(ITC-media varoittaa käytävästä verkkokaupasta, työnantajat pyrkivät kalliiden työvoimakustannusten paineessa automatisoimaan kaiken mahdollisen ja Nokia alentaa 5000 ihmisellä henkilötyökustannuksiaan luomalla yrittäjämahdollisuuden "poispotkittavilleen")
[ ... tavallinen kuluttaja oppiessaan internetin salat, ostaa sieltä mistä saa halvimman laatutavaran - vaikka Saksasta. Japanissa tehdasvierailijajoukko katseli työntekijätöntä autotehdasta - kaikki oli automatisoitu, vain robotit työskentelivät 24 tuntia päivässä ja seitsemän päivää viikossa, tuottavuus ja kasvu olivat nostettu huippuunsa ... ]
Nokia joutui kurimukseen, kun huomasi "liian myöhään" työkalujensa vanhentuneen maailmanlaajuisessa kilpajuoksussa kuluttajien ostohaluista. Nokia tarjoaa "poispotkittaville" yrittäjyyskorttia, jossa mm. osuuskuntamaisesti voidaan kilpailla uusinnovatiivisesti "pakon edessä" tuote- ja palvelukehityksestä entisten perinteellisten alihankkijoiden kanssa. Näin Nokia luo uutta kehitysvoimaa itselleen, pienemmillä työnteon kustannuksilla.
[ ... tavallinen kuluttaja oppiessaan internetin salat, ostaa sieltä mistä saa halvimman laatutavaran - vaikka Saksasta. Japanissa tehdasvierailijajoukko katseli työntekijätöntä autotehdasta - kaikki oli automatisoitu, vain robotit työskentelivät 24 tuntia päivässä ja seitsemän päivää viikossa, tuottavuus ja kasvu olivat nostettu huippuunsa ... ]
Nokia joutui kurimukseen, kun huomasi "liian myöhään" työkalujensa vanhentuneen maailmanlaajuisessa kilpajuoksussa kuluttajien ostohaluista. Nokia tarjoaa "poispotkittaville" yrittäjyyskorttia, jossa mm. osuuskuntamaisesti voidaan kilpailla uusinnovatiivisesti "pakon edessä" tuote- ja palvelukehityksestä entisten perinteellisten alihankkijoiden kanssa. Näin Nokia luo uutta kehitysvoimaa itselleen, pienemmillä työnteon kustannuksilla.
Kolme uhkaa - kolme mahdollisuutta
Perinteelliset poliitikot huutavat kilpaa kasvua ja kasvulle kasvua. Samaan aikaan kuluttaja haluaa suuremman pihagrillin, tehokkaamman citymaasturin ja varustellumman kesä-talvihuvilan - kaukomaillekkin pitäisi päästä useammin, ja vapaa-aikaa saada enemmän. Yhtälö ja tavoite tuntuvat maallismaterialistisesti mukavilta, mutta missä menee kasvun - ja mielenterveyden ahdistuksen rajat?
Eläkkeellä halutaan elää pidempään ja terveemmin
Elämme kulutus- ja näyttötalousyhteiskunnassa, jota lietsotaan kasvua huutamalla. Tämä kasvun huuto on luonut alussa mainitut kolme uhkaa ja mahdollisuutta, jossa lopullisen vastuun ja toimivuuden takaavat vain luonto ja ympäristö, mistä ammennamme kaiken irti - tyydyttääksemme omistamisen ja näyttämisen halujamme.
1. Ostamme verkosta - yhä enemmän
Nyt ostamme jo noin kahdeksan prosenttia tavaroistamme ja palveluistamme internetin välityksellä. Internet ei tunnetusti tunne rajoja, ei mitään reviirin 1] rajoja. Me ostamme sieltä, mistä saamme haluamamme tavaran/ palvelun halvimmalla - mm. Saksassa, missä arvonlisävero on alempi (19%) kuin meillä.
Jos Suomessa olisi EU:n pienin arvonlisävero, voisivat muun muassa muut 'ee-uulaiset' kääntää internet-rahavirtojaan suomalaisille nettikauppiaille, vaikka itse tavara toimitettaisiin aivan muusta maasta! Siellä missä tapahtuu transaktio itse kaupan suhteen - sen arvonlisäveroa noudatetaan *]
2. Automatisoimme itsemme lisääntyvään vapaa-aikaan
Palkat nousevat, tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat, kustannukset nousevat, palkat nousevat - niukkuuden ja markkina-talouslakien mukaisesti syntyy inflaatio - elämme globaalisti ottaen jatkuvassa niukkuudessa - kaikkea ei riitä kaikille, ei edes työtä, joka meidät toimenpiteinä elättää. Sitä paitsi me elämme viennistä. Elämme myöskin kansainvälisessä työn uudelleenjaon taistelussa.
