Solidaarisuutta vai maakohtaista vastuuta kulutusjuhlinnasta?

Kokoomuksen ennustettu tuleva pääministeri Jyrki Katainen maalaa ei-suomalaisesti kulutusjuhlasta rapulaansa kärsiville euromaille solidaarista velkahuolehdintaa - ja peräänkuuluttaa uhkauksin vastuuta meiltä suomalaisilta ~ Solidaarisuutta vai maakohtaista vastuuta kulutusjuhlinnasta?

[ ... pankinjohtaja oli jameloinut maksamattomien velkojen vuoksi syliin tulleen komean omakotitalon tuttavalleen - itse "omistaja" oli hirttänyt itsensä - velkataakka oli ylittänyt maallisten kärsimysten sietokykyrajan. 1990-luvun alun lama, jonka syiksi sanottiin mm. pankkisektorin vapauttamista, oli tuon aikaista hallittua riskinottoa*] - ent. Kokoomuksen pääministeri Harri Holkeri ... ]

Kansan enemmistö sanoo, ettei meillä ole velvollisuutta ottaa osaa Jyrki Kataisen "hallittuun riskinottoon" ja taata erilaisin järjestelyin itsellemme mahdollisuutta omaan velkasaneerauksen uhkaan, joka oli muuten lakiuudistus, jolla kahlasimme osin pois 1990-luvun alun laman jälkipuhureista - tuolloin velkajärjestely tehtiin pelastamaan inhimillisesti tavallisia ihmisiä - suomalaisia ihmisiä.

Jyrki Katainen huutaa ei-suomalaisuutta, koska kehotamme hänen mukaan olemaan maksamatta velkoja - kannattaessamme velkajärjestelyjä. Velka syntyy, kun halutaan hankkia jotain nopeasti, kun ei ole aikaa odottaa. Hallitsematon velka syntyy silloin, kun otetaan yli maksukyvyn velan kuukausieriä, joille ei ole tulopuolen reaalivastaavuutta. Näin kävi yksityisille ihmisille Suomessa ja näin on käynyt nyt euromaille, jotka elivät yli varojensa. Velanantajallakin on riskinsä ja vastuunsa, siksi niitä korkoja vastapainoksi otetaan.

Katainen kantaa vastuuta tavallisten suomalaisten selkänahasta ja -nahalla

Katainen kantaa solidaarista vastuuta muiden veloista perustellen uhkauksilla, joissa suomalaisilta viedään eläkkeet ja huomisen hyvinvointi - dominopelinä. Peli on ainut oikea sana - Katainen käy samaa uhkapeliä, kuin jouluna 2007, jolloin hän maalasi kansalle turvallista huomista 1] , jossa ennusti amerikkalaisperäisen sub-primekriisin ajavan Suomen ohi. Ei ajanut ohi, vaan osui - talous romahti, ja syntyi todellisuudessa työttömien armeijat, jotka ovat edelleen olemassa - osa erilaisille loputtomuus-kurssituksilla ja pätkätöissä.

Miksi Katainen ei ole selittänyt virhesammakkoaan joululta 2007?

Miksi Jyrki ei huomioinut Suomen Pankin varoitusta, jossa samaisena jouluna 2007, erityisesti alleviivaten varoitettiin julkisesti amerikkalaisten roskalainojen tulevasta 'tsunamista' - joka nousikin meille Suomeen maihin jo keväällä 2008. Oliko demarijohteinen Suomen Pankki liian kova pala nieltäväksi ja tunnustettavaksi uudelle innokkaalle markkinatalouden loputtomaan kasvuun uskovalle valtiovarainministerille? Nyt on vastuunkannon aika, vaalit ovat ovella.

Euro takasi meille ylihalvoilla koroilla materiaalisen ylielämisen mahdollisuuden

Euro on pitänyt maamme korot alhaalla, synnyttäen harhaluulon helpoista lainoista, joita maksetaan kuin 'tanssi' - olemattomalla korolla. On vain reaaaliomaisuuslyhennyksiä ja näin asuntojen koot ja laatutaso ylittivät perheen tai henkilön todellisen reaalimaksukyvyn. Euro on (ainakin ollut) vakauspeli. Euron kummisetä on suurin nettomaksaja Saksa. Saksan sanoessa kyllä omalle rakkaalle D-markalleen, on se euron tarun loppu. Tällöin Suomikin saa takaisin oman pelivälineensä - devalvaatiomarkan, jolla säädellään meille elintärkeää vientiä.

Jyrki pelottelee surutta kansaa!

Katainen pelottelee kansaa leviävästä talouslamasta, jos euromaa toisensa perään kaatuu. Muistamme hirsipuuhun kaatuneet 10.000 yrittäjää/ylivelkaista Suomessa 1990-luvun yltiökulutuslaman jälkilaineissa. Harri Holkeri tiesi pääministerinä kahvia juodessaan, että riski voi olla hallittua - todellisuudessa se muuttui hallitsemattomaksi - jälkipyykkiä maksetaan vielä vähintään 10 vuotta tästä eteenpäinkin. Kallis hinta - elämän mittainen hinta.

Mikä on Kataisen hallittu riski?

Mikä on Kataisen hallittu riski, kun hän, ei-suomalaisesti, syyttää meitä "älkää maksako velkoja" viestinnästä mm. portugalilaisille, jos kansa sanoo vaaleissa suuren ein eurotakauksille ja lainoituksille? Jaksaako tuleva, pääministeri Holkerin "jälkeläinen", Jyrki Katainen juoda kitkerän vastuukahvinsa? Jyrki ei ole vieläkään kantanut vastuuta onnettomista lausunnoistaan joululta 2007 - voisiko mies muuttua, vai kulkeeko Katainen Holkerin jalanjäljillä?

Tietääkö Katainen, että Kiinassa on mielenkiintoa auttaa tavallansa kulutusjuhlaeuromaita?

Katainen "unohtaa" [?] maailman toiseksi suurimman rahavallan - Kiinan "loputtomat" kassavarat, joista suuri osa on tosin kiinnitettyinä mailman vakauden turvaksi USA:han - luvattuun maahan, jossa syntyy ylikulutuksella talous- ja ympäristöongelmia vienniksi saakka. Kiinan osallistuminen voisi vähentää "vakaiden" euromaiden taakkaa pelastettaessa Etelä-Eurooppaa.

Kiina on kiinnostunut "pelastamaan hulabaloo-euromaita" omalla lainoituksella - erillisehdoin. Kiina tekee totaalista maihinnousua kaupallisesti Eurooppaan (kuten Afrikkaankin), luottaen erityisesti kahteen maahan: Saksaan ja yllätys - Suomeen! Mikä onkaan kiinalaisten pelastusoppi kiinalaisten tavaroiden kulutusmaille?

Suomi elää viennistä - nyt on meneillään totaalinen työn uudelleenjaon taistelu!

Elämme totaalista ja maailmanlaajuista työn uudelleenjaon taistelua. Kiinankin on työllistettävä kansansa, jos aikovat nostaa itsensä suhteelliseen maapalloluokkaan, joka on suhdeluku 1,35/6,2 - väkilukunsa suhde maapallon väkilukuun. Kiinalainen oikeudenmukaisuus jakaa maapalloa juuri tällä väkilukusuhteella - oikeudenmukaista?

Vedenjakajavaalit ovat ovella, "kansa päättää"

Nyt vaaleissa ratkaistaan "islannit", sillä erolla, että me emme jätä velkojamme maksamatta, vaan katsomme onko meillä oltava solidaarisuutta muita kohtaan, vai huolehdimmeko ensin itsemme - joka tuntuisi oikeudenmukaiselta. Miksi me kannamme vastuuta, jos autettavien maiden omat kansalaiset eivät kantaneet kulutusjuhlaa viettäessään omaa vastuuta? Me kävimme oman taistelumme 1990-luvulla - Holkerin perintönä. Millaisen perinnön me mahdollisesti saamme, jos valitsemme Jyrki Kataisen pääministeriksi?

Kun Suomi oli selvitystilassa

Lopuksi on hyvä muistaa eräs 1990-luvun alun työpäivän aamu, jolloin suomalaisissa pörssisaleissa kaikui huuto: "Otto on tullut apuun" - tämä tarkoitti sitä, että Suomelta olivat valuutat lopussa, olimme syöneet itsemme ähkyyn ja oli syntynyt puolipaniikki - olimme selvitystilassa ja Maailmanpankki kolkutteli oviamme.

Valuuttojemme loppuessa 1992, Saksan Pankki avasi tilin Suomelle. Tehtiin sopimus, jolla Suomi pelastettiin, kuten Saksa teki sen jo kolme kertaa aiemminkin - 1918,1940 ja 1942-1944. Saimme rahoitusjärjestelyt todelliselta aseveljeltä, kaupallisin ehdoin. Maksoimme velkamme Saksalle, määräajassa korkoineen. Tuolloin kannoimme todellista vastuuta ystävillemme. Suomea autettiin ja pelastuimme.

---

*] "Hallittu riskinotto", kuuluisa Harri Holkerin lausuma, kun talouttamme vapautettiin voimakkaasti 1980-luvun lopulla. Rahaa tarjottiin kansalaisille kottikärrymainoksin (mm. eräät Säästöpankin, joista tuli myöhemmin ruumiita) - LINK 1 ja LINK 2

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54749-politiikan-luovuuskato   ---

---   http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42567-painakaa-paniikkinappulaa   --- [lainaus US-Niklas Herlin, LINK 2]

1] Joulun jälkeen 2007 valtiovarainministeri (kok.) Jyrki Kataisen ollessa "varma", että amerikkalaisten aiheuttama sub-primekriisi menee turvallisesti Suomen ohi - ohjasi Kokoomus ja Katainen verotuksen linjauksen oikealla periaatteella, mutta väärään aikaan. Verotusta muutettiin tasaverojen suuntaan, vastuullisiksi "ympäristö- eli kulutusveroiksi" -  juuri tuolloin ei pitänyt puuttua verotukseen, piti aloittaa valtakunnallinen työllisyysmobilisaatio niillä vapautetuilla verovaroilla (työveron alennukset), jotka siirtyivätkin kulutuksen sijasta "hyväosaisten" sijoituksiin ja tileille - "pahan päivän varalle".

