Solidaarisuutta vai maakohtaista vastuuta kulutusjuhlinnasta?

Kokoomuksen ennustettu tuleva pääministeri Jyrki Katainen maalaa ei-suomalaisesti kulutusjuhlasta rapulaansa kärsiville euromaille solidaarista velkahuolehdintaa - ja peräänkuuluttaa uhkauksin vastuuta meiltä suomalaisilta ~ Solidaarisuutta vai maakohtaista vastuuta kulutusjuhlinnasta?

[ ... pankinjohtaja oli jameloinut maksamattomien velkojen vuoksi syliin tulleen komean omakotitalon tuttavalleen - itse "omistaja" oli hirttänyt itsensä - velkataakka oli ylittänyt maallisten kärsimysten sietokykyrajan. 1990-luvun alun lama, jonka syiksi sanottiin mm. pankkisektorin vapauttamista, oli tuon aikaista hallittua riskinottoa*] - ent. Kokoomuksen pääministeri Harri Holkeri ... ]

Kansan enemmistö sanoo, ettei meillä ole velvollisuutta ottaa osaa Jyrki Kataisen "hallittuun riskinottoon" ja taata erilaisin järjestelyin itsellemme mahdollisuutta omaan velkasaneerauksen uhkaan, joka oli muuten lakiuudistus, jolla kahlasimme osin pois 1990-luvun alun laman jälkipuhureista - tuolloin velkajärjestely tehtiin pelastamaan inhimillisesti tavallisia ihmisiä - suomalaisia ihmisiä.

Jyrki Katainen huutaa ei-suomalaisuutta, koska kehotamme hänen mukaan olemaan maksamatta velkoja - kannattaessamme velkajärjestelyjä. Velka syntyy, kun halutaan hankkia jotain nopeasti, kun ei ole aikaa odottaa. Hallitsematon velka syntyy silloin, kun otetaan yli maksukyvyn velan kuukausieriä, joille ei ole tulopuolen reaalivastaavuutta. Näin kävi yksityisille ihmisille Suomessa ja näin on käynyt nyt euromaille, jotka elivät yli varojensa. Velanantajallakin on riskinsä ja vastuunsa, siksi niitä korkoja vastapainoksi otetaan.

Katainen kantaa vastuuta tavallisten suomalaisten selkänahasta ja -nahalla

Katainen kantaa solidaarista vastuuta muiden veloista perustellen uhkauksilla, joissa suomalaisilta viedään eläkkeet ja huomisen hyvinvointi - dominopelinä. Peli on ainut oikea sana - Katainen käy samaa uhkapeliä, kuin jouluna 2007, jolloin hän maalasi kansalle turvallista huomista 1] , jossa ennusti amerikkalaisperäisen sub-primekriisin ajavan Suomen ohi. Ei ajanut ohi, vaan osui - talous romahti, ja syntyi todellisuudessa työttömien armeijat, jotka ovat edelleen olemassa - osa erilaisille loputtomuus-kurssituksilla ja pätkätöissä.

Miksi Katainen ei ole selittänyt virhesammakkoaan joululta 2007?

Miksi Jyrki ei huomioinut Suomen Pankin varoitusta, jossa samaisena jouluna 2007, erityisesti alleviivaten varoitettiin julkisesti amerikkalaisten roskalainojen tulevasta 'tsunamista' - joka nousikin meille Suomeen maihin jo keväällä 2008. Oliko demarijohteinen Suomen Pankki liian kova pala nieltäväksi ja tunnustettavaksi uudelle innokkaalle markkinatalouden loputtomaan kasvuun uskovalle valtiovarainministerille? Nyt on vastuunkannon aika, vaalit ovat ovella.

Euro takasi meille ylihalvoilla koroilla materiaalisen ylielämisen mahdollisuuden

Euro on pitänyt maamme korot alhaalla, synnyttäen harhaluulon helpoista lainoista, joita maksetaan kuin 'tanssi' - olemattomalla korolla. On vain reaaaliomaisuuslyhennyksiä ja näin asuntojen koot ja laatutaso ylittivät perheen tai henkilön todellisen reaalimaksukyvyn. Euro on (ainakin ollut) vakauspeli. Euron kummisetä on suurin nettomaksaja Saksa. Saksan sanoessa kyllä omalle rakkaalle D-markalleen, on se euron tarun loppu. Tällöin Suomikin saa takaisin oman pelivälineensä - devalvaatiomarkan, jolla säädellään meille elintärkeää vientiä.

Jyrki pelottelee surutta kansaa!

