin/ valtiojohtajan valtuuksia määritettäessä. Suomalaiselle mentaliteetille ei sovi presidentittömyys. Suomi tarvitsee johtajaa, joka osaa sanoa painavasti, kun sen aika on.

Kokoomukselle on hyväksi katsoa totuutta silmiin ja havaita repeämä ihmisyyden ja talousajattelun välillä. Kaikkea ei mitata rahassa. Keskipisteessä on ihminen itse osana luontoa ja Kokoomusta äänestävä on myös Ihminen luonnostaan.

Ihmisyyteen kuuluu myös heikomman huomioiminen. Kokoomuksen edellisellä presidentillä, Juho Kusti Paasikivellä oli vahvat valtaoikeudet; aika oli silloin sen arvoinen, kuten se on nytkin, katsomatta presidentin puoluetaustaan. Kokoomus repii nykymuodollaan kansakunnan kahtia!

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://ilkkaluoma.vuodatus.net