Kiina on ollut kahdesti jo maailman suurin kauppa- ja tuotantovaltio, 1400-luvulla (keisari Zhu Di ja maailmanmatkaaja, eunukkiamiraali Zheng He) ja toistamiseen 1800-luvulla kiinalaisena teollisuus- ja maatalousvallankumouksena. Nyt meneillään oleva vuosisata on Kiinan vuosisata, jos ympäristömme jaksaa kiihtyvän materiaali- ja energiakäytön.
Kiinassa ympäristönkäyttö per capita on harmonisesti aikalailla suhdeluku 1: ~1, kun esimerkiksi meillä suomalaisilla se on luokkaa 1:6 – 1:8, riippuen laskentatavasta – me siis syömme yhteisiä maapallovaroja keskiarvoon nähden huomattavasti enemmän. Kiinalaiset rakastavat muistikoita.
Maailmassa napaisuus vaihtuu lännestä itään, ja suuria kansannousuja nähdään seuraavien 90 vuoden aikan mm. USA:ssa ja meidän EU-Euroopassa, jonka ”lopullista” muotoa erityisesti Saksa jo nyt pohdiskelee, huomioimalla maailman suurin raaka-aineaitta Venäjä. ”Maailma muuttuu, eskoseni” – oli ruukattu sanoa. Tänään tieteellisten artikkelien yleisin nimi ei ole enää Mr. Smith, vaan Mr. Li (Kiinan ”virtanen”).
...
[09072006] Kiinassa on meneillään maailman suurin maaltamuutto jättiläismäisiin kaupunkeihin. Kiinan voima on halpa maaseututyöväestö, jonka työpanosta myydään myös ulkomaille. Yhtäältä mustikan parantaessa näkökykyä kiinalaisille, toisaalla ilmansaasteet ja mm. pakokaasupäästöt estävät yhä enemmän näkyvyyttä Kiinan suurkaupungeissa.
Kiinassa 65% väestöstä asuu maaseudulla, se on sama prosentti kuin meillä kaupungeissa. Kiinan vaurain alue on rannikkoseutu ja erityisesti Shanghain - ja Honkongin pohjoispuolella oleva erityistalousalue (1985-2009).
Kiinassa 65% väestöstä asuu maaseudulla, se on sama prosentti kuin meillä kaupungeissa. Kiinan vaurain alue on rannikkoseutu ja erityisesti Shanghain - ja Honkongin pohjoispuolella oleva erityistalousalue (1985-2009).
Kiina on kehitysmaa, jossa valmistetaan miltei kaikkea,
paitsi lentotukialuksia, suuria matkustajasuihkukoneita, sekä pitkälle kehitettyjä tietotekniikan prosessoreja. Kiinasta valmistuu 300.000 insinööriä, joka vuosi, ollen enemmän kuin koko EU:sta ja USA:sta yhteensä. Kiinalainen suunnitteluvoima ylittää länsimaat 10-20 vuoden aikana, ja ei ole, systematisoituessaan ja verkottuessaan, syytä epäillä tämän voimavaran henkisistä ja innovatiivisista kyvyistä.
Kiinalainen uskoo luonnonlääkitykseen,
ja mm. mustikoihin. Kiinalainen luottaa suomalaiseen taitoon suunnittelussa, rehdissä tavassa tehdä kauppaa ja pitää lupauksensa. Suomi myi 1950-luvulla ainoana maana käytettyjä paperikoneita, nimenomaan käytettyinä.
Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joka tunnusti Kiinan jo 1950-luvulla, taisi olla 17. Kiinalaisilla on pitkä muisti ja he arvostavat luottamussuhteita, eivätkä vaihda hevillä uskottavaa kumppania. Nokia on tehnyt jatkuvaa kauppaa vuosikausia samojen operaattoreiden kanssa ja Nokia onkin suurimmillaan ja voitollisimmillaan juuri Kiinassa.
Kiina kohtaa kaikki länsimaalaiset elintasonnousun ongelmat
Me Suomessa tiedämme nämä ongelmat. Kiina luottaa suomalaiseen muun muassa energiankäytön hyötysuhdetehokkuuden hallintaan. Kiinalaiset tietävät, että Suomessa osataan suunnitella tehokkaita puhdistusjärjestelmiä- esimerkiksi vedenpuhdistus.
Suomessa on kykyä ja innovaatiota nähdä huomisen asumismuodot ja asumisen ekologia. Suomessa on innovaatio, joka voi muuttaa ratkaisevasti tapaa elää, tehdä työtä ja asua tuhoamatta ympäristöä ja ihmisen omaa psyykettä. Suomalainen EcoCity –ajattelu etenee Kiinassa hyvää vauhtia.
Suomi voisi olla kiinalainen portti EU:hun
Finnair saa vielä joitain aikoja käyttää ylivoimaansa, kunnes kiinalaisten omatkin lentoyhtiöt tulevat samoille reiteille. Finnair on saanut pienenä, mutta uskomattoman turvallisena yhtiönä lentää lähes monopolissa Euroopan ja Kiinan lyhimpiä reittejä. Kiinalaisten lentokonepula, maailman suurimmista konekaupista huolimatta, estää Air China –koneiden näkymisen Helsinki-Vantaa kentällä.
Suomi on investoinut runsaasti Kiinaan,
vieden sinne pääomia, työmahdollisuuksia sekä kokoonpanoa tunnettujen syiden vuoksi. Kiinalaiset mahdollisuudet ovat nostaneet monet suomalaiset yhtiöt tuloskuntoon ja kasvuun, jota ei Suomessa olisi voitu tehdä. Kiina on yksi maailman suurimpia markkinoita ja siellä on "loputon" ja työteliäs työvoima. Ammattiyhdistysliike ei Kiinassa määrittele palkkatasoja, vaan kysyntä.
Kiina avasi ovensa jo 1420-luvulla
Kiina suuntasi tuolloiset maailman suurimmat kauppalaivastot joidenkin tietojen mukaan kaikille maailman merille, ennen Kolumbusta ja Magalhaesia. Kiina oli utelias, kauppahaluinen ja ulotti laivastonsa, ilman valkoisen miehen uskon- ja tapojen tuputusta, uusille kaupallisille alueille, mieluumminkin huomaavaisuudella ja lahjonnalla kuin verisin miekoin.
Ja sulki sitten rajansa
Kauppa- ja valistuskeisarin Zhu Di:n kuollessa 1420-luvun aikana, kiinalaiset mandariinit (virkamiehistö) tuhosivat tuonajan arkistot ja historianmerkinnät. Uusi keisari veti rajat kiinni ja sulki oven (pitääkö Suomenkin tehdä näin, kun valuutat horjuvat ja ruoka käy vähiin).
Kauppa- ja valistuskeisarin Zhu Di:n kuollessa 1420-luvun aikana, kiinalaiset mandariinit (virkamiehistö) tuhosivat tuonajan arkistot ja historianmerkinnät. Uusi keisari veti rajat kiinni ja sulki oven (pitääkö Suomenkin tehdä näin, kun valuutat horjuvat ja ruoka käy vähiin).
Kiina vetäytyi kalliiin "maailmanvalloituksen" jälkeen kuoreensa. Jäljelle jäivät kiinalaiset vuosituhantiset tavat ja Kiina keskittyi jo tuolloin maailman suurimman maan, itsensä, omiin sisä- ja rajanaapurimaiden markkinoihin.
Kiina avautuu ja suuntaa jättimäisiä valuuttavarantojaan
Kiina avasi vuonna 2006 investointimahdollisuudet laajemmin myös ulkomaille ja jättiläismäisen valuuttavarantonsa turvin voisi tehdä suuria omistusjärjestelyjä mm. länsimaissa. Kiinalainen integroituminen globalisaatioon on alkanut vajaan 600 vuoden tauon jälkeen, tuoden mahdollisuuksia myös Suomelle.
Akupunktionaalinen piristysruiske
Kiinalainen raha, toimintatavat ja ahkeruus voisivat olla ratkaiseva piristysruiske Suomen yhteiskunnalle, jos olisimme haluttavia uusille sijoittajille ja työvoimalle. Suomi näivettyy kuten monet EU-maat. Meillä syntyy yksinkertaisesti liian vähän lapsia ja innovaatioita. Kykymme lepäävät osaamisessa ja sitä vielä arvostetaan toistaiseksi, erityisesti Kiinasta.
Kiinalainen raha, toimintatavat ja ahkeruus voisivat olla ratkaiseva piristysruiske Suomen yhteiskunnalle, jos olisimme haluttavia uusille sijoittajille ja työvoimalle. Suomi näivettyy kuten monet EU-maat. Meillä syntyy yksinkertaisesti liian vähän lapsia ja innovaatioita. Kykymme lepäävät osaamisessa ja sitä vielä arvostetaan toistaiseksi, erityisesti Kiinasta.
Suomi on matkailun tuleva suurvalta ympäristö- ja ilmastomuutoksen vuoksi
Meillä vihreys kasvaa, kun taas nykyiset massaturismimaat aroutuvat, jopa aavikoituvat seuraavien 50 vuoden aikana. Suomi on puhdas ja tyhjä. Suomi kykenee ylihuomenna elättämään 50 miljoona ihmistä. Keräämmekö sittenkin mustikkamme itse?
Voimme mainiosti kasvaa 10 miljoonaan ja olkaamme huolellisia mistä ottaisimme uudet asukkaamme. Suomen maahanmuuton tarve kasvaa jo 2011 alkaen ja meidät tekee mielenkiintoiseksi rajanaapuruus maailman suurimman raaka-ainelähteen, Venäjän vieressä, joka onkin ainut maa meidän ja Kiinan välissä.
Ilkka Luoma
Kiina-konsultti
Ympäristöteollisuus ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti