Markkinatalous lietsoi kreikkalaiset ja portugalilaiset kuluttamaan – kasvua kasvulle. Ja kiinalaiset myivät keräten samalla maailman suurimmat ”käteisvarat”, joista voi syntyä osaratkaisu Portugalin, Espanjan ja Italian kulutusjuhlaongelmiin. Kansat olivat eläneet yli varojensa. Yhteenkuuluvuus ja ryhmähenki syntyivät hulabalookulutuksesta – kuten meilläkin 1980- ja –90-lukujen taitteessa, jonka jälkimainingeista saksalaiset pelastivat meidät – olimme likellä velkasaneerausta ja vararikkoa 1992 – valuuttamme olivat lopussa.
...
[ ... tutkijat ovat löytäneet nykyihmisille yhteenkuuluvuutta ja joukkohenkeä markkinatalouden kilpailuviettisestä kulutukseen houkuttelemisesta - kuluttajat joukkomanipuloivat toisiaan ostamaan sellaistakin, mitä ei ollut tarkoitus hankkia ... ]
Pari kertaa vuodessa eräs tavarataloketju kirjaintunnuksensa alta lanseeraa kärsämarkkinat äänitrumpetisoiden merkin, että on aika rynnätä notkuvien tarjouslaarien kimppuun. Myöskin pari kertaa vuodessa tunnettu tavaratalo iskostaa mieliin värillistä hulluutta joukkovoimailmiönä rynnätä alennustuotteiden sekaan - näistä ominaisuuksista tutkijoiden mukaan syntyy joukkohenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Yhteiskunta toimii kuluttamisella. Jo pienestä pitäen meidät valmennetaan mainonnalla ostamaan kaikkea sellaista, mistä kokisimme iloa, näyttämisen halua, tarpeellisuutta tavarasta ja lopuksi osassa tuotteissa ja palveluissa on sitä välttämättömyyttäkin.
Kaupunkilaistunut kuluttaja on vieraantunut siksi runsaasti jatkuvaluonteisesta työstä, että hänelle on pitänyt keksittämän ajanvietettä. Suureksi ajanvietteeksi kutsutaan myös shoppailemista. Markkina- ja mainosgurut ovat oivaltaneet, että joukkoliikkeet aktivoivat ihmisiä liikkeelle, pitää vain saada innoke. Innokkeeksi riittää aiheutettu huoli, ettei sitä/ niitä riitä kaikille - tästä syntyy ryntäys.
Ihmiset jonottavat puolihintaisia kaukomatkoja tunnetun tavaratalon ovien takana jo kaksi tuntia ennen avausta. Huoli riittämättömyydestä, siis niukkuuden tunnistus on herättänyt kuluttajat ennen normaalia aamukukonlaulantaa. Pelko jäytää mieliä, ... ehdinkö. Odotus palkitaan ja sinnikkäimmät asiakkaat/ kuluttajat saavat matkansa. Joukkovoima teki tehtävänsä - matkalle lähtijät lippuinensa ovat kuin yhtä perhettä ja hotellien nimiä jo pohditaan.
Mielenkiintoiseksi tekee asian tutkijoiden toteamus alennussirkuksien joukkohengestä ja yhteenkuuluvuudesta. Massakuluttaminen, pelko loppumisesta (siis kokonaiseliöstön ikuinen niukkuus) ja samaistusreaktiot synnyttävät urbaaniin kulttuuriin reviiriytymistä, joukkohenkeä ja jakaantumista meihin "fiksummin valinneisiin ja noihin ajattelemattomimpiin". Osaamme harrastuksena erinomaisen hyvin arvioida toisten "älyttömiä" ostoksia ja omia perustellusti hyödyllisiä hankintoja.
Mikä tekee värilliset hulluuspäivät tai kärsämarkkinat meille niin yhdistäviksi? Sen tekee ahneus "halpaan" hintaan. Pelko loppumisesta ja niukkuudesta ajaa eläinkuntaakin jatkuviin ponnisteluihin, koska perustarpeiden löytäminen on jatkuvaa taistelua kilpailuna saannosta. Eläinkunnalla ei kylläkään ole halpuutta, ainoastaan välillä hiukan helpompaa metsästystä.
Täytyy muuten todeta, että esim. tämän kevään kulutuksen ja alennushulluuspäivien ovien takana jonottajat olivat 70-80%:sti naisia (mm. Itäkeskus - Hki) - kotirouvia, vapaapäiväläisiä, mutta yllättävän vähän miehiä, vaikka alennuslaareissa oli myös miehisiä hyödykkeitä työkaluista partavesiin (miehet saattavat käyttää vapaa-aikaansa sitten mm. sohvilla loikoiluun :-). Tutkijoille riittää sarkaa tässä ilmiössä vielä tämän yhteenkuuluvuus- ja joukkohenkeä parodioineen analyysivipraation jälkeenkin.
Kuluttamisen mandra iskee alitajuntaan jo imeväisiässä tahteina, sävelinä, kuvina ja merkkeinä. Meille urbanisoituneille luonnosta vieraantuneille kulutusobjekteille riittää niin kauan vertailevaa ostoskäyttäytymistä, kun ympärillämme oleva luonto jaksaa yhteisiä koko luomakunnan voima- ja raaka-ainevaroja tuottaa 1%:lle elävästä kokonaisbiomassasta, mitä ihmiskunta kaikkinensa edustaa.
[kuivakkaalla huumorilla, mutta vakavuudella kestävän mielellisen ja aineellisen kehityksen puolesta]
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
Pari kertaa vuodessa eräs tavarataloketju kirjaintunnuksensa alta lanseeraa kärsämarkkinat äänitrumpetisoiden merkin, että on aika rynnätä notkuvien tarjouslaarien kimppuun. Myöskin pari kertaa vuodessa tunnettu tavaratalo iskostaa mieliin värillistä hulluutta joukkovoimailmiönä rynnätä alennustuotteiden sekaan - näistä ominaisuuksista tutkijoiden mukaan syntyy joukkohenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Yhteiskunta toimii kuluttamisella. Jo pienestä pitäen meidät valmennetaan mainonnalla ostamaan kaikkea sellaista, mistä kokisimme iloa, näyttämisen halua, tarpeellisuutta tavarasta ja lopuksi osassa tuotteissa ja palveluissa on sitä välttämättömyyttäkin.
Kaupunkilaistunut kuluttaja on vieraantunut siksi runsaasti jatkuvaluonteisesta työstä, että hänelle on pitänyt keksittämän ajanvietettä. Suureksi ajanvietteeksi kutsutaan myös shoppailemista. Markkina- ja mainosgurut ovat oivaltaneet, että joukkoliikkeet aktivoivat ihmisiä liikkeelle, pitää vain saada innoke. Innokkeeksi riittää aiheutettu huoli, ettei sitä/ niitä riitä kaikille - tästä syntyy ryntäys.
Ihmiset jonottavat puolihintaisia kaukomatkoja tunnetun tavaratalon ovien takana jo kaksi tuntia ennen avausta. Huoli riittämättömyydestä, siis niukkuuden tunnistus on herättänyt kuluttajat ennen normaalia aamukukonlaulantaa. Pelko jäytää mieliä, ... ehdinkö. Odotus palkitaan ja sinnikkäimmät asiakkaat/ kuluttajat saavat matkansa. Joukkovoima teki tehtävänsä - matkalle lähtijät lippuinensa ovat kuin yhtä perhettä ja hotellien nimiä jo pohditaan.
Mielenkiintoiseksi tekee asian tutkijoiden toteamus alennussirkuksien joukkohengestä ja yhteenkuuluvuudesta. Massakuluttaminen, pelko loppumisesta (siis kokonaiseliöstön ikuinen niukkuus) ja samaistusreaktiot synnyttävät urbaaniin kulttuuriin reviiriytymistä, joukkohenkeä ja jakaantumista meihin "fiksummin valinneisiin ja noihin ajattelemattomimpiin". Osaamme harrastuksena erinomaisen hyvin arvioida toisten "älyttömiä" ostoksia ja omia perustellusti hyödyllisiä hankintoja.
Mikä tekee värilliset hulluuspäivät tai kärsämarkkinat meille niin yhdistäviksi? Sen tekee ahneus "halpaan" hintaan. Pelko loppumisesta ja niukkuudesta ajaa eläinkuntaakin jatkuviin ponnisteluihin, koska perustarpeiden löytäminen on jatkuvaa taistelua kilpailuna saannosta. Eläinkunnalla ei kylläkään ole halpuutta, ainoastaan välillä hiukan helpompaa metsästystä.
Täytyy muuten todeta, että esim. tämän kevään kulutuksen ja alennushulluuspäivien ovien takana jonottajat olivat 70-80%:sti naisia (mm. Itäkeskus - Hki) - kotirouvia, vapaapäiväläisiä, mutta yllättävän vähän miehiä, vaikka alennuslaareissa oli myös miehisiä hyödykkeitä työkaluista partavesiin (miehet saattavat käyttää vapaa-aikaansa sitten mm. sohvilla loikoiluun :-). Tutkijoille riittää sarkaa tässä ilmiössä vielä tämän yhteenkuuluvuus- ja joukkohenkeä parodioineen analyysivipraation jälkeenkin.
Kuluttamisen mandra iskee alitajuntaan jo imeväisiässä tahteina, sävelinä, kuvina ja merkkeinä. Meille urbanisoituneille luonnosta vieraantuneille kulutusobjekteille riittää niin kauan vertailevaa ostoskäyttäytymistä, kun ympärillämme oleva luonto jaksaa yhteisiä koko luomakunnan voima- ja raaka-ainevaroja tuottaa 1%:lle elävästä kokonaisbiomassasta, mitä ihmiskunta kaikkinensa edustaa.
[kuivakkaalla huumorilla, mutta vakavuudella kestävän mielellisen ja aineellisen kehityksen puolesta]
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
_____________________________
Kuva 1.
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/441661729/ --- [ DSC_7101.JPG ]
Kuvateksti **]:
Kattojen alle vietyä kulutusjuhlaa niin värillisinä hulluuspäivinä kuin kärsämarkkinoina - tärkeintä on se, että ostotottumuksia markkinaohjatusti päästää tekemään vapaasti, ilman turhia ulkoisia häirinnän lähteitä. Ainut este kuluttamiselle massiivisissa alennusmyynneissä on toinen kuluttaja, sillä parhaat alelaatikot ovat vähissä ja tavara niukkuuden kukittamaa. Niukkuudessa koko eliökunta on jatkanut vuosimiljoonaista kehitystään - niin myös niukkuuden uhan parhailla aletempuilla hysterisoidaan kuluttajat hankkimaan sellaista, mitä me emme juurikaan tarvitse.
Kuva 2.
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/441661725/ --- [ DSC_7103.JPG ]
Kuvateksti *]:
Markkinataloudessa on kuumenemisen merkkejä, lämpö on noussut jo järkevän huoneenlämmön yläpuolelle. Nyt on havaittu, että kulutusmandra ja teematempaisupäivät hulluuspäivinä nostavat joukkojen yhteishenkeä ja blokittavat kuluttajia eri kulutusryhmiin. Markkinatalous ohjailee toimiamme innostaen mihin milloinkin, yleensä normaalia elämää tarvitsemattomalle puolelle. Kuvassa nuoriso miettii tarvitseeko vai ei.
...
US Puheenvuoro