Katainen pelottelee kansaa leviävästä talouslamasta, jos euromaa toisensa perään kaatuu. Muistamme hirsipuuhun kaatuneet 10.000 yrittäjää/ylivelkaista Suomessa 1990-luvun yltiökulutuslaman jälkilaineissa. Harri Holkeri tiesi pääministerinä kahvia juodessaan, että riski voi olla hallittua - todellisuudessa se muuttui hallitsemattomaksi - jälkipyykkiä maksetaan vielä vähintään 10 vuotta tästä eteenpäinkin. Kallis hinta - elämän mittainen hinta.

Mikä on Kataisen hallittu riski?

Mikä on Kataisen hallittu riski, kun hän, ei-suomalaisesti, syyttää meitä "älkää maksako velkoja" viestinnästä mm. portugalilaisille, jos kansa sanoo vaaleissa suuren ein eurotakauksille ja lainoituksille? Jaksaako tuleva, pääministeri Holkerin "jälkeläinen", Jyrki Katainen juoda kitkerän vastuukahvinsa? Jyrki ei ole vieläkään kantanut vastuuta onnettomista lausunnoistaan joululta 2007 - voisiko mies muuttua, vai kulkeeko Katainen Holkerin jalanjäljillä?

Tietääkö Katainen, että Kiinassa on mielenkiintoa auttaa tavallansa kulutusjuhlaeuromaita?

Katainen "unohtaa" [?] maailman toiseksi suurimman rahavallan - Kiinan "loputtomat" kassavarat, joista suuri osa on tosin kiinnitettyinä mailman vakauden turvaksi USA:han - luvattuun maahan, jossa syntyy ylikulutuksella talous- ja ympäristöongelmia vienniksi saakka. Kiinan osallistuminen voisi vähentää "vakaiden" euromaiden taakkaa pelastettaessa Etelä-Eurooppaa.

Kiina on kiinnostunut "pelastamaan hulabaloo-euromaita" omalla lainoituksella - erillisehdoin. Kiina tekee totaalista maihinnousua kaupallisesti Eurooppaan (kuten Afrikkaankin), luottaen erityisesti kahteen maahan: Saksaan ja yllätys - Suomeen! Mikä onkaan kiinalaisten pelastusoppi kiinalaisten tavaroiden kulutusmaille?

Suomi elää viennistä - nyt on meneillään totaalinen työn uudelleenjaon taistelu!

Elämme totaalista ja maailmanlaajuista työn uudelleenjaon taistelua. Kiinankin on työllistettävä kansansa, jos aikovat nostaa itsensä suhteelliseen maapalloluokkaan, joka on suhdeluku 1,35/6,2 - väkilukunsa suhde maapallon väkilukuun. Kiinalainen oikeudenmukaisuus jakaa maapalloa juuri tällä väkilukusuhteella - oikeudenmukaista?

Vedenjakajavaalit ovat ovella, "kansa päättää"

Nyt vaaleissa ratkaistaan "islannit", sillä erolla, että me emme jätä velkojamme maksamatta, vaan katsomme onko meillä oltava solidaarisuutta muita kohtaan, vai huolehdimmeko ensin itsemme - joka tuntuisi oikeudenmukaiselta. Miksi me kannamme vastuuta, jos autettavien maiden omat kansalaiset eivät kantaneet kulutusjuhlaa viettäessään omaa vastuuta? Me kävimme oman taistelumme 1990-luvulla - Holkerin perintönä. Millaisen perinnön me mahdollisesti saamme, jos valitsemme Jyrki Kataisen pääministeriksi?

Kun Suomi oli selvitystilassa

Lopuksi on hyvä muistaa eräs 1990-luvun alun työpäivän aamu, jolloin suomalaisissa pörssisaleissa kaikui huuto: "Otto on tullut apuun" - tämä tarkoitti sitä, että Suomelta olivat valuutat lopussa, olimme syöneet itsemme ähkyyn ja oli syntynyt puolipaniikki - olimme selvitystilassa ja Maailmanpankki kolkutteli oviamme.

Valuuttojemme loppuessa 1992, Saksan Pankki avasi tilin Suomelle. Tehtiin sopimus, jolla Suomi pelastettiin, kuten Saksa teki sen jo kolme kertaa aiemminkin - 1918,1940 ja 1942-1944. Saimme rahoitusjärjestelyt todelliselta aseveljeltä, kaupallisin ehdoin. Maksoimme velkamme Saksalle, määräajassa korkoineen. Tuolloin kannoimme todellista vastuuta ystävillemme. Suomea autettiin ja pelastuimme.

---

*] "Hallittu riskinotto", kuuluisa Harri Holkerin lausuma, kun talouttamme vapautettiin voimakkaasti 1980-luvun lopulla. Rahaa tarjottiin kansalaisille kottikärrymainoksin (mm. eräät Säästöpankin, joista tuli myöhemmin ruumiita) - LINK 1 ja LINK 2

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54749-politiikan-luovuuskato   ---

---   http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42567-painakaa-paniikkinappulaa   --- [lainaus US-Niklas Herlin, LINK 2]

1] Joulun jälkeen 2007 valtiovarainministeri (kok.) Jyrki Kataisen ollessa "varma", että amerikkalaisten aiheuttama sub-primekriisi menee turvallisesti Suomen ohi - ohjasi Kokoomus ja Katainen verotuksen linjauksen oikealla periaatteella, mutta väärään aikaan. Verotusta muutettiin tasaverojen suuntaan, vastuullisiksi "ympäristö- eli kulutusveroiksi" -  juuri tuolloin ei pitänyt puuttua verotukseen, piti aloittaa valtakunnallinen työllisyysmobilisaatio niillä vapautetuilla verovaroilla (työveron alennukset), jotka siirtyivätkin kulutuksen sijasta "hyväosaisten" sijoituksiin ja tileille - "pahan päivän varalle".

...

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.vuodatus.net

Espoo - Suomen kansalainen

…

Sent:

Cc: lauri.lyly@sak.fi ; anni.sinnemaki@tem.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu ; antti.pesonen@ipu.fi ; kimmo.sasi@eduskunta.fi ; erkki.tuomioja@eduskunta.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; paavo.arhinmaki@vasemmisto.fi ; jutta.urpilainen@sdp.fi ; sauli.niinisto@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; antti.kalliomaki@eduskunta.fi ; erkki.liikanen@bof.fi ; jyrki.katainen@vm.fi

Sent: Tuesday, April 12, 2011 9:42 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - "Velka veli otettaessa - velipuoli maksettaessa"

...

Solidaarisuutta vai maakohtaista vastuuta kulutusjuhlinnasta?
US-Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69260-jyrki-katainen-harri-holkerin-perillinen

Mitä meille luvattiin jouluna 2007? [ ! ]

Jouluna 2007 uusi valtiovarainministeri loi kansalaisille uskoa kasvusta, loputtomasta kasvusta ja kuinka vahva meidän suomalaisten talous oli – samaan aikaan USA:ssa jyräsi sub-primekriisi, joka kaatoi ihmisiä velkasaneeraukseen, omien kotien pakkomyyntiin ja vuokralle menoon – oli syöty yli varojen. Kriisi nousi maihin meille jo parin kuukauden kuluttua – Suomen Pankki varoitti kansalaisia samaisena jouluna 2007 – sitä varoitusta ei kuunneltu, mitä meille jäi käteen? Jääkö meiltä nyt keväällä 2011 jotain huomaamatta?

...

[C] ... Suomen Pankki julkaisee juuri ennen Joulua erikoisnumeron talouden indikaattoreista - mukana on stressimittaria, kotitalouksien ylivelkaantumista ja kansantalouden pyörintää - mennäänkö yli- vai alikierroksilla ... Euro&Talous - rahoitusjärjestelmän vakaus, erikoisnumero 2007 ... ]

23122007 - Suomen Pankki julkaisi poikkeuksellisesti varoituksen sanat kotoa ja maailmalta. USA:n asuntoroskalainat, ylivelkaantuneet suomalaiskodit, pienenevä vientiylijäämä ja työllisyyden hiljalleen romahdus bulkkituotannon siirtyessä kehittyviin uusiin halpatyövoiman maihin keskelle jättiläismarkkinoita - vaikka Suomessa nyt puhutaan jo työvoimapulasta!

Yllättäen suomalaisista kotitalouksista on täysin ilman velkaa 43%. Hälyttävää on se, että viidennes kotitalouksista kantaa 80% koko velkataakasta. Tutkimusten mukaan tuossa viidenneksessä on paljon paremmin toimeentulevia, siis hyväpalkkaisia kansalaisia. Meitä suorastaan opetetaan ottamaan lainaa.

Suomi on nostanut palkkamaltilla historiansa suurimmat vaihtotaseylijäämät [2003: 10% BKT:sta]. Suomalainen insinöörityö on mennyt hyvin kaupaksi. Osaamista on riittänyt ja kysyntääkin toistaiseksi. Käyrä on kuitenkin selvä - ylijäämä laskee koko ajan [2006: 5% BKT:sta]. Tänä syksynä nostimme palkkamme uudelle tasolle. Seuraavaksi nousevat hinnat, ja sitten laskevat velkamme vakuudet - siis asuntojen arvot. Katto tuli vastaan.

Kuluttaa voi määränsä - nyt valtaa hengenahdistus. Kotiin ei mahdu enää tavaraa, esineitä, krääsää, laitteita ja sähköä kuluttavia helpokehyödykkeitä vailla todellista hyötykäyttöä. Ihminen on kuluttamassa maapallonsa loppuun. Jännityksellä odotetaan onko Lapissakin ennätysjoulu - Joulu lämpöaalloilla - onpahan porojenkin helpompi kaivella jäkälänsä, ... ellei jääpeite yllätä.

Suomen Pankki yllätti julkaisemalla markkinatalouspankkien stressimittarit. Käyrät ovat mielenkiintoisia - 1992 pankit olivat lähimpänä konkurssiaan [lukuarvo 0,7], nyt ennustekäyrä lähenee noita "stressantuneita" lukuja [4] - vielä vuonna 2005 se oli 6. Korot nousevat, haetaan lyhennysvapaita ja neuvotellaan nousevissa koroissa. Mikäli asuntojen tasearvo laskee voimakkaasti, veloilta katoaa vakuusarvoa ja vaje on täytettävä jostain. Pitääkö peliin ottaa jo etukäteen muhivat ennätysperinnöt?

Suomalaiset ovat saaneet jo näitä ennätysperintöjä. Valtio poistaa edukseen perintöverot, koska noilla perinnöillä osa kansalaisista selviää velkakuopastaan, kun vakuusvajetta ei voida muualta täyttää ja näyttötalouskulutustakin pitäisi jatkaa. Seuraava sukupolvi saakin sitten vielä suuremmat perinnöt. Hyvä näin, sillä valtio ei jaksa huolehtia huomisen hyvinvointilaskusta - joudumme siihen kuuluisaan "omaan otsaan tuulee" -puhuriin.

Kilpailukyky on vientiriippuvaiselle Suomelle hyvinvoinnin lähtökohta. Palkkamaltti takasi kilpailukyvyn - nyt ulosmittasimme tuon tupo-konsensuksen. Ruotsissa EY-tuomioistuin hylkäsi Ruotsin LU:n [SAK:n vastine] valituksen latvialaisten hyväksymättömästä työehtosopimuskäytännöstä - se merkitsee, että nyt EU-alueella saa tehdä työtä toisen maan jollekkin edullisemmalla työehtosopimuksilla.

EY:n innoittamana palkat tulevat laskemaan, koska verestä työvoimaa saapuu mm. Puolasta, Latviasta ja Liettuasta. Saattaa kuulostaa kornilta, mutta tuo EY-tuomioistuinpäätös voi pelastaa ylivauraat ja ylipalkkaiset Pohjoismaat kiihtyvästä kustannuskilpailupaineesta. Palkkamme lähtevät laskuun - entä kuinka käy ylihintaisten asuntojemme velat; lyhennykset ja korot. ei hätää - perinnöt tulevat apuun ja hätiin

Olisi muistettava, että asunnoissa muhiin ylihintakriisi - perinnöt ovat suurelta osin asuntoja, mökkejä , tontteja ja halpenevia autoja. Saattaa olla, että perintöjen reaaliarvo ei olekkaan viiden vuoden päästä tämänpäiväinen. Perinnöillä ei järjestelläkkään ylisuurien lainojemme vakuuksia, vaan jää vaje. Asuntokierre onkin näin valmis heidän kohdalta joilla on liian suuret asunnot, velat ja niiden hoitokulut.

Markkinatalouslaki on mielenkiintoinen asia - se vaatii aina ostajan - entä kun kansakunta huomaa, että ylikulutus tuhoaa vauhdilla ympäristöä ja vetää "liinat kiinni" - ei olekkaan riittävää kysyntää, jälleen talouskierre alas on valmis.

Suomen Pankki otti talousinformaatiovastuun käsiinsä ja kirjoitti julkisen salaisuuden esille suurella ammattitaidolla, luvut, ennusteet ja perustelut ovat huolella laaditut - Suomi on aloittamassa laskukierteen. Varoitus on annettu. Aikoinaan edellisen laman valtiovarainministeri loikkasi sopivasti Brysseliin ja palasi viisaampana ja kokeneempana varoittamaan nyt siitä, mikä jäi 1980-90 lukujen taitteessa tekemättä. Katainen on yrittänyt varoittaa...

Kts. lainaukset: --- Euro&Talous 3-2007 ja erikoisnumero 2007. http://www.suomenpankki.fi Korkeatasoiset lehdet voi tilata Suomen Pankista: publications@bof.fi

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma, 02.lokakuuta 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6554533 ---

Teksti
Kansalaiset ovat heränneet huomaamaan ympäristön tilan vaikutukset myös omaan hyvinvointiin. Luontorenesanssi saattaa intohimoistaa "kuluttamattomuuden" aikakauden - hylkäämme näyttötalouden ja valitsemme ympäristöllisen huomioimistalouden.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6554560 ---

Teksti
Erkki Liikanen, ent. Brysselin komissaari palasi Suomeen Suomen Pankkiin varoittamaan ja neuvomaan mihin liiallinen kulutus johtaa. Kuinka oli silloin kun herra Liikanen oli meillä valtiovarainministerinä?

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6554580 ---

Teksti
Tavallinen veronmaksaja katselee upeasti entisöityä Suomen Pankkia - mitä tämä laitos tekee huomenna? Suomen Pankki voisi olla kansalaisten oma pankki hillitsemässä yritystoimintaa harjoittavien pankkien "villiä" menoa. Uudessa talousajattelussa korko saattaa kokea yllättävän loppukeskustelun.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6554602 ---

Teksti
Suomen Pankissa oli 2. lokakuuta 2007 avoimien ovien päivä tavallisille kansalaisille. Rakennus oli komea, mutta mitä muuta se tekee huomenna kun ottaa vastaan vanhoja markkoja ...? No, neuvojapa tietenkin - kansalaisten omasta kansantaloutta vaalivasta pankista..

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6554636 ---

Teksti
Tukinuittoa, rehellistä käsityötä, kulutus oli kohdallaan, tukkijätkät olivat harvemmin ylen syöneitä - he kuluttivat aidosti, siis kaloreita. Henkisyys lähtee fyysisyydestä. Suomi rikastui metsästä, terva, sahat, vaneri ja paperi, ... entä huomenna kun suuria paperikoneita siirretään Kiinaan? Kuinka käy huomisen suomalaisen rock´roll? Lasimaalaus Suomen Pankissa.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6554652 ---

Teksti
Suomen Pankin pääaula - upeaa entisöintiä. Nyt Suomella menee lujaa, ainakin näyttötaloudessa, jossa oravana juoksemme pyörässä, jonka laakerit ovat jo öljystä kuivat. Valoa on, mutta silti täytyy kysyä, onko kulutusjuhlatunnelin päässä valoa? Valaistu ymmärryksen tie johtaa ympäristöön, joka ruokkii kaikki tavallansa ja tasapuolisesti eläinkunnan kilpailulakien mukaisesti.

...
US Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/70075-vaarallista-rahapelia-aanesta-itsenaisyytta


KESKUSTELU --- TIEDE [25154]
Uusimaa 271 – IPU, Itsenäisyyspuolue r.p.
http://ilkkaluoma.blogspot.com

---------------------------------------------------------------
Ilkka Luoma

Riittääkö rahaa jaettavaksi ulkomaille saakka?

Jouluna 2007 uusi valtiovarainministeri loi kansalaisille uskoa kasvusta, loputtomasta kasvusta ja kuinka vahva meidän suomalaisten talous oli – samaan aikaan USA:ssa jyräsi sub-primekriisi, joka kaatoi ihmisiä velkasaneeraukseen, omien kotien pakkomyyntiin ja vuokralle menoon – oli syöty yli varojen. Kriisi nousi maihin meille jo parin kuukauden kuluttua – Suomen Pankki varoitti kansalaisia samaisena jouluna 2007 – sitä varoitusta ei kuunneltu, mitä meille jäi käteen? Jääkö meiltä nyt keväällä 2011 jotain huomaamatta?

...

[C] ... Suomen Pankki julkaisee juuri ennen Joulua erikoisnumeron talouden indikaattoreista - mukana on stressimittaria, kotitalouksien ylivelkaantumista ja kansantalouden pyörintää - mennäänkö yli- vai alikierroksilla ... Euro&Talous - rahoitusjärjestelmän vakaus, erikoisnumero 2007 ... ]

23122007 - Suomen Pankki julkaisi poikkeuksellisesti varoituksen sanat kotoa ja maailmalta. USA:n asuntoroskalainat, ylivelkaantuneet suomalaiskodit, pienenevä vientiylijäämä ja työllisyyden hiljalleen romahdus bulkkituotannon siirtyessä kehittyviin uusiin halpatyövoiman maihin keskelle jättiläismarkkinoita - vaikka Suomessa nyt puhutaan jo työvoimapulasta!

Yllättäen suomalaisista kotitalouksista on täysin ilman velkaa 43%. Hälyttävää on se, että viidennes kotitalouksista kantaa 80% koko velkataakasta. Tutkimusten mukaan tuossa viidenneksessä on paljon paremmin toimeentulevia, siis hyväpalkkaisia kansalaisia. Meitä suorastaan opetetaan ottamaan lainaa.

Suomi on nostanut palkkamaltilla historiansa suurimmat vaihtotaseylijäämät [2003: 10% BKT:sta]. Suomalainen insinöörityö on mennyt hyvin kaupaksi. Osaamista on riittänyt ja kysyntääkin toistaiseksi. Käyrä on kuitenkin selvä - ylijäämä laskee koko ajan [2006: 5% BKT:sta]. Tänä syksynä nostimme palkkamme uudelle tasolle. Seuraavaksi nousevat hinnat, ja sitten laskevat velkamme vakuudet - siis asuntojen arvot. Katto tuli vastaan.

Kuluttaa voi määränsä - nyt valtaa hengenahdistus. Kotiin ei mahdu enää tavaraa, esineitä, krääsää, laitteita ja sähköä kuluttavia helpokehyödykkeitä vailla todellista hyötykäyttöä. Ihminen on kuluttamassa maapallonsa loppuun. Jännityksellä odotetaan onko Lapissakin ennätysjoulu - Joulu lämpöaalloilla - onpahan porojenkin helpompi kaivella jäkälänsä, ... ellei jääpeite yllätä.

Suomen Pankki yllätti julkaisemalla markkinatalouspankkien stressimittarit. Käyrät ovat mielenkiintoisia - 1992 pankit olivat lähimpänä konkurssiaan [lukuarvo 0,7], nyt ennustekäyrä lähenee noita "stressantuneita" lukuja [4] - vielä vuonna 2005 se oli 6. Korot nousevat, haetaan lyhennysvapaita ja neuvotellaan nousevissa koroissa. Mikäli asuntojen tasearvo laskee voimakkaasti, veloilta katoaa vakuusarvoa ja vaje on täytettävä jostain. Pitääkö peliin ottaa jo etukäteen muhivat ennätysperinnöt?

Suomalaiset ovat saaneet jo näitä ennätysperintöjä. Valtio poistaa edukseen perintöverot, koska noilla perinnöillä osa kansalaisista selviää velkakuopastaan, kun vakuusvajetta ei voida muualta täyttää ja näyttötalouskulutustakin pitäisi jatkaa. Seuraava sukupolvi saakin sitten vielä suuremmat perinnöt. Hyvä näin, sillä valtio ei jaksa huolehtia huomisen hyvinvointilaskusta - joudumme siihen kuuluisaan "omaan otsaan tuulee" -puhuriin.

Kilpailukyky on vientiriippuvaiselle Suomelle hyvinvoinnin lähtökohta. Palkkamaltti takasi kilpailukyvyn - nyt ulosmittasimme tuon tupo-konsensuksen. Ruotsissa EY-tuomioistuin hylkäsi Ruotsin LU:n [SAK:n vastine] valituksen latvialaisten hyväksymättömästä työehtosopimuskäytännöstä - se merkitsee, että nyt EU-alueella saa tehdä työtä toisen maan jollekkin edullisemmalla työehtosopimuksilla.

EY:n innoittamana palkat tulevat laskemaan, koska verestä työvoimaa saapuu mm. Puolasta, Latviasta ja Liettuasta. Saattaa kuulostaa kornilta, mutta tuo EY-tuomioistuinpäätös voi pelastaa ylivauraat ja ylipalkkaiset Pohjoismaat kiihtyvästä kustannuskilpailupaineesta. Palkkamme lähtevät laskuun - entä kuinka käy ylihintaisten asuntojemme velat; lyhennykset ja korot. ei hätää - perinnöt tulevat apuun ja hätiin

Olisi muistettava, että asunnoissa muhiin ylihintakriisi - perinnöt ovat suurelta osin asuntoja, mökkejä , tontteja ja halpenevia autoja. Saattaa olla, että perintöjen reaaliarvo ei olekkaan viiden vuoden päästä tämänpäiväinen. Perinnöillä ei järjestelläkkään ylisuurien lainojemme vakuuksia, vaan jää vaje. Asuntokierre onkin näin valmis heidän kohdalta joilla on liian suuret asunnot, velat ja niiden hoitokulut.

Markkinatalouslaki on mielenkiintoinen asia - se vaatii aina ostajan - entä kun kansakunta huomaa, että ylikulutus tuhoaa vauhdilla ympäristöä ja vetää "liinat kiinni" - ei olekkaan riittävää kysyntää, jälleen talouskierre alas on valmis.

Suomen Pankki otti talousinformaatiovastuun käsiinsä ja kirjoitti julkisen salaisuuden esille suurella ammattitaidolla, luvut, ennusteet ja perustelut ovat huolella laaditut - Suomi on aloittamassa laskukierteen. Varoitus on annettu. Aikoinaan edellisen laman valtiovarainministeri loikkasi sopivasti Brysseliin ja palasi viisaampana ja kokeneempana varoittamaan nyt siitä, mikä jäi 1980-90 lukujen taitteessa tekemättä. Katainen on yrittänyt varoittaa...

Kts. lainaukset: --- Euro&Talous 3-2007 ja erikoisnumero 2007. http://www.suomenpankki.fi Korkeatasoiset lehdet voi tilata Suomen Pankista: publications@bof.fi

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma, 02.lokakuuta 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6554533 ---

Teksti
Kansalaiset ovat heränneet huomaamaan ympäristön tilan vaikutukset myös omaan hyvinvointiin. Luontorenesanssi saattaa intohimoistaa "kuluttamattomuuden" aikakauden - hylkäämme näyttötalouden ja valitsemme ympäristöllisen huomioimistalouden.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6554560 ---

Teksti
Erkki Liikanen, ent. Brysselin komissaari palasi Suomeen Suomen Pankkiin varoittamaan ja neuvomaan mihin liiallinen kulutus johtaa. Kuinka oli silloin kun herra Liikanen oli meillä valtiovarainministerinä?

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6554580 ---

Teksti
Tavallinen veronmaksaja katselee upeasti entisöityä Suomen Pankkia - mitä tämä laitos tekee huomenna? Suomen Pankki voisi olla kansalaisten oma pankki hillitsemässä yritystoimintaa harjoittavien pankkien "villiä" menoa. Uudessa talousajattelussa korko saattaa kokea yllättävän loppukeskustelun.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6554602 ---

Teksti
Suomen Pankissa oli 2. lokakuuta 2007 avoimien ovien päivä tavallisille kansalaisille. Rakennus oli komea, mutta mitä muuta se tekee huomenna kun ottaa vastaan vanhoja markkoja ...? No, neuvojapa tietenkin - kansalaisten omasta kansantaloutta vaalivasta pankista..

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6554636 ---

Teksti
Tukinuittoa, rehellistä käsityötä, kulutus oli kohdallaan, tukkijätkät olivat harvemmin ylen syöneitä - he kuluttivat aidosti, siis kaloreita. Henkisyys lähtee fyysisyydestä. Suomi rikastui metsästä, terva, sahat, vaneri ja paperi, ... entä huomenna kun suuria paperikoneita siirretään Kiinaan? Kuinka käy huomisen suomalaisen rock´roll? Lasimaalaus Suomen Pankissa.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6554652 ---

Teksti
Suomen Pankin pääaula - upeaa entisöintiä. Nyt Suomella menee lujaa, ainakin näyttötaloudessa, jossa oravana juoksemme pyörässä, jonka laakerit ovat jo öljystä kuivat. Valoa on, mutta silti täytyy kysyä, onko kulutusjuhlatunnelin päässä valoa? Valaistu ymmärryksen tie johtaa ympäristöön, joka ruokkii kaikki tavallansa ja tasapuolisesti eläinkunnan kilpailulakien mukaisesti.

KESKUSTELU --- TIEDE [25154]
Uusimaa 271 – IPU, Itsenäisyyspuolue r.p.
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Ilkka Luoma

US Puheenvuoro
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/70075-vaarallista-rahapelia-aanesta-itsenaisyytta


---------------------------------------------------------------

Putoaako Portugalista meille melonin kokoinen herne nenään?

Putoaako Timo Soinin nenään omenan kokoinen herne, jos persuut hallitukseen hamuavat ja Portugalin lippalakissa on melonin mittainen velka? Väheneekö Suomessa banaanien ja lakritsien syönti jos antamamme vakuudet syöpyvät portugalilaisten kulutukseen ja elämän näyttötalouteen? Koko läntinen maailma on elänyt vuosikymmenet yli varojensa - ja vähintään yli luonnon kestokyvyn!

Pääoma ja sille tuotto on pyhä linnoitus, jonka jalustalle tavallinen kansa nyt kusee, kipukynnys on ylitetty ja kansa kuroo omat kypärän remmit tiukalle, kun "sotaan lähtevät" nykypoliitikkoja vastaan. Pääoma oli meille huono isäntä ja renkinä se ei koskaan oppinut olemaan - mitä kirjoitimme jo vuosia sitten? ---

...

Pääoman tuottovaateiden äänitorvi Sammon konsernijohtaja, KT Björn Wahlroos peräänkuulutti Kauppa- ja teollisuusministeriön - nykyään TEM - Omistaja&Sijoittaja (2-2006) -julkaisussa:

"Olemassaolomme oikeutuksen perustuvan siihen, että kasvatamme omistajiemme varallisuutta niin hyvin kuin kykenemme"

 Tieteessä tapahtuu -lehti (7-2006 / prof. HTT Aimo Ryynänen) taas herkisti arvokeskustelua yhteiskunta- ja yksilövastuista yhteisestä elinympäristöstämme: Perustuslakimme 20.1§ kohdan sanoessa - "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille". 

Linkki keskusteluun .......... TIEDE

Markkinatalous on jakanut vuoden kvartaaleihin, jotta pörssianalyytikkojen on helpompi ennustella kurssien käyriä sijoitettujen pääomien kasvun turvaamiseksi. Sijoitustoiminta on kärjistäen yhteisten luonnonvarojen ulosmitantaa jyrkistäen tuloeroja ja kulutusvoimaa tuhoten hiljalleen elinympäristöämme.

Sijoittamisessa ei ole kyse yhteiskunnallisesti työnteosta, jossa tasapaino säilyy luonnon kanssa. Sijoitustoiminta maksatetaan aina peruskuluttajilla ja viime kädessä luonnon toimintakyvyllä.

Pääoman palvelu on ilmentymä kulutusyhteiskunnan henkisestä taantumasta ymmärrykseen vain rahan kaikkivoipaisuudesta. Raha on merkki ostovoimasta. Ostovoiman liika keskittyminen ja painoarvon nousu jakaa kansalaisia huomisen barrikadeille. Epätasaisesti jakaantunut liiallinen kulutuskäyttäytyminen kohtelee luontoa epäoikeudenmukaisesti.

Luonto kantaa vastuun taakan markkinapullistelun näyttöseremonioista. Ilmasto, maaperä ympäriltämme ja loppuva puhdas vesi lyö takaisin viivästyneenä rekyylinä muuttumatta enää eiliseksi. Ihmisen ostovoima on iskenyt liiaksi luonnon suonta.

Hokema pääomien palvelusta muuttaa hiljakseen kausaliteettien lakien mukaan maapallon biokerroksen ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Biokerroksemme, elinvoimamme lähde, on aina ollut häkellyttävän ohut - kuin silkkipaperi rantapallon ympärillä. Markkinatalous kasvuvaateineen vie vääjäämättä koko ihmiskunnan seinää vasten. Meille ei jää vaihtoehdoksi kuin reilu luopuminen ja vastuun asetus pääomien tuoton sijalle.

Kansakunnalla maassamme menee juuri nyt tilastojen valossa rahataloudellisesti hyvin, mutta henkisesti huonosti. Vaihtotase on erinomainen ja henkinen tase mm. valtion ja kuntien työpöytien ääressä uupunut tasolle, jossa sairauspoissaolot kasvavat kasvamistaan. Liian suuret osat lapsiperheiden yhteenkuuluvuudesta ovat kadonneet jatkuvien vapaaehtoisten ylitöiden jalkoihin.

Lapset oireilevat mielenväsymystä ja osallistumattomuutta hautautuen näyttöpäätteidensä äärelle vain sähköinen kanssakäyminen normaalin yhdessäolon korvikkeena. Roolien ja mallien haenta on sekaantunut pelien, katujen ja chattien labyrinttimäisiin sokkeloihin.

Ikääntyneet ihmiset erakoituvat keskimäärin rikkaampina ja yksinäisempinä kuin koskaan. Pääomatase on korkealla vinoutuneiden asuntohintojen vuoksi pääkaupunkiseudulla. Työssäkäyvän väestönosan oravanpyörällinen kilpajuoksu ostovoiman perässä hyydyttää vähenevän vapaa-ajan kierteeseen, jossa alkoholisairaudet ovat puhkaisseet kansakunnan pahanolon kuplan tilastojen tietoisuuteen.

Arvokeskustelu on jäänyt velipuolen asemaan, velan ollessa veli kulutukselle ja näyttämiselle. Yhteiskuntavastuu on keskittynyt kvartaalipalvontaan ajaen ennustajat ja sijoittajat kierteeseen, jossa yhä kiihkeämmin haetaan tuottoa pääomille, joiden lähtökohtana on nopeutuvan rahakierteen voittoparkkeeraukset uuteen sijoitusputkeen tai kulutusosoitukseen.

Yhteiskunta on nyt markkinamekanistisesti loppunsa alussa. Muutokset ovat luonnolle tuskallisen hitaita. Vastuun ja sosiaalisuuden ymmärrys ja ympäristön aktiivinen havainnointi on alkunsa porteilla jännitteellisesti pohtien aika- ja toimintaikkunan sulkeutuessa hiljalleen muutoksilta, jotka saattoivat tulla liian myöhään. On 'kalliin hinnan' maksamisen aika. Nyt ei ole ajankohtaista pohdiskella onko ilmastomuuttujat auringosta vai ihmisestä johtuvia, sillä muutos on jo käynnissä.

Ilkka Luoma

Linkit:
KTM: Omistaja & Sijoittaja (2/2006) http://www.omistajaonline.fi/lehdet/22006/default.aspx
Tieteellisten seurain valtuuskunta ( http://www.tsv.fi ): Tieteessä Tapahtuu (7/2006) http://www.tieteessatapahtuu.fi/uusimmat.htm

Prof. HTT Aimo Ryynänen
Kuva:
DSC_3882.JPG (2,20MB). Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin kanssa.

Kuvateksti:
Kvartaalitalouden ja yhteiskuntavastuullisuuden ilmentymät kohtaavat laiturin molemmin puolin 18. heinäkuuta 2006. Barbara Jean ja Jenny Wihuri kuvastavat käytännön elämän vastakkaisia puolia. Vastuu voi joutua pelastamaan itsekeskeisen ja kapeakatseisen pääoman luonnon ehdoilla.

Barbara Jean ship