Lopulta kilpailussamme automatisoimme itsemme 2] materiaalisen kehityksen kautta vajaille työpäiville, hallitsemattomasti lisääntyvälle vapaa-ajalle ja yhä piteneville työttömyysjaksoille. Maailmalta löytyy aina se henkilötyökustannuksiltaan halvempi toveri, joka tekee enemmän ja ahkerammin - hekin haluavat tähän kulutuskasvuhissiin mukaan.
3. Kansainvälinen kilpailu rankaisee sitä, joka ei ymmärrä olla kuluttajan iholla!
Nokia kipristelee muutoksen kourissa, sellaisen muutoksen, jota niin vanhat kuin uudetkaan poliitikot eivät ole vielä edes ymmärtäneet [?] Vaadimme työtä, vaadimme elintasoa, vaadimme parempaa palkkaa ja vaadimme parempia yhteiskuntapalveluita. Nämä vaatimukset maksavat, ja ne ovat maksaneet meille työn hinnan noustessa itse työn siirtymisen halvempien tovereiden maihin.
Nokia järjestelee 5000 työntekijäänsä mieluusti yrittäjiksi 3] (ottamaan riskiä), osuustoimijoiksi ja muiden palvelukseen, ostaakseen sitten heidän palveluitaan halvemmalla kuin mitä olivat aiemmin palkolliskuluina. Samalla Nokia saa vaipuneeseen alihankinta-verkostoonsa uutta piristettä ja kilpailun eloa. Nokia jäi innovaatiokilpailussa toistaiseksi toiseksi - Omena ajoi ohi. Nokian "innovaatiomeloni" ei ole mahtunut kuluttajien "lippalakkeihin" ja nyt liian kalliit työntekijät pitää saada "lähtemään kun hauet tuvallisesta kaislikosta".
Nyt ei riitä sanahelinä ja kansallinen sirkushuvi!
Poliitikko voi kuittailla sana- ja lausekikkailuilla - elämä on ja siinä ei tunneta kuin kilpailu - alusta loppuun saakka. Työ- ja elinkeinoelämä ei voi vain puhua, sen on tehtävä. Vastuu on tekijöissä ja kuluttajissa. Vastuu on yhtenäishengessä, jossa tarvitaan kansalaisnäkemystä - missä mennään Suomi, ja minne tähtäämme huomenna?
Kansakunta suojelee reviirinsä, mutta joutuu nykyisellä kulutustasollaan hyväksymään globalisaation ja integroitumisen. Elämme viennistä - maksaaksemme tuontimme. Kahta emme saa ilman toistaan - joudumme aina antamaan, kun haluamme ottaa. Maapallo on kuitenkin kaikkien tovereiden yhteinen resurssi - ja sen voimavarat ratkaisevat kuinka jaamme yhteisen kakun ja mitä riittää kullekkin. Lopuksi yksi kysymys: "Oletko valmis luopumaan, varjellaksesi itseäsi ja maatasi vierailta vaikutteilta?"
...
*]Arvonlisävero on kulutusvero, jota ei voi toistaiseksi säädellä progressiivisesti. Kulutusvero on huomisen vero, joka voi säästää ympäristöämme. On huomattavaa, että arvonlisävero edustaa yhä suurempaa osuutta verokertymistä ja on edelleen huomionarvoista, että esimerkiksi Kiinasta tuotu T-paita tms. "halpatuote" tuottaa Suomen valtiolle enemmän arvonlisäveroa kuin valmistavalle tehtaalle liikevaihtoa - per kpl!
[?]
Onko niin, että vaalilupaukset ovat vakio "petoksessaan", jotta päästään vallankahvaan kiinni - kuinka käy nyt, kun hallitusneuvottelut alkavat? Ymmärtääkö poliitikko sittenkin enemmän, muttei sitä ENNEN vaaleja voi rehdisti äänestäjilleen sanoa - ja ymmärrys herää vasta sitten, kun valta on varmistettu - neljäksi vuodeksi. Unohtaako kansa, vai tietääkö kansa sittenkin?
--------------------------------------------------------------------------------
Viitteet tekstistä
1] ... http://ilkkaluoma.blogspot.com/2008/01/ ... minen.html ...
2] ... http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/02/ ... emaan.html ...
3] ... http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi ... misto-oven ...
Ilkka Luoma
...
Cc: raimo.sailas@vm.fi ; jorma.ollila@nokia.com ; paavo.arhinmaki@vasemmisto.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; mikael.jungner@sdp.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; alexander.stubb@formin.fi ; mauri.pekkarinen@tem.fi ; paivi.rasanen@kd.fi ; erkki.tuomioja@eduskunta.fi ; anni.sinnemaki@tem.fi ; jyrki.katainen@vm.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu
Sent: Saturday, April 23, 2011 7:38 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Ihmisen onni on rajallinen luonnonvara...
Kansalaiset ratkaisevat onnen rajansa
[6941/421118]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti