Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuonti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuonti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. toukokuuta 2011

Ajaako Kiina Yhdysvaltojen ohitse?

Kiina on noussut monella saralla jo maailman suurimmaksi ja ottanee ykköspaikkansa muuallakin, väkilukusuhteellansa 1,345/6,2 [Cn/Maapallo]. Kiina on tuhansia vuosia vanha sivistys- ja kulttuurivaltio – omine sotineen, kun taas USA on kulutusyhteiskunta muutaman sadan vuoden ajalta – ennen olleina alkuperäintiaanien maina, jotka eurooppalainen valloittaja-valkoinen ristin ja miekan rotu anasti, siirtäen intiaanit reservaatteihin.

Nyt USA vaatii voimakkaasti Kiinaa huomioimaan ihmisoikeudet sekä kuluttamaan enemmän, jotta syntyisi mm. amerikkalaisille lisää vientimahdollisuuksia Kiinaan ... valkoinen mies tietää, että olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa.
...


25042006 – USA:n edellinen presidentti George W. Bush tapasi kotipihallaan uuden maailman vaihtoehdon, Kiinan presidentin Hu Jin Tao´n *]. Valkoinen mies valloitti aikoinaan, itsensä asettamalla etuoikeudella, maat ja alkuperäiskansat lännen loputtomilla preerioilla.

Entisaikojen "George W." opetti itseasetetulla itsestään selvyydellä intiaanit ymmärtämään, että valkoisen miehen laki on myös punaisen miehen laki. Tänä päivänä Yhdysvaltain presidentit opettavat samalla tavalla lännen markkinatalouden hyvyyttä kaksinaamaisesti demokratian nimissä, mutta oman edun tavoittelu etusijalla.

Kiinan presidentti vieraili voima-akselin toisessa päässä USA:ssa hakemassa etuisuuksia maallensa. USA:n presidentti koetti saada kolleegaltaan samoin etuisuuksia maallensa suurimpana huolena velkaantumisen keltaiselle miehelle.


USA:n halusta kauppa on vapaata ja USA osaa kuluttaa sekä Kiina myydä.
Amerikkalaiset ostavat itsensä kipeiksi edullisista kiinalaisista tuotteista, koska eivät itse kykyne niitä riittävän halvalla valmistamaan. Kiina rahoittaa USA:n jättiläismäistä kauppavajetta kuin myös USA:n liittovaltion budjettia.

USA turvaa oman edun tavoittelua opetuksena demokratiasta niin Irakissa ja Libyassa, kuin kaikissa niissä valtioissa, missä energiaa on saatavilla ja joissa USA:n mieleistä kauppapolitiikkaa ei harjoiteta. Kiina on taas uusi kasvava mahtitekijä omanlaisella yhteiskuntatavalla, jossa George W.:n opetus demokratiasta ei kanna USA ehtoisesti hedelmää.


Kaikki maat ja kansat eivät alistu valkoisen miehen tapoihin
Amerikan mantereen alkuperäkansat pantiin järjestykseen ja herran nuhteeseen. Valkoinen mies ryöväsi, siis varasti intiaaneilta, ikiaikaisen oikeuden maahan ja perinteisiin.

Nyt valkoinen herra on varuillaan keltaisen herran kasvavasta mahdista
George W. on lukenut historiansa tai - hänelle on kerrottu - että Kiina jo aikoinaan sitkeydellä ja odottamisen taidolla kasvoi maailman suurimmaksi kauppavaltioksi ja tekniikan ja sivistyksen kärkimaaksi. George W. myös tietää, että hänen edustama kulttuuri on noin muutama sata vuotta vanha, ja hänelle on luultavasti kerrottu, että kiinalainen kulttuuri on vaikuttanut muutamia tuhansia vuosia.
...


YLE 1 esitti viikonloppuna dokumentin, joka herätti myös eurooppalaisen valkoisen ajattelemaan mitä meidän siirtolaiset ja heidän jälkeläiset ovat tehneet. Meidän oma eurooppalainen koetinkivi on tunnustaa lopulta omat toimemme ristin ja miekan voimalla Väli- ja Etelä-Amerikassa. Intiaanit Pohjois-Amerikassa ovat taantuneet reservaatteihin ja heidän ikivanhat perinteet ja tavat ovat murskatut valkoisen miehen opetuksen alttareille.


Valkoisen kulutus- ja näyttötalousmiehen ylivertainen sotakoneisto
George W.:n markkinavoimavalloitus ylivoimaisella sotakoneella poliisina etsien energialähteitä itselleen Molokin kidan kaltaiseen loputtoman kasvun kulutusjuhlintaan tuhoaa vääjäämättä koko maapallon. Valitettavasti Kiinassa kaupungistunut väki on ottanut amerikkalaisen ostovoimakäyttäytymisen vastaan kritiikittömästi.

Kiina perustelee oikeuttaan samaan, väestönsä mukaiseen oikeuteen nauttia "länsimaalaisittain" elintasosta asumisen mukavuutena ja liikkumisen helppoutena. George W.:n kauhistuksena siintää kiinalainen kulutus kuten heillä itse.

Kiinalaisten saavuttaessa amerikkalaiset tarvitsemme pari uutta maapalloa, mutta pienellä insinööriprojektoinnilla sekin lienee mahdollista. George W. on pyytänyt kiinalaisia hillitsemään kulutustansa. Pyysipä myös nostamaan valuuttansa juanin arvoa, jottei USA osta itseään köyhäksi kiinalaisista tavaroista.

George W. oli kohdannut vertaisensa
Valkoinen mies voi joutua ottamaan oppia uudesta järjestyksestä keltaiselta mieheltä, maistaen lääkettä, mitä historiassa punaiselle miehelle väkivalloin tarjosivat. Maailmanjärjestys voi kohdata keltaisen miehen vapaaehtoisia oppeja pienen kiinalaisen kulutusharjoittelun jälkeen.

Viimein ehkä huomaamme, että kaltaisemme edustuksellinen demokratia oli aikakausituote ja kaltaisemme kulutusjuhlinta oli viedä koko maapallon tuhoon luonnon monimuotoisuuden ryöväyksenä ja elinolojemme miltei lopullisena saastuttamisena. Toivottavasti kiinalainen kulutusjuhlakokeilu ei kestä pitkään.

*] Vanha perinteellinen kirjoitusasu – nykyisin Hu Jintao.


Ilkka Luoma

lauantai 23. huhtikuuta 2011

Karkaavatko työt ja ostovoima - kolme suurta uhkaa

(ITC-media varoittaa käytävästä verkkokaupasta, työnantajat pyrkivät kalliiden työvoimakustannusten paineessa automatisoimaan kaiken mahdollisen ja Nokia alentaa 5000 ihmisellä henkilötyökustannuksiaan luomalla yrittäjämahdollisuuden "poispotkittavilleen")

[ ... tavallinen kuluttaja oppiessaan internetin salat, ostaa sieltä mistä saa halvimman laatutavaran - vaikka Saksasta. Japanissa tehdasvierailijajoukko katseli työntekijätöntä autotehdasta - kaikki oli automatisoitu, vain robotit työskentelivät 24 tuntia päivässä ja seitsemän päivää viikossa, tuottavuus ja kasvu olivat nostettu huippuunsa ... ]

Nokia joutui kurimukseen, kun huomasi "liian myöhään" työkalujensa vanhentuneen maailmanlaajuisessa kilpajuoksussa kuluttajien ostohaluista. Nokia tarjoaa "poispotkittaville" yrittäjyyskorttia, jossa mm. osuuskuntamaisesti voidaan kilpailla uusinnovatiivisesti "pakon edessä" tuote- ja palvelukehityksestä entisten perinteellisten alihankkijoiden kanssa. Näin Nokia luo uutta kehitysvoimaa itselleen, pienemmillä työnteon kustannuksilla.
  

Kolme uhkaa - kolme mahdollisuutta
 
Perinteelliset poliitikot huutavat kilpaa kasvua ja kasvulle kasvua. Samaan aikaan kuluttaja haluaa suuremman pihagrillin, tehokkaamman citymaasturin ja varustellumman kesä-talvihuvilan - kaukomaillekkin pitäisi päästä useammin, ja vapaa-aikaa saada enemmän. Yhtälö ja tavoite tuntuvat maallismaterialistisesti mukavilta, mutta missä menee kasvun - ja mielenterveyden ahdistuksen rajat?


Eläkkeellä halutaan elää pidempään ja terveemmin
 
Elämme kulutus- ja näyttötalousyhteiskunnassa, jota lietsotaan kasvua huutamalla. Tämä kasvun huuto on luonut alussa mainitut kolme uhkaa ja mahdollisuutta, jossa lopullisen vastuun ja toimivuuden takaavat vain luonto ja ympäristö, mistä ammennamme kaiken irti - tyydyttääksemme omistamisen ja näyttämisen halujamme.


1. Ostamme verkosta - yhä enemmän
 
Nyt ostamme jo noin kahdeksan prosenttia tavaroistamme ja palveluistamme internetin välityksellä. Internet ei tunnetusti tunne rajoja, ei mitään reviirin 1] rajoja. Me ostamme sieltä, mistä saamme haluamamme tavaran/ palvelun halvimmalla - mm. Saksassa, missä arvonlisävero on alempi (19%) kuin meillä.

Jos Suomessa olisi EU:n pienin arvonlisävero, voisivat muun muassa muut 'ee-uulaiset' kääntää internet-rahavirtojaan suomalaisille nettikauppiaille, vaikka itse tavara toimitettaisiin aivan muusta maasta! Siellä missä tapahtuu transaktio itse kaupan suhteen - sen arvonlisäveroa noudatetaan *]



2. Automatisoimme itsemme lisääntyvään vapaa-aikaan
 
Palkat nousevat, tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat, kustannukset nousevat, palkat nousevat - niukkuuden ja markkina-talouslakien mukaisesti syntyy inflaatio - elämme globaalisti ottaen jatkuvassa niukkuudessa - kaikkea ei riitä kaikille, ei edes työtä, joka meidät toimenpiteinä elättää. Sitä paitsi me elämme viennistä. Elämme myöskin kansainvälisessä työn uudelleenjaon taistelussa.

Lopulta kilpailussamme automatisoimme itsemme 2] materiaalisen kehityksen kautta vajaille työpäiville, hallitsemattomasti lisääntyvälle vapaa-ajalle ja yhä piteneville työttömyysjaksoille. Maailmalta löytyy aina se henkilötyökustannuksiltaan halvempi toveri, joka tekee enemmän ja ahkerammin - hekin haluavat tähän kulutuskasvuhissiin mukaan.


3. Kansainvälinen kilpailu rankaisee sitä, joka ei ymmärrä olla kuluttajan iholla!
 
Nokia kipristelee muutoksen kourissa, sellaisen muutoksen, jota niin vanhat kuin uudetkaan poliitikot eivät ole vielä edes ymmärtäneet [?] Vaadimme työtä, vaadimme elintasoa, vaadimme parempaa palkkaa ja vaadimme parempia yhteiskuntapalveluita. Nämä vaatimukset maksavat, ja ne ovat maksaneet meille työn hinnan noustessa itse työn siirtymisen halvempien tovereiden maihin.

Nokia järjestelee 5000 työntekijäänsä mieluusti yrittäjiksi 3] (ottamaan riskiä), osuustoimijoiksi ja muiden palvelukseen, ostaakseen sitten heidän palveluitaan halvemmalla kuin mitä olivat aiemmin palkolliskuluina. Samalla Nokia saa vaipuneeseen alihankinta-verkostoonsa uutta piristettä ja kilpailun eloa. Nokia jäi innovaatiokilpailussa toistaiseksi toiseksi - Omena ajoi ohi. Nokian "innovaatiomeloni" ei ole mahtunut kuluttajien "lippalakkeihin" ja nyt liian kalliit työntekijät pitää saada "lähtemään kun hauet tuvallisesta kaislikosta".


Nyt ei riitä sanahelinä ja kansallinen sirkushuvi!
 
Poliitikko voi kuittailla sana- ja lausekikkailuilla - elämä on ja siinä ei tunneta kuin kilpailu - alusta loppuun saakka. Työ- ja elinkeinoelämä ei voi vain puhua, sen on tehtävä. Vastuu on tekijöissä ja kuluttajissa. Vastuu on yhtenäishengessä, jossa tarvitaan kansalaisnäkemystä - missä mennään Suomi, ja minne tähtäämme huomenna?

Kansakunta suojelee reviirinsä, mutta joutuu nykyisellä kulutustasollaan hyväksymään globalisaation ja integroitumisen. Elämme viennistä - maksaaksemme tuontimme. Kahta emme saa ilman toistaan - joudumme aina antamaan, kun haluamme ottaa. Maapallo on kuitenkin kaikkien tovereiden yhteinen resurssi - ja sen voimavarat ratkaisevat kuinka jaamme yhteisen kakun ja mitä riittää kullekkin. Lopuksi yksi kysymys: "Oletko valmis luopumaan, varjellaksesi itseäsi ja maatasi vierailta vaikutteilta?"
...

*]Arvonlisävero on kulutusvero, jota ei voi toistaiseksi säädellä progressiivisesti. Kulutusvero on huomisen vero, joka voi säästää ympäristöämme. On huomattavaa, että arvonlisävero edustaa yhä suurempaa osuutta verokertymistä ja on edelleen huomionarvoista, että esimerkiksi Kiinasta tuotu T-paita tms. "halpatuote" tuottaa Suomen valtiolle enemmän arvonlisäveroa kuin valmistavalle tehtaalle liikevaihtoa - per kpl!


[?]
Onko niin, että vaalilupaukset ovat vakio "petoksessaan", jotta päästään vallankahvaan kiinni - kuinka käy nyt, kun hallitusneuvottelut alkavat? Ymmärtääkö poliitikko sittenkin enemmän, muttei sitä ENNEN vaaleja voi rehdisti äänestäjilleen sanoa - ja ymmärrys herää vasta sitten, kun valta on varmistettu - neljäksi vuodeksi. Unohtaako kansa, vai tietääkö kansa sittenkin?


--------------------------------------------------------------------------------

Viitteet tekstistä
1] ...
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2008/01/ ... minen.html ...
2] ...
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/02/ ... emaan.html ...
3] ...
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi ... misto-oven ...

Ilkka Luoma

torstai 10. helmikuuta 2011

Suomen ja Kiinan välissä on vain Venäjä!

Kiina on ollut kahdesti jo maailman suurin kauppa- ja tuotantovaltio, 1400-luvulla (keisari Zhu Di ja maailmanmatkaaja, eunukkiamiraali Zheng He) ja toistamiseen 1800-luvulla kiinalaisena teollisuus- ja maatalousvallankumouksena. Nyt meneillään oleva vuosisata on Kiinan vuosisata, jos ympäristömme jaksaa kiihtyvän materiaali- ja energiakäytön.

Kiinassa ympäristönkäyttö per capita on harmonisesti aikalailla suhdeluku 1: ~1, kun esimerkiksi meillä suomalaisilla se on luokkaa 1:6 – 1:8, riippuen laskentatavasta – me siis syömme yhteisiä maapallovaroja keskiarvoon nähden huomattavasti enemmän.  Kiinalaiset rakastavat muistikoita.

Maailmassa napaisuus vaihtuu lännestä itään, ja suuria kansannousuja nähdään seuraavien 90 vuoden aikan mm. USA:ssa ja meidän EU-Euroopassa, jonka ”lopullista” muotoa erityisesti Saksa jo nyt pohdiskelee, huomioimalla maailman suurin raaka-aineaitta Venäjä. ”Maailma muuttuu, eskoseni” – oli ruukattu sanoa. Tänään tieteellisten artikkelien yleisin nimi ei ole enää Mr. Smith, vaan Mr. Li (Kiinan ”virtanen”).
...

[09072006]  Kiinassa on meneillään maailman suurin maaltamuutto jättiläismäisiin kaupunkeihin. Kiinan voima on halpa maaseututyöväestö, jonka työpanosta myydään myös ulkomaille. Yhtäältä mustikan parantaessa näkökykyä kiinalaisille, toisaalla ilmansaasteet ja mm. pakokaasupäästöt estävät yhä enemmän näkyvyyttä Kiinan suurkaupungeissa.

Kiinassa 65% väestöstä asuu maaseudulla, se on sama prosentti kuin meillä kaupungeissa. Kiinan vaurain alue on rannikkoseutu ja erityisesti Shanghain - ja Honkongin pohjoispuolella oleva erityistalousalue (1985-2009).


Kiina on kehitysmaa, jossa valmistetaan miltei kaikkea,

paitsi lentotukialuksia, suuria matkustajasuihkukoneita, sekä pitkälle kehitettyjä tietotekniikan prosessoreja. Kiinasta valmistuu 300.000 insinööriä, joka vuosi, ollen enemmän kuin koko EU:sta ja USA:sta yhteensä. Kiinalainen suunnitteluvoima ylittää länsimaat 10-20 vuoden aikana, ja ei ole, systematisoituessaan ja verkottuessaan, syytä epäillä tämän voimavaran henkisistä ja innovatiivisista kyvyistä.


Kiinalainen uskoo luonnonlääkitykseen,

ja mm. mustikoihin. Kiinalainen luottaa suomalaiseen taitoon suunnittelussa, rehdissä tavassa tehdä kauppaa ja pitää lupauksensa. Suomi myi 1950-luvulla ainoana maana käytettyjä paperikoneita, nimenomaan käytettyinä.

Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joka tunnusti Kiinan jo 1950-luvulla, taisi olla 17. Kiinalaisilla on pitkä muisti ja he arvostavat luottamussuhteita, eivätkä vaihda hevillä uskottavaa kumppania. Nokia on tehnyt jatkuvaa kauppaa vuosikausia samojen operaattoreiden kanssa ja Nokia onkin suurimmillaan ja voitollisimmillaan juuri Kiinassa.


Kiina kohtaa kaikki länsimaalaiset elintasonnousun ongelmat

Me Suomessa tiedämme nämä ongelmat. Kiina luottaa suomalaiseen muun muassa energiankäytön hyötysuhdetehokkuuden hallintaan. Kiinalaiset tietävät, että Suomessa osataan suunnitella tehokkaita puhdistusjärjestelmiä- esimerkiksi vedenpuhdistus.

Suomessa on kykyä ja innovaatiota nähdä huomisen asumismuodot ja asumisen ekologia. Suomessa on innovaatio, joka voi muuttaa ratkaisevasti tapaa elää, tehdä työtä ja asua tuhoamatta ympäristöä ja ihmisen omaa psyykettä. Suomalainen EcoCity –ajattelu etenee Kiinassa hyvää vauhtia.


Suomi voisi olla kiinalainen portti EU:hun

Finnair saa vielä joitain aikoja käyttää ylivoimaansa, kunnes kiinalaisten omatkin lentoyhtiöt tulevat samoille reiteille. Finnair on saanut pienenä, mutta uskomattoman turvallisena yhtiönä lentää lähes monopolissa Euroopan ja Kiinan lyhimpiä reittejä. Kiinalaisten lentokonepula, maailman suurimmista konekaupista huolimatta, estää Air China –koneiden näkymisen Helsinki-Vantaa kentällä.


Suomi on investoinut runsaasti Kiinaan,

vieden sinne pääomia, työmahdollisuuksia sekä kokoonpanoa tunnettujen syiden vuoksi. Kiinalaiset mahdollisuudet ovat nostaneet monet suomalaiset yhtiöt tuloskuntoon ja kasvuun, jota ei Suomessa olisi voitu tehdä. Kiina on yksi maailman suurimpia markkinoita ja siellä on "loputon" ja työteliäs työvoima. Ammattiyhdistysliike ei Kiinassa määrittele palkkatasoja, vaan kysyntä.


Kiina avasi ovensa jo 1420-luvulla

Kiina suuntasi tuolloiset maailman suurimmat kauppalaivastot joidenkin tietojen mukaan kaikille maailman merille, ennen Kolumbusta ja Magalhaesia. Kiina oli utelias, kauppahaluinen ja ulotti laivastonsa, ilman valkoisen miehen uskon- ja tapojen tuputusta, uusille kaupallisille alueille, mieluumminkin huomaavaisuudella ja lahjonnalla kuin verisin miekoin.


Ja sulki sitten rajansa
Kauppa- ja valistuskeisarin Zhu Di:n kuollessa 1420-luvun aikana, kiinalaiset mandariinit (virkamiehistö) tuhosivat tuonajan arkistot ja historianmerkinnät. Uusi keisari veti rajat kiinni ja sulki oven (pitääkö Suomenkin tehdä näin, kun valuutat horjuvat ja ruoka käy vähiin).

Kiina vetäytyi kalliiin "maailmanvalloituksen" jälkeen kuoreensa. Jäljelle jäivät kiinalaiset vuosituhantiset tavat ja Kiina keskittyi jo tuolloin maailman suurimman maan, itsensä, omiin sisä- ja rajanaapurimaiden markkinoihin.


Kiina avautuu ja suuntaa jättimäisiä valuuttavarantojaan

Kiina avasi vuonna 2006  investointimahdollisuudet laajemmin myös ulkomaille ja jättiläismäisen valuuttavarantonsa turvin voisi tehdä suuria omistusjärjestelyjä mm. länsimaissa. Kiinalainen integroituminen globalisaatioon on alkanut vajaan 600 vuoden tauon jälkeen, tuoden mahdollisuuksia myös Suomelle.


Akupunktionaalinen piristysruiske

Kiinalainen raha, toimintatavat ja ahkeruus voisivat olla ratkaiseva piristysruiske Suomen yhteiskunnalle, jos olisimme haluttavia uusille sijoittajille ja työvoimalle. Suomi näivettyy kuten monet EU-maat. Meillä syntyy yksinkertaisesti liian vähän lapsia ja innovaatioita. Kykymme lepäävät osaamisessa ja sitä vielä arvostetaan toistaiseksi, erityisesti Kiinasta.


Suomi on matkailun tuleva suurvalta ympäristö- ja ilmastomuutoksen vuoksi

Meillä vihreys kasvaa, kun taas nykyiset massaturismimaat aroutuvat, jopa aavikoituvat seuraavien 50 vuoden aikana. Suomi on puhdas ja tyhjä. Suomi kykenee ylihuomenna elättämään 50 miljoona ihmistä. Keräämmekö sittenkin mustikkamme itse?

Voimme mainiosti kasvaa 10 miljoonaan ja olkaamme huolellisia mistä ottaisimme uudet asukkaamme. Suomen maahanmuuton tarve kasvaa jo 2011 alkaen ja meidät tekee mielenkiintoiseksi rajanaapuruus maailman suurimman raaka-ainelähteen, Venäjän vieressä, joka onkin ainut maa meidän ja Kiinan välissä.


Ilkka Luoma
Kiina-konsultti
Ympäristöteollisuus ry