...

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.vuodatus.net

Espoo - Suomen kansalainen

…

Sent:

Cc: lauri.lyly@sak.fi ; anni.sinnemaki@tem.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu ; antti.pesonen@ipu.fi ; kimmo.sasi@eduskunta.fi ; erkki.tuomioja@eduskunta.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; paavo.arhinmaki@vasemmisto.fi ; jutta.urpilainen@sdp.fi ; sauli.niinisto@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; antti.kalliomaki@eduskunta.fi ; erkki.liikanen@bof.fi ; jyrki.katainen@vm.fi

Sent: Tuesday, April 12, 2011 9:42 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - "Velka veli otettaessa - velipuoli maksettaessa"

...

Solidaarisuutta vai maakohtaista vastuuta kulutusjuhlinnasta?
US-Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69260-jyrki-katainen-harri-holkerin-perillinen

Kenelle kannamme viime kädessä vastuuta?

(Voimme myös kysyä: "Kenestä kannamme viime kädessä vastuuta?")

Kaikki perinteelliset puolueet kilpaa huutavat kasvua. Ymmärtävätkö ministerit Katainen ja  Kiviniemi, kuin muutkin kasvuhokemapoliitikot sekä EK:n ennusmiehet, että rajallisesta maapallosta ei voida ulosmitata enempää kuin se itse kehittää ja kasvattaa - kierrättääkseen?

Poliitikot huutavat nyt kilpaa materiaalista ja maallista hyvinvointia kasvu-uralta. Kuinka pahasti voidaan kansakuntaa harhauttaa kasvulla, jota ei ole – olemme syöneet itsemme jo ylihuomiselle. Ympäristön ja luonnon on saatava vetää henkeä. Kasvua kasvun perään ei ole loputtomasti!

...

[ ... aina elo-syyskuun vaihteessa on uutisoitu ihmiskunnan syöneen ympäristön biokasvun jo koko vuoden kasvumäärän osalta - syömme syyskuusta lukien varantoja, jotka eivät enää uusiudu. Ihmiskunta siirtää omiksi haitallisiksi ylivarannoiksi tuon etukäteensyönnin, jota velanotoksi kutsutaan ... ]

09032009 - Kuilu elämisen- ja elintasossa on revennyt eri puolilla maailmaa. Alikehittyneiden maiden vastarekyyli latautuu huolestuttavaa vauhtia. Vähäosaisten uskoon turvautuminen ajaa ihmisiä epätoivoon ja tekoihin, joissa ylensyöneet joutuvat maksumiehiksi. Olemme syöneet itsemme suhteessa ympäristöömme epätasapainoon suhdeluvulla 4/12 eli ~33%.

~33 prosentilla olemme ylittäneet ympäristön tuotantokyvyn, jo useita vuosia

Söimme koko maapallolle varatun biologisen kasvun velaksi muille - lapsillemme ja heille, joilta puuttuvat lähes kaikki, paitsi usko johonkin. Globaali maailmantalous reivaa nyt maagisesti tuolla ~33 prosentilla vähennystä - se tarkoittaa nimenomaan läntisen kulutuksen pienentämistä tuolla samalla prosentilla.

Jos tutkimme uutisointia ja laskemme irtisanomiset,

lomautukset, lyhennetyt työviikot, ennenaikaiset eläkkeet ja tuotannosta tipahtamiset - seuraa tätäkin lopulta tuo maaginen ~33 prosenttia. Elimme välittämättä muista ja ympäristöstä. On maksun aika. Kustannuksina ovat uudet läntiset elintasosairauksien hyökyaallot. Mielenterveys järkkyy ja yltäkylläisyys ajaa terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset huimaan kasvuun. Söimme mm. liian usein itsemme ohi viimeisenkin vyönsoljen reiän.

Ympäristö osaa vastata omalla evoluutiolla

Luonto laittaa jarrut päälle. Ihminen itse on osa luontoa. On helppo ennustaa, että läntinen markkinatalous kohtaa noin 33 prosentin kulutusvähenemän. Ihmiset itse käyvät omaa ylikulutustaan vastaan. Väsyimme ostamiseen. Onko palkkojakin reivattava tuolla ~33 prosentilla - kädenojennuksena heille, joilla ei ole kuin 1/33 osa siitä mitä meillä?

Jos seuraamme lähimmäisiämme,

väheneviä työtovereitamme ja naapureitamme, huomaamme, että kulutusväsymys iski käsijarrut päälle. Nyt reivataan ostamista, käytämme tarkemmin väheneviä varantoja, kulutamme vähemmän, vaikka onneton kulutuskehoituksen mainosaalto kantaa korviimme kehoitusta liittyä kassajonoihin.

Emme liity kaikki kassajonoihin, vaan useat ovat jo liittyneet ruokajonoihin

Ihmiset löytävät kulutettavaa vähemmästä, pienemmästä ja säästeliäämmästä. Nyt keräämme alitajunnassamme sitä 33 prosentin varantoa, jonka ylisyöntinä ympäristöltämme "varastimme" huomisen velaksi huimalla korolla. Tämä velka erääntyy lapsillemme. Olemme perintömme siemenet jo jakaneet.

Herääminen alkoi nopeammin kuin ymmärsimme

Teollisuus ja kauppa tulevat laittamaan ihmisiä tuolla samalla prosentilla ulos lopullisesti tai väliaikaisesti. Herää kysymys, mistä tuo ymmärryksen aalto on alkanut. Mistä alkoi väsymys kuluttamiseen. Oliko se itsesuojeluvaisto, joka heräsi yhteydestä luotoon, joka lähetti meille salaperäisen impulssin laittaa jarrut päälle.

Nelipäiväinen työviikko?

[ http://www.ipu.fi ]

Näin saamme lisää vapaa-aikaa itsellemme, perheelle ja lähiomaisillemme. Voiko vapaa-aikaa olla "liiaksi" - luoko se "tekemättömyydessään" lisäongelmia? Kuinka paljon tulotaso eli ostovoima vähenee ja kuinka paljon tuo vähenemä tuo helpotusta pienempänä kulutuksena ympäristölle? Kuinka paljon se tuo lisää työtä niille, joilla työtä on nyt liian vähän - kuinka synkroidaan "yhden päivän poistuma" heille, jotka työtä työttöminä tarvitsevat? Visaisia kysymyksia - mutta nyt ollaan asioiden ytimessä! - Olisiko se 184 päiväinen työvuosi?

Ihmiskunta ei ole koskaan osannut selittää yhteyksien,

vuorovaikutusten hermoratojen ja biosfääriviestityksen saloja ja kaavoja. Ihmiset eivät ole edes ymmärtäneet, mikä tehtävä on bakteereilla ja viruksilla ^1/. Olisiko mahdollista, että lopullinen 33 prosentin sääntö kerää nyt voimia ja tulee eliminoimaan tuon jo laskemamme ympäristön ylisyönnin 33 prosentin osalta. Mikä salaisuus perustuu tuohon suhdelukuun?

Joka tapauksessa on selvää ja faktaa, että jarrut ovat päällä ja varannot keräävät nyt voimia. Jokainen vähennetty ympäristön kulutuskysyntä lisää luonnon voimavaroja palautettaessa tuo tasapaino, jossa vuotuinen syönti ei ylitä vuotuista kasvua.

Miljoonien vuosien aikana biosfääri ^2/ on kasvanut ja varastoitunut - nyt kulutustäyteinen markkinatalous syö tuota varantoa. Ylitimme rajat ja ympäristön vastaisku on käynnissä. Olemme itse osa tuota vastaiskua ja se on meneillään oleva vähennyskampanja. Nyt luovumme kaikesta kuluttamastamme juuri tuon ~33 prosentin osalta. Mikä tehtävä on lopulta "hydro- ja biosfäärin käyttöjärjestelmän ^*) ohjaamilla" viruksilla ja bakteereilla?

Mihin tasapainoon luontainen evoluutio lopulta pyrkii ja oliko kaikki ylläoleva vain ihmismielen toiveajattelua – mitä on näyttötalous, joka kasvattaa kasvua?

*) Käyttöjärjestelmälle voimme antaa kukin sen nimityksen, mikä tuntuu uskomusjärjestelmissämme luontevimmalta - usein se liittyy uskontojen filosofiaan, koska rasittavilla todisteteemoilla ei tarvitse näin rajallista käsityskykyämme rasittaa.

1/

Pohdintaa loputtomuudesta ja olemattomuudesta

---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Pohdintaa+loputtomuudesta+ja+olemattomuudesta  ---

Virukset ja bakteerit

---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=virukset+kilpajuoksevat   --- 

2/

Biosfääri [Wikipedia]

---   http://fi.wikipedia.org/wiki/Biosf%C3%A4%C3%A4ri   ---

...

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.vuodatus.net/

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus~

[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 ]

Kansio

Ulkona markkinataloudesta - vai eikö sittenkään?

---   http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/27jia+ilkka-luoma-ulkona-markkinatalouden---ilman-sahkoa.html   ---

Sent:

To: sauli.niinisto@eduskunta.fi ; erkki.liikanen@bof.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; reijo.kallio@eduskunta.fi ; antti.kalliomaki@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi

Cc: risto.makkonen@yle.fi

Sent: Friday, February 13, 2009 9:33 PM

Subject: MIELIPIDE - Ympäristön kestokyvyn ylitys maksetaan nyt talouden shokkiaaltona

Kategoriat:

YHTEISKUNTA , TALOUS , GLOBALISAATIO , PÄÄOMATALOUS , KANSANTALOUS , MAAILMANJÄRJESTYS , NÄYTTÖ- JA VERTAILUTALOUS , ILMASTONMUUTOS


Sent today:

Cc: antti.pesonen@ipu.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; paavo.arhinmaki@vasemmisto.fi ; jutta.urpilainen@sdp.fi ; anni.sinnemaki@tem.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@europarl.europa.eu ; sauli.niinisto@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; erkki.liikanen@bof.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; jyrki.katainen@vm.fi

Sent: Sunday, April 10, 2011 11:09 AM

Subject: KASVUN KANSALAISMIELIPIDE - Kenelle/ kenestä kannamme viime kädessä vastuuta?

---

---

Surua yhtäkkiä ja surua jatkuvasti

Japanin yllätti kymmenmetrinen hyökyaalto perjantaina 11.3. - aamupäivällä - Suomen aikaan - tuhot lasketaan satoina, ehkä tuhansina kuolleina [noussee pahimmillaan kymmeniin tuhansiin] ja satoina miljardeina dollareina (arvio suomalaiselta meteorologilta/seismologilta YLE:n uutislähetyksessä.

Jokainen tsunamissa kuollut on yksilö ja yksilön takana on syvää surua lähipiirissä sekä myötätuntoa etäämpänä. Joka päivä maailmassa kuolee noin 4300 lasta likaisen veden bakteerien ja viruksien aiheuttamiin komplikaatioihin ja sairauksiin - täälläkin jokainen kuollut on yksilö, jonka takana on lähipiirissä surua - mutta missä on kaukaisempien myötätunto? Miksi mediaa ei kiinnosta joka vuosi näin kuolevat noin 1,6 miljoonaa lasta?

On huomattavaa, että likainen käyttövesi kehitysmaissa on hyvin usein ihmisen itsensä aikaansaamaa - eli vaikutamme ihmisinä vähintäänkin epäsuorasti lasten joka päiväiseen kuolemaan. Tsunami on täysin ihmisestä riippumaton luonnontapahtuma, jolle me ihmiset emme mahda mitään - voimme vain ottaa sen vastaan ja korkeintaan koettaa varautua siihen.

Vedenpuhdistaminen on taloudellinen operaatio,

mutta siihen ei riitä rahaa - ei kehitysmaista itsestään, eikä kehitysapuna kehittyneistä maista. Japanissa taas tsunamin tuhot saavat aikaan massiiviset korjaus- ja jälleenrakennusoperaatiot, joihin rikkaassa Japanissa riittää rahaa - ja alkavat tuhojen korjausoperaatiot todellisuudessa piristävät Japanin taloutta ja tuovat työtä, toimeliaisuutta ja ennen kaikkea yhteenkuuluvuutta surussa ja onnettomuuden jälkimainingeissa.

Kehitysmaissa likaisen veden jälkitapahtumat toistuvat toistumistaan - joka päivä, joka viikko ja turhaan - lähinnä ihmisen omista toimenpiteistä johtuen - joka kuukausi kuolee viattomia lapsia noin 130.000 --- 260.000 kahdessa kuukaudessa - pahimmassa lähihistorian tsunamissa Indonesian alueella menetti henkensä noin 200.000 ihmistä...

Jokainen kuollut on surun ja pohjattoman ikävän kohde - menetys yksilön osalta on aina ainutkertainen - jokainen kuollut on muistutus nopeasti ja yllättäen päättyvästä elämästä - syvin osannottoni niin Japanin tsunami- kuin joka päivä kuolleiden lapsien johdosta.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/64859-surua-yhtakkia-ja-surua-jatkuvasti  

Vero, veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa

Verokeskustelu rönsyää tasamallista hyvin tienaavia kurittavaan progressioon. Tasamalli tasa-arvoistaa kaikki ihmiset ja luontaisesti aktivoi ja kannustaa ihmisiä ansaitsemaan korkeampaa palkkaan kulutusvoiman tällöin lisääntyessä. Amerikkalaiset, vähintäänkin hyvin ansaitsevat, suosivat verohelpotuksia tuovia vapaaehtoisia lahjoituksia, ikäänkuin aneina tai laupeudun osoituksina humaanista ajattelusta.
...

[13102005]  - Verotuksen perusasia Suomessa on uudelleen arvointi mitä verotetaan; lisätäänkö porrasteisiin arvonlisäveroihin kulutusveroa kustantamaan ostovoiman käytön aikaansaamia yhteiskuntahaittoja esimerkiksi kohdistamalla jokaiseen kulutus- tai ostotapahtumaan yksilöllinen kulutusvero riippuen ympäristölleen aikaansaamasta "saastejäljestä".

Plussia ja miinuksia kulutuksen mukaan, unohtamatta työllistävyyttä

Kulutusverollisessa tuotteessa tai palvelussa voisi olla alentavana elementtinä sen työllistämisvaikutus, kuitenkin siten, että "aikaansaatu ympäristöjälki" olisi painotuksessa ylimpänä. Tuloveron pienentäminen taas kannustaisi palkkatyöläisiä ahkerampaan ponnistukseen käteen jäävän osuuden kasvaessa. Omaisuuden verotushan on poistumassa, mutta kohtuuttomien optio- yms. tulojen verotus voidaan säätää 80 prosenttiin.

Amerikkalainen tulontasauselementti – verohelpotetut lahjoitukset


USA:ssa on veroetuuksiensa myötä suosittuja tulontasauselementtejä lahjoitukset niin yksityishenkilöiltä kuin säätiöiltä ja yhtiöiltä. Viimeisin hyväntekeväisyys tai yhteiskuntakelpoisuuden ja vastuuntunnon ilmaisu syntyi Google-hakumoottoriyhtiöltä, joka ilmoitti lahjoittavansa yhden (1) prosentin omaisuudesta ja vuosituloksesta.

Bill Gates – uuden ajan Robin Hood ^1]

Yhdysvalloissa myös Microsoftin perustaja Bill Gates on ilmoittanut lahjoittavansa omaisuudestaan yli puolet, siis hänelle, vaimollensa ja lapsille on riittämässä henkilökohtaisiin menoihin noin 30 miljardin dollarin käyttövara ja ostovoima, edellyttäen että kurssitaso Microsoft osakkeilla säilyy [2006]; tämä on eräs amerikkalainen näkemys tulontasauksesta.

Optiot kannusteena – ristiriidan aloitti kuuluisa Fortum-Lilius! ^2]

Suomessa kannusteellisuutta jaetaan mm. optioina joka ansaittuna on erinomainen tapa motivoida ja nostaa yhtiötä menestykseen. Viime aikaisissa keskuteluissa lähes täysin kohtuuttomat ja ansaitsemattomat optiot rapauttavat yleistä kansalaisluottamusta ja nostavat vastarintaa kuluttajien taholta, sillä viime kädessä kaikki rikkaus on lähtöisin peruskuluttajan ostopäätöksistä.

Vero on ihmiselämän keksintö turvaamaan yhteiskunnan perusarvoja ...

... sekä mahdollistamaan kansalaisilleen paremmat opiskelun, yrittämisen, työnteon ja kilpailukyvyn edellytykset. Tulontasaus turvaa myös hädänhetkellä, johon aika-ajoin lähes jokainen kansalainen joutuu. Kansakunnan uskottavuus lepää kyvyssä olla kilpailukykyinen, osaava, innovatiivinen, työteliäs ja systemaattinen; kaikki tämä vaatii yhteiskuntapanosta pärjätäksemme maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaossa.

Ihminen tarvitsee yhteistoimintaa – verotus tulontasauksena on sitä


Niin kauan kuin ihminen on enemmän kuin yksin; hän tarvitsee yhteistoimintaa ja yksi yhteenkuuluvuuden elementti on oikeudenmukainen tulontasaus. Oikeudenmukaisuutta eivät ole järjestelyt, joissa liian harvat saavat ansaitsemattomasti liian suuren osuuden palkkioista, joiden olisi pitänyt jakaantua laajemmalle. Vastikkeeton ostovoiman saanti mm. kohtuuttomina optioina hiertää luottamusyhteiskunnan perusarvoja ja vaikeuttaa yhteisten ponnistelujen päämääriä saavuttaaksemme kokonaiskilpailukykyä koko yhteiskunnallemme.

Ilkka Luoma

http://edustajaehdokas.blogspot.com

http://www.facebook.com/first.ilkka

^1] ---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/06/tmn-pivn-robin-hood-jakaa-itseltn.html   ---

^2] ---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/10/etla-evan-sixten-korkman-totesi.html   ---

Kun kansa oli valmis alentamaan palkkojaan, kunnes ...

Taloustutkimus haastatteli joukkoa kansalaisista ja palkanalennuksiin olisi valmis väliaikaisena ilmiönä merkittävä osa kansalaisista. Erityisesti nuoret, joille lankeavat eläkemaksut ja lähivuosien suurimmat haasteet, ovat ymmärtämässä, että palkka on joustava elementti^0] yhtenä kulurakenteena tavoiteltaessa työnantajalle kilpailukykyä, siis viime kädessä työpaikkoja itsellemme.

...
31102005 – Fortumin^1] optiokeskustelu asettui hyvin omalaatuiseen itsekkyyden, yksisilmäisyyden ja ahneuden perijäänteeseen ajoilta, jolloin vain rahanvoima ja kulutuskyky olivat prioriteetti numero yksi.

Erityisesti nuoria haastateltuja ajatellen paljon puhutut kohtuuttomat ja suorastaan tolkuttomat optiohyödyt asettavat asian häpeäntunteeseen siitä ahneudesta, mitä nuorin ikäluokkamme näkee osasta johtajistamme, antaessaan palkanalennushyväksyntänsä työrintamalle yhteisen kilpailukykymme hyödyksi.

Kuinka paljon meiltä pitää karata työpaikkoja pois, ennen kuin heräämme muutokseen?

Saavatko nuorimmat ja tulevaisuuden kulujen maksajat palkkioksi siirretyt työpaikat muualle ja voittojen kasautumiset osinkotileille? Kuinka alle 25-vuotiaita kannustaa poliitikkojen voimattomuus sekä ahneuden sokeus olla ymmärtämättä esim. vapaaehtoisen luopumisen mahdollisuudesta, kun nuorten vastineena on suostumus palkkojen alennuksesta ylläpitääksemme kilpailukyvystämme huolta?

Fortum-Lilius optioähkyröinnit rapauttivat kansakunnan luottamuksen

Herra Lilius ei ollut ainakaan julkisesti halukas ymmärtämään vapaaehtoisen luopumisen eduista luottamuksen palauttajana. Uskoisin jokaisen Fortumin johtajistoon kuuluvan tietävän ne vaikuttimet, jotka varsinaisesti nostivat pörssikurssit ylös.

Kilpailukykymme nostaminen vaatii reippaita otteita ja kansalaiset ovat tutkimuksen mukaan siihen suhteellisen valmiit. Mikäli Taloustutkimuksen tulos konkretisoituu laajoiksi neuvotteluiksi palkkapolitiikkamme reivaamiseksi väliaikaisesti tai "lopullisesti" alemmalle tasolle – parantaa se kilpailukykyämme.

Palkkatasoalennuksella on merkitystä työllisyyteen, työttömyyskuluihin, verokertymiin ja hintoihin, alentavasti, mutta ennenkaikkea yhteishenkeen, jolla puhallamme asemamme meidän osaamisemme ja taitojemme mukaiselle tasolle. Edellytyksenä on kaikkien osallistuminen ja tuloerojen kaventuminen.

Suomalainen yhteishenki – löytyykö sitä vielä?

Suomalaisista on aina löytynyt henkeä ja yhteenkuuluvuutta, kun meitä kohtaa uhka. Kansainvälinen työllisyyden uusjako on meille juuri nyt sellainen uhka, joka vaatii yhteistä ponnistusta.

Kuinka kansalaisponnistus saa suurimman voimansa, mikäli tavallinen peruskuluttaja ei koe luottamusta johtajistoon ja omistajarakenteisiin? Ahneus ja puhdas kulutusintoilu ja siihen liittyvä ostovoiman hauispunnerrus eivät ole enää keinoja pärjätä ja menestyä.

On aika mobilisoitua yhteisen tavoitteen taakse – se on ainut keino turvata työllisyytemme

Keinot ovat yksinkertaiset: luottamus, mobilisoituminen yhteisrintamaan tehden yhdessä ja suunnitelmallisesti hanke, jossa on tavoite. Tavoite on yksinkertainen: työllisyyden nosto ja kansainvälisen kilpailukyvyn parannus keskittymällä juuri osaamisalueisiimme lisättynä oivalluksilla kaikilla tasoilla haettaessa materiaali-, kustannus- ja energiasäästöjä.

Yhteiskunnalle jää koulutuksen projisoiminen vastaamaan tarvetta ja kansalaisille uteliaisuus löytämään uusia ratkaisuja sekä yrittämisen henkeä niin palkollisuuteen kuin itse yrittämiseenkin. Olemme nyt kiihtyvästi maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa!

^0] Myyntimies Miikkulainen on aina ollut pelimies ja ymmärtänyt dynaamisen palkan päälle!

                ---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/03/myyntimies-miikkulainen-on-aina-ollut.html   ---

^1] Sixten Korkman – Fortum optiot rapauttivat kansalaisten yhteiskuntaluottamusta---

                ---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/10/etla-evan-sixten-korkman-totesi.html   ---

                ---   http://www.taloussanomat.fi/keskustelut/?posted=1&offset=2050&threadID=9798#viesti-5760037   ---

                [Taloussanomat – 2050 vastinetta vuonna 2005 kirjoitettuun mielipidekirjoitukseen Fortum optioista]

Ilkka Luoma

http://edustajaehdokas.blogspot.com

http://www.facebook.com/first.ilkka

Kuuluuko masennus evoluutioon?

Nyt vaaleissa ehdokkaat lupaavat kymmenen hyvää ja viisi kaunista. Elämme käytännössä reaalielämää, jossa hyvien ja kauniiden määrä on aina pienempi kuin ”ikävien ja haastavien asioiden määrä”. Ihminen on iloinen ja ihminen on surullinen – näiden tasapaino on yhteiskunnan hyvinvointi – ei raha suoraan, vaan tyydyke, mitä kunkin omalla mallilla elää voi saavuttaa. Alamäen jälkeen tulee aina ylämäki. Nousun jälkeen lasku.

...

13102005 -- Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu hymy ja alakulo. Iloa ei jatku loputtomiin, eikä suruakaan pitäisi kokea yli kestokyvyn. Suru, epäonni, epäonnistumiset ja useasti kytköksen katkeaminen osallistumiseen johtaa mm. masennukseen.

Ihminen on laumaeläin ja sopii luontevasti yhteisöllisyyteen. Erkaantuminen ryhmästä tai osallistumisesta erakoi yksilön, jolloin yhteenkuuluuvuuden, osallistumisen ja tavoitesaavutuksen tarve ei toteudu; ihmisestä on tullut "hyödytön".

Kvartaalitalous juoksuttaa ihmistä – pitää saada enemmän ja nopeammin!

Kvartaalitalous ja tehokkuuden päämääräpyrkimys ajavat markkinataloutta kujanjuoksuun, jossa pyrkyryys, ahneus ja puhtaan omaehtoinen voitontavoittelu erkaannuttavat yksilöt kauemmaksi yhteisöllisyydestä.

Vastuunkanto, huolehdinta ja tiimikeskeisyys kärsivät yksilökeskeisessä voitontavoittelussa, jossa oma itsekäs tulotason nostovaade epäsuorasti välinpitämättömyyden tai "sokeuden" kautta johtaa syrjäytyneiden ihmisten kulujen maksamiseen lisääntyvinä veroina.

Kaikki me emme mahdu sille ylimmälle portaalle
Kuten eläinkunnassa, ei kaikille ihmisillekkään ole paikkaa ylimmillä portailla. Ihmisten mitatessa kyvykkyyttään osto- ja kulutusvoimalla, vie se sijaa vastuullisesta yhteistoiminnasta, jossa keskinäisyys, yhteinen tavoite sekä toteutumisen riemu jää saavuttamatta jatkuvasti käynnissä olevien saneerauksien, tehostustoimenpiteiden ja henkilöjärjestelyjen vuoksi.

Masentunut ei usein omin voimin nouse

Masentunut, omaan pohjattomaan kuoppaan pudonneen ihmisen nousukyky ilman apua ei ole useasti mahdollista. Vastuullisuus yhteisön puolelta voisi useissa tapauksissa jo alkuvaiheessaan helposti nostaa henkilön kuopastansa takaisin ryhmään ja toimintaan

Ihminen on luotu työskentelemään

Ihminen on luotu tekemään työtä ja osallistumaan sekä kokemaan onnistumisen hetkiä. Aina ei voi onnistua ja tuolloin ryhmän ja yhteisön vastuullisuuden tulisi ohittaa itsekeskeiset voiton ja pyrkyryyden tavoitteet oikeasti kannustamalla "juuri sillä hetekellä heikompaansa.

Eläinkunnassa heiko syödään – millä ihmiskunnassa vahva ravitsee itsensä?
Eläinkunta on harmonisessa luonnossa evolutiivisesti vahva, koska elämänkamppailussa tapahtuu koko ajan vahvemman ja pystyvämmän valinta. Heikolle ei yksinkertaisesti ole sijaa; ainut ihmisinhimillinen tapahtuma on suvunjatkannassa tapahtuva poikueiden huolehdinta.

Ihminen on halunnut erottautua eläinkunnasta ja näin on syntynyt tulontasaukseen pyrkivä yhteiskuntamalli, joka päätöksiltään olisi demokratia. Liiketaloudessa pelaa vahvemman ja nokkelamman lait; itse yhteiskunta kamppailee nyt suurenevan "sosiaalilaskun" parissa totuttuun tulontasaukseen riittämättömien jakokelpoisten varojen niukkuudessa.

Nykykaltainen "demokratialla" tuettu markkinatalous repii laajenevasti kuilua tulontasauksen ja liiketoiminnan voittojen väliin. Maailmassa kaikki eivät voi olla voittajia; osa tulee aina häviämään. Masennus on yksi inhimillisyyden äänetön hätähuuto sivuraiteellistumisesta oravanpyörämekanistisesta kilpailutaloudesta, jossa ahneus ja itsekeskeinen voitontavoittelu ovat haudanneet alleen huolehdinnan ja tuen työympäristön väliaikaisille alisuoriutujille.

Kuuluuko masennus kuitenkin lopullisuudessaan evoluutioon?
Masennukseen on kaatunut viimeisen 20 vuoden aikana suunnaton määrä energiaa, osaamista ja kokemusta. Yhteiskunta olisi tarvinnut tuon osaamisen, mutta hallitsemattomassa kilpailutilanteessa yhteisillä panoksilla koulutetut arvonmuodostajat poistuivat työvahvuudesta joko lopullisesti tai sitten tulontasauksen debet-puolelle.

Hallitsematon markkinatalouden yksisilmäinen kilpailuvietti liiallisesti ahneine edusmiehineen on törmäyskurssilla tulontasauksen luoneen parlamentaarisen demokratiayhteiskunnan kanssa. Nyt olisikin syytä aloittaa laaja kansalaiskeskustelu poliitikasta ja tulevaisuuden suunnasta.

Kuinka edustuksellisen demokratian tulee käymään?

Ilkka Luoma

http://edustajaehdokas.blogspot.com

http://www.facebook.com/first.ilkka