keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Kuuluuko masennus evoluutioon?

Nyt vaaleissa ehdokkaat lupaavat kymmenen hyvää ja viisi kaunista. Elämme käytännössä reaalielämää, jossa hyvien ja kauniiden määrä on aina pienempi kuin ”ikävien ja haastavien asioiden määrä”. Ihminen on iloinen ja ihminen on surullinen – näiden tasapaino on yhteiskunnan hyvinvointi – ei raha suoraan, vaan tyydyke, mitä kunkin omalla mallilla elää voi saavuttaa. Alamäen jälkeen tulee aina ylämäki. Nousun jälkeen lasku.
...

13102005 -- Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu hymy ja alakulo. Iloa ei jatku loputtomiin, eikä suruakaan pitäisi kokea yli kestokyvyn. Suru, epäonni, epäonnistumiset ja useasti kytköksen katkeaminen osallistumiseen johtaa mm. masennukseen.

Ihminen on laumaeläin ja sopii luontevasti yhteisöllisyyteen. Erkaantuminen ryhmästä tai osallistumisesta erakoi yksilön, jolloin yhteenkuuluuvuuden, osallistumisen ja tavoitesaavutuksen tarve ei toteudu; ihmisestä on tullut "hyödytön".


Kvartaalitalous juoksuttaa ihmistä – pitää saada enemmän ja nopeammin!

Kvartaalitalous ja tehokkuuden päämääräpyrkimys ajavat markkinataloutta kujanjuoksuun, jossa pyrkyryys, ahneus ja puhtaan omaehtoinen voitontavoittelu erkaannuttavat yksilöt kauemmaksi yhteisöllisyydestä.

Vastuunkanto, huolehdinta ja tiimikeskeisyys kärsivät yksilökeskeisessä voitontavoittelussa, jossa oma itsekäs tulotason nostovaade epäsuorasti välinpitämättömyyden tai "sokeuden" kautta johtaa syrjäytyneiden ihmisten kulujen maksamiseen lisääntyvinä veroina.


Kaikki me emme mahdu sille ylimmälle portaalle
Kuten eläinkunnassa, ei kaikille ihmisillekkään ole paikkaa ylimmillä portailla. Ihmisten mitatessa kyvykkyyttään osto- ja kulutusvoimalla, vie se sijaa vastuullisesta yhteistoiminnasta, jossa keskinäisyys, yhteinen tavoite sekä toteutumisen riemu jää saavuttamatta jatkuvasti käynnissä olevien saneerauksien, tehostustoimenpiteiden ja henkilöjärjestelyjen vuoksi.


Masentunut ei usein omin voimin nouse

Masentunut, omaan pohjattomaan kuoppaan pudonneen ihmisen nousukyky ilman apua ei ole useasti mahdollista. Vastuullisuus yhteisön puolelta voisi useissa tapauksissa jo alkuvaiheessaan helposti nostaa henkilön kuopastansa takaisin ryhmään ja toimintaan


Ihminen on luotu työskentelemään
Ihminen on luotu tekemään työtä ja osallistumaan sekä kokemaan onnistumisen hetkiä. Aina ei voi onnistua ja tuolloin ryhmän ja yhteisön vastuullisuuden tulisi ohittaa itsekeskeiset voiton ja pyrkyryyden tavoitteet oikeasti kannustamalla "juuri sillä hetekellä heikompaansa.


Eläinkunnassa heiko syödään – millä ihmiskunnassa vahva ravitsee itsensä?
Eläinkunta on harmonisessa luonnossa evolutiivisesti vahva, koska elämänkamppailussa tapahtuu koko ajan vahvemman ja pystyvämmän valinta. Heikolle ei yksinkertaisesti ole sijaa; ainut ihmisinhimillinen tapahtuma on suvunjatkannassa tapahtuva poikueiden huolehdinta.

Ihminen on halunnut erottautua eläinkunnasta ja näin on syntynyt tulontasaukseen pyrkivä yhteiskuntamalli, joka päätöksiltään olisi demokratia. Liiketaloudessa pelaa vahvemman ja nokkelamman lait; itse yhteiskunta kamppailee nyt suurenevan "sosiaalilaskun" parissa totuttuun tulontasaukseen riittämättömien jakokelpoisten varojen niukkuudessa.

Nykykaltainen "demokratialla" tuettu markkinatalous repii laajenevasti kuilua tulontasauksen ja liiketoiminnan voittojen väliin. Maailmassa kaikki eivät voi olla voittajia; osa tulee aina häviämään. Masennus on yksi inhimillisyyden äänetön hätähuuto sivuraiteellistumisesta oravanpyörämekanistisesta kilpailutaloudesta, jossa ahneus ja itsekeskeinen voitontavoittelu ovat haudanneet alleen huolehdinnan ja tuen työympäristön väliaikaisille alisuoriutujille.


Kuuluuko masennus kuitenkin lopullisuudessaan evoluutioon?
Masennukseen on kaatunut viimeisen 20 vuoden aikana suunnaton määrä energiaa, osaamista ja kokemusta. Yhteiskunta olisi tarvinnut tuon osaamisen, mutta hallitsemattomassa kilpailutilanteessa yhteisillä panoksilla koulutetut arvonmuodostajat poistuivat työvahvuudesta joko lopullisesti tai sitten tulontasauksen debet-puolelle.

Hallitsematon markkinatalouden yksisilmäinen kilpailuvietti liiallisesti ahneine edusmiehineen on törmäyskurssilla tulontasauksen luoneen parlamentaarisen demokratiayhteiskunnan kanssa. Nyt olisikin syytä aloittaa laaja kansalaiskeskustelu poliitikasta ja tulevaisuuden suunnasta.

Kuinka edustuksellisen demokratian tulee käymään?


Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Suomeen on syntynyt uuskeräilytalous

[ ... hiljaiset ihmisvirrat haravoivat puistoja, roskiksia ja pullonkeräyslaatikoita. Kulutusihminen hylkää helposti sellaista, mikä kelpaa toisille. Kerätyt panttipullot pois ympäristöstä vähentävät sirpaleita, tuo rahaa kerääjilleen takaisin kansantalouden kiertoon - osan päätyessä jopa säästöihin! ...]

Kansantaloustarkastelu on muutakin kuin kilpailu- tai markkinatalous. Markkinataloudessa päämääränä on kasvava voitto. Kansantaloudessa kyseessä on mieluumminkin pyörivä raha mahdollisimman monen "taskun" läpi aikaansaaden työsuoritteen realisoitumista ostotapahtumaksi - teoriassa mitä nopeampi rahankierto, sen nopeampi hyöty per kulutuspiste. Kuitenkin tasainen liike sopeutettuna määränä on kansantalouden keskipiste.
Panttijärjestelmän liian pieni palauteraha ei kannusta monia viemään mm. palautuspulloja kiertoon, vaan ne hylätään yhteiskunnan hiljaisille mahdollisuudeksi saada ostovoimaa itse palautustapahtumasta.

On monia pariskuntia ja yksinäisiä, lähinnä jo keski-iän ylittäneitä, ehkä sairauseläkkeellä tai pätkä- ja työllistämistöissä olevia, jotka säännöllisesti keräävät varhain aamuisin tai iltaisin pulloja ja muuta hyljättyä omaisuutta osallistuen näin kansantalouden rahavirtoihin ohi valtiovallan tulontasausjärjestelmien.

On tapauksia, joissa "keräilytalous" ei ole tarvinnut käydä ruokakaupoissa useisiin vuosiin muulla kuin "pullorahoilla". Vaatetus on löytynyt käsittämättömästi yritysten roskiksista ja tuoreet vihannekset seurakuntien ruokajakeluista.


Pienestä palkasta tai erläkkeestä on kertynyt jopa säästöjä!

Säästäväisyyden huippu on asunnon osto käteisellä säntillisen säästäväisyyden, pitkien keräilyaamulenkkien ja huolellisen etsintäsilmän ansioista. Yritysten roskiksista löytyy täysin uutta tavaraa, jotka eivät ole "kelvanneet" kulutusjuhlan ostosalttareille.


Kansantaloudessa ei ole periaatteessa väliä mistä raha laillisesti tulee!,

vaan huomio kiinnittyy siihen, kuinka tämän osto- eli kulutusvoima kohtaa seuraavan kulutuspisteen. Kansantalouden kauhistus on rahat sukanvarressa, jolloin ei siltä osin synny tapahtumia, jossa aikaansaadaan tehdyn työn palkka- tai muita korvaussiirtoja uusille kuluttajille.

Pullonkerääjät edustavat tilastojen ulkopuolista liikehdintää, jolla on yllättävä vaikutus tuhansille ja tuhansille. Pullonkeräyslaatikot ovat aarreaitta ja "ammattikerääjät" ovat tuotekehittäneet metallikoukun, jolla pullo kalastetaan muutoin liian ahtaan reiän kautta palautettavaksi kaupan kassan kautta ostovoimana uusiin taskuihin.


Kerääjiä on Suomessa kymmeniä tuhansia –

heidän panos on pieni, mutta periaatteellinen osa kansantaloutta. Kysyttäessä motiiveja, oli niitä useita: säästäminen asuntoon, talousrahaa ruokaan, vanhuuden turvaksi pankkiin idealla purot virtoja muodostavat ja hyötyliikunta yhdistettynä verottomaan ansaintaan.


Keräilytalouden motiivit

Yllättävin keräilymotiivi oli mielenkiinto mitä ihmiset heittävätkään turhana, mutta toiselle hyödyllisenä (paras esimerkki konkurssihuutokaupasta jälkeen jääneet moottoripyöräasut takapihan roskista, täysin uusina ja käyttämättöminä). Liikunnan yhdistäminen ansaintaan oli rasvoittuvassa kansassa terveyttä vaalivin motiivi.

Kansantaloudessa kuluttajan näyttämishalulla ja kiihkokuluttamisella ei ole niinkään väliä kuin sillä, että raha pyörii tasaisesti ja ennustettavasti, siis luo työtilanteita kulutustapahtumissa. Kansantalouden autuus on täystyöllisyys ihmisten tuntiessa tekemisensä hyödyllisyyden kohtaavan yhteenkuuluvuudessa.


Usko huomiseen yhdistäisi kansaa,

mutta huomisen tummat pilvet kasautuvina ongelmina mm. asuntokuplan puhkeamisena saattaa romuttaa monta toivetta ja päämäärää. Kansakunta on jakaantumassa kahtia. Hiljainen enemmistö, joka ei valita, mutta varautuu - keräilytalous ansainnan jatkeena on täyttä tätä päivää tuhansille, joille pätkätyöt, työllisyyskurssit ja ulkoistuminen yhteenkuuluvuusryhmistä on totisinta totta.


Varauma huomiseen on keräilytalouden merkki –

oravakin varautuu talveen varastoimalla tammenterhoja, niin myös mm. ikääntyvä väestön osa vaistoaa yhteisten varojen riittämättömyyden heille sairauden tai muun vaikeuden yllättäessä - näin on oltava varaumaa "pahan päivän varalle". Pulloista, löydetyistä hyötytavaroista ja "varastoista" kasataan turvaa huomiselle, koska ei uskota yhteiskunnan verovarojen riittävän. Väestöpyramidimme on liiaksi vinoutunut ja uusia veronmaksajia tulee liian vähän nykysyntyvyydellä.


Kansantaloudessa vakaa liike,

eikä niinkään kasvu, on oleellinen osa jatkuvuutta. Markkina-ahnehdinta rikkoo tasaisen virran periaatteita, näin syntyvät tuloerot ja kansakunta jakaantuu kiihtyvällä voimalla. Varjokansantalous on keräilyä, talteen ottoa, yhteiskunnan "kaatopaikkojen" raivaamista - varastointia ja varaumaa huomiselle, jota ei osata päättäjien keskuudessa katsoa suoraan silmiin. Ihmisten vastuu itsestänsä lisää yrittäjyyttä ja ahkeruutta.

Kun oma kansalaisten valitsema hallinto ei osaa varaumaa ja tosiasioiden katsantoa, ryhtyvät itse kansalaiset toimenpiteisiin ja se näkyy hiljaisena liikkeenä iltojen ja aamujen hämärissä.

Keräily kohtaa tuloutuman lisänä elämisen menoihin ja jopa säästöihin huomiselle tai hankinnalle, joka on säädetty hiljaiselle liekille, jotta haave ja päämäärä toteutuvat - edes joskus. Tämän päivän pieni vähemmistö voi muuttua pelottavan nopeasti huomisen suuriksi joukoiksi. Keräilemällä talteenotto parantaa luonnon edellytyksiä selvitä edelleenkin elättämään meidät!

Ilkka Luoma
http://edustajaehdokas.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE

________________________________
Kuvakokoelma kirjoitukseen [ 1 --- 4 ]:

1-- IMG_0662.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585865/ ---

1-- kuvateksti:
Keräilyastiat värilliselle ja värittömälle lasille ovat aarreaittoja "ammattikeräilijöille", jotka saattavat kuukaudessa kerätä 1.500-3.000 pulloa kansantalouden kiertoon yksilön ostotapahtumiin aikaansaaden pieneltä osaltansa työtilanteita muille.

2-- IMG_0669.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585891/ ---

2-- kuvateksti:
Keräilijöiden "aarreaitta" sisältää usein kymmeniä pulloja, joista saa 15 senttiä kappale. Pienestä nielusta onkiminen on edellyttänyt tuotekehitystä metallitankoon, jolla kalastetaan verotonta tuloa, kuten marjanpoimijat mustikkametsästä - tosin mustikanpoimijat haetaan nykyisin Kiinasta ja Thaimaasta...

3-- IMG_0657.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585899/ ---

3-- kuvateksti:
Kierrätyshylly opettaa ihmisiä jättämään hylkäämänsä tavarat toisten arvioitavaksi, jottei käyttöarvokasta tavaraa kierrätetä kaatopaikkojen turhuuksien markkinoille peitettäviksi tai poltettaviksi. Kaiken ei aina tarvitse olla uutta, käytetty kelpaa myös, se voi olla jopa huomisen muotia.

4-- IMG_0656.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585905/

4-- kuvateksti:
Eräs Suomen uusimmista ja suurimmista ostosparatiiseista ei suosi kierrätystä, vaan tavaran tulee olla uutta, jotta kauppa kävisi ja jotta luodut tarpeet tulisivat tyydytetyiksi. Liukuportaat siirtelevät helposti kävelemistä välttäviä ihmisiä - kuluttaminen pitää olla helppoa ja tuhdinpikin pitää saada siirretyksi kerroksista toisiin tavarapaljouden keskelle valintojen äärelle, jotta uljas markkinatalous toteutuisi tuotantokoneistojen iloksi. Milloin arvostukset suuntautuvat materiaalisista henkisempiin arvoihin, esim. mielenvirkeyden suuntaan, missä älyllinen debatti olisi intohimoisempi kuin kulutusjuhlan näyttämishalut?

Tunnisteet:

lauantai 5. helmikuuta 2011

Ekodiplomaatit viitoittavat ympäristöavautumista

(Joukko määrätietoisia ja eteenpäin katsovia ympäristöihmisiä päätti perustaa ryhmän…  voidaanko sanoa diplomaattisesti: ’ekotulkkaajat –ryhmän’, joka systemaattisesti koostaa tietoa muun muassa kuinka osaisimme tulkata ympäristöämme kestämään hyvinvointimme aikaansaamat materiaalikoetukset ja -jäljet)
[ … saksalaissyntyinen Michael Lethenmeier1/ aamuvoimistelututti ryhmää luennon aluksi vasemmalta oikealla, sen mukaan mitä oli mieltä taululle kirjoitetusta väitteestä. Hajontaa oli – kaikki eivät ole ympäristöasioissa samaa mieltä, emmekä ole koskaan kysyneet sitä itse ”ympäristöltä” … ]
Viestintäkonsultti Jami   Taipalinen2/ (Hill & Knowlton Oy) evästi viestinnän merkitystä tavoitteiden tunnetuksi tekemisessä.  Jami kehotti ryhmää markkinoimaan tiivistettyä ympäristöosaamistansa yrityksille ja kunnille, jotta näiden päätöksille saadaan oikea kompassisuunta diplomaattisella ekotulkkausohjauksella.
Ekotulkkaus on ympäristöarvojen sovittamista markkinatalouden parametreihin riittävän aikai-sessa vaiheessa, ettei viimeiseksi jää se pahin parametri  –  ’hiilijalanjäljen3/ jättikokoinen mustapekka ’, jolla ei ympäristöpeliä enää tasapainoteta.
Ekotulkkaus on korkeaa ammattitaitoa ymmärtää tapahtumat ympärillämme. Diplomatiaa taas on esittää se muodossa, jolla saavutetaan kaikkia osapuolia ajatellen päämäärä, jossa ympäristö ja ihmiset pääsevät hengähtämään.

Viitoittajat eli ekodiplomaatit
Viitoittajat eli ekodiplomaatit ovat ryhmä jo perustaltaan laajan ja perinpohjaisen koulutuksen saaneita monipuolisen työelämä- ja ammattikokemuksen omaavia  ’puskanravistelijoita’, joille ympäristöhuolehdinnasta tulee elinkeino, ammatti ja väline viedä kestävää kehitystä eteenpäin.
Voidaan todeta, että motivaatiolla ja aktiivisuudella jokaiselle on paikkansa, missä nuo diplo-matia ja tulkkaus voidaan soveltaa ja sovittaa hyödyllisesti;  itse omia ihmistoimiamme ja ympäristön kestokykyä4/ synkronoitaessa.

Ryhmän henkilöt markkinoivat itseään ympäristön ja ihmistoimintojen sovittajina
Ryhmä markkinoi itseään ekodiplomaatteina, joilla on ’työkalu’ nimeltä ekotulkki. Ekotulkki voi asiantuntijan käytössä antaa suuntausta esimerkiksi kunnille/ kaupungeille;  mitä voitaisiin tehdä, jotta kuormituksemme pienentyisi elättäjäämme, siis ympäröivää  luontoa kohtaan.  
Ryhmä on perehtynyt mm. ISO määrityksiin 260005/ ja standardiin ISO 140006/. Ryhmän ekodiplomaatit osaavat tehdä heinäkuun 2011 jälkeen kestävän kehityksen malleja yrityksille ja kunnille – ekotulkki työkalulla voidaan mallintaa ympäristötapahtumia koko elinkaariajattelun pohjalta.

Miksi ryhmä muodostui?
Ryhmällä oli halua saada osaamisensa esille ja markkinoille, koska ekotulkkauksien kysyntä kasvaa seuraavien vuosien aikana moninkertaiseksi. Yksinkertaisesti niin yritykset kuin kunnat/ kaupungit tarvitsevat erilaisia mittareita7/ osoittamaan omaa ympäristön tilaa sekä -jälkeä ja sen pienentymiseen johtavia välineitä sekä keinoja. Ryhmän yhteinen nimittäjä oli Aalto –yliopiston Ympäristön erikoistumisohjelma 8/  -  2. marraskuuta 2010 – 4. heinäkuuta 2011, erikoistumisjakso.

Alussa on ekodiplomaattien osaamispankki
Ekodiplomaatit ovat pohtineet toimintamuotoaan. Ensin se on osaamispankki henkilöinä. Seuraavaksi se voi olla markkinointielin tarvitsijoille. Lopulta se voisi olla jopa osuuskunta, joka markkinoi ja myy palveluitaan ympäristötietoisille vastuunkantajille, joilla on halua tehdä osuutensa, tässä meille kaikille kuuluvassa kulutusjäljen rutistuksessa.
Kulutusrutistus on tarpeellinen, jos haluamme jatkaa eloamme nykymuotoisella maapallolla, joka toimii luonnon itsensä hallitsemissa biokierroissa puhtaan veden9/ antamin perusedelly-tyksin.
Tulkkaukset ovat konkreettisia tutkimuksia, keinovalikoimia ohjaavan muutoksen aikaan-saamiseksi ja lopulta apuvälineitä päätöksille tehdä ympäristömuutos – mutta kenen eduksi?  
Meidän kaikkien eduksi ja hyödyksi.

Ympäristökustannukset nousevat,  jo kulutus- eli  ympäristöverojen10/ vuoksi
On varmaa, että kustannukset positiivisten ympäristömuutoksien voimaan saattamiseksi kas-vavat, mutta nyt tehtynä hintalappu on pienempi kuin siirrettäessä vastuunkantoa vuosilla eteenpäin. Ekotulkkauksessa voidaan myös säästää kustannuksissa, kun tapahtumaketjuja analysoidaan kokonaisvaltaisesti energiankaan käyttöä unohtamatta. Elämme voimistuvassa hyötysuhdemaailmassa11/.

Luonto kiittää!
Ympäristö ei odota, se toimii. Ihminen ei voi odottaa, sen on toimittava. Puheet eivät riitä, on ryhdyttävä tekoihin. Teot ovat toimenpiteitä, joilla on mitattava suure, mitä on saatu aikaiseksi. Aikaansaannos on luontohuomioimisen teko ja prosessi, jossa ihmisen oma toiminta,  bio-kierto, veden riittävyys, hengitettävän ilman ja terveen maaperän yhteistoiminta kohtaavat toisensa.

Ihminen luonnossa ja luonto ihmisessä
Ympäristön ja ihmisen yhteistoiminnot tarvitsevat ekodiplomaatteja tulkkaamaan mitä on tehtävä. Kaikki alkaa analyysista, mitä nyt, … tämän jälkeen voidaan sanoa, mitä tehdään. Seuraavaksi  tehdään,  mitataan, testataan korjauskertoimia,  jälleen mitataan ja tarvittaessa muutetaan toimintaparametreja  – lopputuloksena pitää olla harmonisempi luontoympäristö, sillä sieltä saamme elantomme – eilen, tänään ja huomenna, ylihuomistakaan unohtamatta.

Lopussako kiitos seisoo?
Mehän muistamme, että ilman elintoiminnoillemme soveltuvaa ruokaa voimme elää muutamia kuukausia, ilman puhdasta vettä muutamia päiviä ja ilman hengitettävää riittävän puhdasta ilmaa vain muutamia minuutteja.
Aika aloitukselle  on nyt, ryhdy tekoihin ja liity kannatusryhmäämme! ~  Lapsenlapsemme kiittävät …
 abcdTekstin viitteet
1/MIPS – Michael Lethenmeier
2/Jami Taipalinen – VIESTINTÄ
3/CO2 – ROMAHTAAKO ELINTARVIKETUOTANTO?
3/ SYÖMME VELAKSI SYYSKUUSTA ALKAEN
4/YMPÄRISTÖEVOLUUTIO
5/ ISO 26000 
7/EVALUATOR – EPEC
8/AALTO-YLIOPISTO, YMPÄRISTÖALAN ERIKOISTUMISOHJELMA
9/LIKAINEN VESI TAPPAA 3400 LASTA JOKA PÄIVÄ
10/KULUTUSVERO
11/MATALANERGIATALOT
Ilkka Luoma
Ympäristöteollisuus ry

perjantai 4. helmikuuta 2011

Ympäristöteollisuus on Suomen uusi "nokia"

[ ... suomalaiset ovat kiistatta maailman parhaita loistoristeilijöiden rakentajia [Turku]. Suomalaiset ovat tehneet maailman parhaat ja tehokkaimmat paperikoneet [Metso] - lisäksi osaamme logistiikan vailla vertaa, esimerkiksi käykööt Nokia ... ]

Länsimainen markkinatalous, elin- ja kulutustason nousu sekä kehitysmaiden raaka-aineryöstö ovat aikaansaaneet ympäristökriisin juuri meille, ja heti perään kehittyviin maihin ja lopuksi kehitysmaihin, kun he yrittävät rämpiä samoille alaoksille, missä olimme 1970- ja -80-luvuilla.

20122007 -- USA on yksin käyttänyt miltei puolet maapallon resursseista viimeisten 100 vuoden aikana. George W. Bush ei ole toistaiseksi allekirjoittanut Kioto-sopimusta. Kiina on maapallon toiseksi suurin hiilidioksidin päästäjä, mutta valitettavasti myös muutakin - Kiinassa luonto saastuu nopeammin kuin missään muuaalla (Intia?).

Suomalaiset kykenevät projektoimaan maapallon suurimman loistoristeilijän rakentamisen ja siihen liittyvän logistiikan. Genesis alusta Suomen Turussa rakentaa yli 600 alihankkijayritystä - se on alallansa ennätys ja kuvastaa verkostoitunutta maailmaa. Työt jakaantuvat myös Nokialla yli koko maapallon. Logistiikka on tehoa, mutta se on myös kiihtyvää energian käyttöä.


Ympäristö on huomisen toimiala

Ympäristöosaajien kysyntä kasvaa joka vuosi. Tarvitaan ympäristöteknologiaan liittyviä insinöörejä, logistikkoja, analysoijia, tutkijoita, koordinaattoreita ja ympäristön sosiaalisia vaikutuksia hallitsevia ammattilaisia.

Suomi voi olla huomisen ympäristökoordinaattori ja erityisesti metsäammattilainen, sillä metsien vaikutusta koko elokehään ympäristöllisesti ei ole vielä kokonaisvaltaisesti selvitetty. Suomalaisten on aika koota voimat ja keskittää kaiken ympäristöosaamisensa yhteiseen jäsenneltyyn osaamispankkiin. Taidoillemme on jo kysyntä olemassa.

Suomi oli keväällä 2007 lähempänä kuin koskaan onnistumista ympäristöprojektissa Kiinassa,

josta lokakuussa 2007n julkaistiin yksi maailman suurimmista ympäristösopimuksista. Kaupan nimi oli EcoCity, sen saivat singaporelaiset. Suomalaiset pitivät juuri samasta aiheesta Kiinan ensimmäisen kokonaisvaltaisen seminaarin - mutta nyt Kiinan 4. suurin kauppakumppani Singapore oli toistaiseksi nopeampi itse kaupankäynnissä. Kaupan (jv-sopimus) arvo oli miltei yhtä suuri kuin Suomen valtion vuosibudjetti.

Ympäristöteollisuus on Suomen huomisen uusi "nokia"

Me osaamme suunnitella, me osaamme koordinoida ja me osaamme olla luotettavia. Me emme osaa kaikissa tilanteissa markkinoida, me emme ole riittävän "itsekkäitä" - me turhaan kainostelemme osaamistamme, jonka mm. Nokia, jo edesmenneen vuorineuvos Kari Kairamon aikana, herätti henkiin luoden jopa ihailua tahdonvoimasta mm. Kiinassa. Mainittakoon, että Nokia tekee suurimmat voitot ja kasvukäyränousut juuri Kiinassa.

Mitä meidän täytyy tehdä ympäristöosaamisellemme, jotta se olisi takaamassa osaltansa suotuisan positiivisen vientitaseen, joka on aina ollut viime kädessä hyvinvointimme lähtökohta jo kohta 60 vuotta. Ratkaisu on yksinkertainen.

Me aloitamme sen hiilen etsinnän, johon osaamme yhdessä puhaltaa. Perin selvästi juonikas keskinäiskyräily poistetaan ja logistisesti rakennamme verkoston vailla vertaa. Esimerkeiksi ja oppimalleiksi käyvät Turun telakan Genesis alihankkijaverkoston hallintana ja maailman suurin mobiiliteknologian verkosto - Nokia.

Oli selvää, että Suomi ei voinut vielä saada Kiinan Tianjinin ecocity jv*) -sopimusta - sen sai Singapore. Seuraava projekti voi olla meidän. Lisäksi voi olla todennäköistä, että singaporelainen Keppel Corporation**) tarvitsee suomalaista osaamista. Näyttö osaamisestamme annettiin jo ensimmäisessä integroidussa ympäristön teknologisen ajattelufilosofian esittelyssä huhtikuussa 2007 kiinan Tianjinissa VTT:n järjestämänä.

Logistiset integroidut ympäristölliset systeemitoimitukset kokonaisvastuuajattelulla leviävät niin Kiinassa kuin Venäjällä - se onkin itseasiassa jo hiljainen pakko. Kiinassa loppuu puhdas vesi. Moskovassa ja Pietarissa loppuvat kadut maastureiden alta. Kiinassa loppuu hedelmällinen maaperä ja Venäjällä paljastuu tuhansien hehtaarien öljyllä saastuneet maaperät, puhumattakaan ikiroudan sulamisen ongelmat Siperiassa.


Työtä riittää suomalaisille –

me tarvitsemme mukaan Euroopan talous- ja tekniikkaveturin Saksan, jonka ympäristöteknologia on laajaa, syvällistä ja uskottavaa suurien taustaresurssien vuoksi. Päämäärähakuisesti toimien Suomi hankkiutuu Kiinan ja Venäjän markkinoille ja rakentaa teknologia-allianssin saksalaisten kanssa. Niin Suomi kuin Saksa ovat insinöörimaita - ehkä hiukan pragmaattisia, mutta sanansa pitäviä.

Varmistaaksemme kaupankäynnin riittävällä tahdolla, sinnikkyydellä ja osaamisella pitää suomalaisten valmistella ympäristöosaamisen lobbaus- ja edunvalvontamobilisaatio, joka on valmis mille markkinoille tahansa tuomaan suomalaista osaamista esille.

Seuraava kiinalainen ecocity onkin sitten meidän ja jokainen kauppa on aina suurempi kuin mikään yksittäinen laiva, laite tms. operaatio - sillä toimitukset ovat aina yhteen nitoutuneita järjestelmiä, joiden toteutukseen osallistuu satoja alihankkijoita ja toimittajia.

Ympäristöteollisuus on huomisen takuumies menestyksekkäälle vientitoiminnalla, jonka Suomi ehdottomasti tarvitsee. Sen sijaan itse ympäristöä ei pelasteta pelkästään teknologioille, vaan kuluttajien vastuulla omastansa - mitä tehdään, miten tehdään, missä tehdään ja kuinka paljon. Vastuu on meidän käsissä.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE


*)
jv - joint venture ~ yhteisyritys, yleensä ja tässä tapauksessa kahden eri maan yrityksiä yhdessä omistajina yhtiössä/ projektissa.

**) LINKKI
http://www.mnd.gov.sg/Newsroom/newsreleases/2007/news181107.htm


Asiasta lisää tietoa hakukoneelta hakusanayhdistelmällä:
Sino-Singapore Tianjin Eco-city, ecocity, epec, ympäristöteollisuus

_______________________________
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan mielipidekirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007]

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6444286 ---

Teksti
Ympäristö toimii aina ehdoillansa, joita sinänsä ei ole. Luonto on anarkistinen järjestelmä, jossa rajoja ylitetään varoen. Kaikilla on paikkansa - silti jatkuvasti on käynnissä taistelu elämästä. Ihmisen kaukaiset esi-isät nousivat vedestä maalle, ja alkoi luonnon valloitus. Ihminen ylitti rajansa ja nyt elämme itse luomiemme ongelmien keskellä.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6444305 ---

Teksti
Eco-City kaupungeissa talot saattavat näyttää tältä, ollen kuitenkin pienempiä ja huomattavasti vähemmän energiaa kuluttavia. Suomessa rakentaminen on haaste suurten lämpötilaerojen takia, ainakin toistaiseksi. Ilmasto lämpenee ja Suomen kasvukausi pitenee - mitä seuraa sitten, onkin pimennossa...

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6444328 ---

Teksti
Joukko eri ikäisiä lapsia, jotka ovat täysin syyttömiä nyky-ympäristön tilaan, josta heidän tulisi ammentaa elämänsä ja toimeentulonsa - sitten myöhemmin. Millainen ympäristö heitä odottaa, kun he astuvat itse jatkamaan sukua?

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6444350 ---

Teksti
Kiina nousee uudeksi "Yhdysvallaksi". Kiinan kasvu on hengästyttävää ja kiire kasvaa. Haasteet ovat miltei käsittämättömät, ...jos ajatus on nostaa 1.345.000.000 ihmistä samaan materiaalisen elintason tilaan kuin USA:ssa ollaan nyt, tai Suomessa. Kiina satsaa avaruuteen, armeijaan, mutta eniten ympäristöönsä. Miksi kuitenkin USA sai käyttää koko maapallon resursseista yli puolet viimeisen 100 vuoden aikana?

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6444383 ---

Teksti
Luonnossa sattuvasti oksalle istahtanut orava katsoo suoraan kuvaajaa silmiin - herää kysymys, mikä olisi sen viesti, jos me ymmärtäisimme vain mitä se tarkoitti.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6444421 ---

Teksti
Espoo on yksi Suomen rikkaimmista kaupungeista. Pohjois-Tapiola on yksi Espoon arvostetuista asuinalueista. Mihin on jäänyt kuntalaisen vastuu ympäristöstä? Kuvan kaatopaikka on laiton ja aivan siistien omakotitalojen vieressä, joiden pihoilla kiiltelevät Suomen kimaltelevimmat autot.

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/6444445 ---

Teksti
Huomisen ympäristöarvoiset kaupungit eivät todennäköisesti näytä tältä. Eurooppalaiset kaupungit ovat ajautuneet toivottomiin ruuhkiin, meluun ja katupölyyn sekä päästösaasteisiin. Kiinassa on solmittu ensimmäinen eco-city jv-sopimus marraskuussa 2007. Tuo kauppa oli myös suomalaisten huulilla, ehkä seuraava...?

Kuva 8
--- http://www.panoramio.com/photo/6444462 ---

Teksti
Hiukan epäselvä Vanhanen II hallitusohjelma ei sisällä suuntausta mitä olisi ympäristöpolitiikka itse työntekona Suomen menestykseksi vientitoiminnassa. Ympäristöteollisuus tarvitsee täyden ja yhtenäisen tuen maan hallitukselta. Edellisen hallituksen aikana Katainen, ollessaan Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, oli haikaillut kuulopuheiden mukaan uudesta "nokiasta" - eräs professori [EP] oli ilmeisesti kertonut ympäristöosaamisen voivan olla sitä... (?)

Tunnisteet:


...
Sent:


Sent: Wednesday, December 12, 2007 9:56 PM
Subject: MIELIPIDE: Suomalainen uusi menestystarina - Ympäristöteollisuus

torstai 3. helmikuuta 2011

Greenpeace yhdistää vastuuihmisiä!

[ ... Uutisista rävähti kuva Greenpeace aktivistien kiivetessä Fortumin 1) torniin osoittamaan mieltään ydinvoimaa vastaan, jota Suomi ei tarvitse eikä Fortum ansaitse. Greenpeace iskee maailmalla suoraan kestämättömän kulutuksen ytimeen - tänään Neste Oilin huoltoasemalle - kohteena palmuöljystä tehtävä biodiesel -- puheiden aika on ohi, on aika tarttua suoraan toimintaan - on odotettavissa yhdistymisen laatua joukkovoimaksi ... ]

Näemme televisiosta, kuinka Greenpeace aktivistit altistavat henkensä taistelussa valaiden puolesta - ihminen ei tarvitse valaiden lihaa nykyelinmallissaan [huom! eskimoiden ikiaikaiset luontoa arvostavat tavat] - ryöstötappaminen on kuihduttanut valaskannat sukupuuton partaalle. Greenpeace iskee Lapin ikimetsiin varjellakseen sellaista, mitä me ihmiset emme enemmistönä ymmärrä osaksi luonnon ja elämän monimuotoisuutta.

Ihminen on ylittänyt kaikki omalle lajilleen harmoniset ja luontaiset elinalueensa. Olemme siirtäneet, kuluttaneet, saastuttaneet, tappaneet ja murhanneet lajeja kiihtyvällä vauhdilla sukupuuttoon. Ihminen on ottanut kirjaimellisesti Raamatun lauseen: "Menkään, lisääntykää ja täyttäkää maa".

Osa ihmisistä on herännyt näkemään metsää puilta. Ihminen ei ole suuresta kirjasta huolimatta maan herra. Ihminen ei ole luomakunnan keskipiste eikä kruunu. Ihminen on osa luontoa, sen tulisi olla tasa-arvoinen eliö muiden joukossa. Riita meidän oikeudesta käyttää koko eliökunnan varoja etuoikeutettuna, on vähintäänkin kyseenalainen. Ei ole mitään erityisestä syytä korottaa asemaamme muiden kustannuksella.

Greenpeace on huomisen vastuuta ryhtyä suoraan toimintaan - onkin kannustettavaa innostaa ja aktivoida ihmiset ymmärryksen kautta liittymään joukkoon, jossa nähdään tämän päivän uhka meissä itsessämme. Aika ei ole käynyt vähiin, aika on loppunut. Ihmisen tulee palata omaan luonnolliseen asemaansa. Meidän kulutuskäyttäytyminen kuluttaa maapallon ekologisia varoja tuhatkertaisesti sen, mitä saman biomassan omaavat muurahaisyhteiskunnat käyttävät. Muurahaiset olivat ennen meitä ja jatkavat systemaattista elämäänsä myös meidän jälkeen. Selitys suuremmasta viisaudestamme ei koe tässä esimerkissä mitään etuoikeutta.

Ihmiskunta yhtenäistyy suurien uhkien edessä, juuri nyt kun avaruudesta ei suoranaista vaaraa ole näkyvissä, herää ajatus vihollisista ykköseen, ihmiseen itseensä. Selitykselle oikeudestamme kaikkeen ja kaikella tavalla ei ole mitään perustetta. Ryhmäaktiivisuus käynnistyy julistuksesta, jossa asetetaan päämäärät ja tavat sekä keinot niiden saavuttamiseksi. Joukko kasvaa vastuiden heräämisen myötä. Ihminen ei ole maapallon kuningas.

Suomen 150 sutta ja 200 karhua ovat liikaa Suomen 5,3 miljoonalle ihmiselle. Suomen hirvet ovat uhka autoillemme ja hengellemme. Tapamme liikenteessä 2-5 miljoonaa lintua vuosittain, kuinka paljon muita eläimiä kuolee heinäladon kokoisten citynäyttömaastureiden alle - ei tiedä kukaan [lasketaan, että autoilun mekassa USA:ssa kuolee miljoona eläintä joka päivä autojen alle].

Ihminen levittää asfalttiaan, levittää teitään, levittää parkkipaikkojaan, raivaa metsää paperiksi ja syyllistää luonnonsuojelijoita terroristeiksi, koska he häiritsevät metsän kaatoa, häiritsevät kaatopaikkoja, häiritsevät luonnontuhoamista ja kiipeävät Fortumin konttoritorniin. Ihminen häiritsee kokonaisuutena koko muuta eliökuntaa.

Yhtenäisyys lähtee yhteenkuuluvuudesta. Päämäärän kirkastuessa, lisää se taistelutahtoa tavoitteen saavuttamiseksi. Uhka yhdistää - on yhdistymisen aika. Nyt on aika ryhtyä toimeen - on toiminnan, ei puheiden aika. Aktiivinen kansalaistottelemattomuus sallittavuuden puitteissa tervettä järkeä ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen on paras tae huomisen elinvoimaisille sukupolville. Ihminen elää luonnosta, luonto ei elä ihmisestä. Ihminen on vain pieni osa kokonaisuutta, ja meille kuuluu vain se osa, mikä on juuri ja juuri riittävä populaation ylläpitämiseksi.

Luonto ei kestä kaltaistamme kulutusta, raiskausta, tuhoamista ja silmitöntä tappamista, jossa elämän valtikka on otettu ansiotta ja väärällä luulolla vääriin käsiin. Olemme ylittäneet rajamme. Tasapainoisen elämäntavan tavoittelu, asemansa harmoninen hyväksyntä ja olo osana luontojärjestelmää on juuri nyt viimeinen tae koettaa tehdä viimeisellä hetkellä se, mikä piti tehdä jo kauan sitten. Poltimme noin sadassa vuodessa sen määrän eloperäistä muinaista kasvustoa polttoaineina ilmaan mm. hiilidioksidiksi, minkä tekemiseen luonnolla meni 10 miljoonaa vuotta.

Taistelu luonnon suojelemisesta on alkanut - ja siihen on kannustettavaa liittyä. Parempi pienempi elintaso luonnossa, joka elää, lisääntyy ja kokonaisvaltaistuu eliökunnaksi, jossa kaikilla on osansa kuin tuhottu ympäristö, missä elottoman kuiva aavikko sateettomuutena tappaa hiljalleen kaiken kuumetessaan.

Juuri tätä kirjoitettaessa [29.3.2007, klo 21:45 YLE 1, A-talk] keskustelijat kiivaasti riitelevät Greenpeace vastaan ihmisen itsekäs mahtielon perustelu. Toteamuksena voisi sanoa, että lajimme on liiaksi levinnyt muiden varannoilla. Puheiden aika on ohi, suora kansalaistoiminta on astumassa tilalle.
1) --- http://www.greenpeace.org/raw/image_full/finland/fi/kuvat-ja-videot/greenpeacen-aktivistit-protest-5.jpg --- [Greenpeace - Fortum]

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE

http://ilkkaluoma.blogspot.com/
_____________________________
Kuva 1.--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/438959030/ --- [B0002881.JPG]

Kuvateksti:
Moskovassa asuu 16-20 miljoonaa asukasta - autojen määrä kasvaa kulutushysteriassa, kilpailu käy heinäladon kokoisista citynäyttömaastureista niin kiivaana, että kaistat eivät riitä elintasovertailulle ja -näytölle. Ruuhkat kasvavat, liikenne puuroutuu - ihmiskunta jättiläiskaupungeissaan lähenee loppuaan.

Kuva 2.--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/438959022/ --- [B0003766.JPG]

Kuvateksti:Suomessa on tilaa, vettä, rantaa ja puhtautta - Suomi on armoitettujen joukossa puhuttaessa luonnosta ja elintilasta. Kuvankaunis Puruveden Ruokkeenniemi 29. heinäkuuta 2005. Kirkkaan auringonlaskun "pilaa" tummat pilvet, jotka uhkaavat luonnon tasapainoa ja elon rikkautta muutoksina, joihin olemme kiistatta syyllisiä ja aikaansaajia, ymmärtämättä edelleenkään, mitä olemme tehneet.

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

SAFIR 2010 -lehdistötiedote

Lehdistötiedote 10.3.2011

Kansallinen ydinturvallisuusohjelma SAFIR2010 päättyy


Suomen ydinvoimalle elintärkeä tutkimustyö jatkuu...


Ydinvoimalaistosten turvallisuusohjelman SAFIR2010:n (Safety of Nuclear Power Plants – Finnish National Research Programme) tavoitteena on ollut kehittää edelleen suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuutta ja turvallisuuden ylläpitoon tarvittavaa asiantuntemusta. Lisäksi ohjelmalla on haluttu varmistaa valmius selvittää tehokkaasti uudet turvallisuutta ja luotettavaa käyttöä koskevat kysymykset, joita saattaa ilmaantua omien tai kansainvälistenkokemusten seurauksena. Vuosina 2007–2010 toteutetun tutkimusohjelman sisältö perustuu ydinenergialakiin ja erityisesti sen pykälään osaamisen varmistamisesta.

Ohjelman tutkimushankkeet ovat kattaneet ydinturvallisuuden koko kentän. Tutkimusaiheet ovat liittyneet nykyisten laitosten ikääntymiseen ja uusien laitosten rakentamiseen sekä eri tekniikan alueilla tapahtuvaan kehitykseen.

Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 ja suunnitteilla olevat Olkiluoto 4 ja Fennovoiman ensimmäinen laitosyksikkö lisäävät Suomessa alan asiantuntijoiden tarvetta. Samaan aikaan viimeisetkin ydinvoiman Suomeen tulossa mukana olleet asiantuntijat ovat lähdössä eläkkeelle. Uudet asiantuntijat erikoistuvat alalle suurelta osin kansallisen tutkimusohjelman hankkeissa tehtävässä tutkimustyössä. Tutkimuslaitosten haasteena on paitsi säilyttää riittävä määrä kansainvälisen tason huippuosaajia ja vastata tarpeeseen uuden sukupolven kouluttamisesta myös löytää toiminnalle riittävästi rahoitusta.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti lokakuussa ydinenergia-alan osaamistyöryhmän. ”Työhön on osallistunut yli sata henkeä, ja parhaillaan on käynnissä kysely noin 300 organisaatiolle. On jännittävää nähdä, missä nämä organisaatiot näkevät merkittävimmät tulevaisuuden tarpeet", toteaa yli-insinööri Jorma Aurela työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Säteilyturvakeskuksen kannalta ohjelma on ollut yksi tapa kehittää viranomaisvalvontaan tarvittavaa osaamista. ”Ohjelman tukiryhmistä tieto on kulkenut välittömästi viranomais- ja luvanhakijapuolelle. Haastavat analyysitehtävät on teetetty muissa organisaatioissa, joista useimmat ovat osallistuneet tutkimushakkeisiin. Osa valvontatehtävistä on siirtymässä tarkastuslaitoksille, mikä edellyttää niiden asiantuntijoilta uutta osaamista. Tämä muutos ja osaamisen kehittäminen parantavat Suomen kilpailukykyä myös muilla teknologia-alueilla”, toteaa SAFIR2010 & 2014 -johtoryhmän puheenjohtaja Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskuksesta.

Mittava määrä tieteellisiä julkaisuja ja akateemisia loppututkintoja

SAFIR2010-ohjelma on osa suomalaisten ydinturvallisuustutkimusohjelmien 20 vuoden jatkumoa. Ohjelmien (YKÄ & RATU 1990–1994, RETU & RATU2 1995–1998, FINNUS 1999–2002, SAFIR 2003–2006 and SAFIR2010 2007–2010) kokonaislaajuus on ollut 102,5 miljoonaa euroa ja 886 henkilötyövuotta. Ne ovat tuottaneet yhteensä 3300 julkaisua, 33 tohtorin, 18 lisensiaatin ja 92 diplomi-insinöörin/maisterin tutkintoa. SAFIR2010-ohjelma on ollut ohjelmista suurin: 27,5 miljoonaa euroa, 197 henkilötyövuotta, 866 julkaisua ja 40 akateemista tutkintoa.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2010 teettämässä kansainvälisessä arvioinnissa SAFIR2010-ohjelmassa tehty suomalainen ydinturvallisuustutkimus todettiin korkeatasoiseksi.

”Kansainvälinen kiinnostus Suomessa tehtävään ydinturvallisuustutkimukseen on selvästi kasvanut SAFIR2010-ohjelman aikana. Tämä näkyy lisääntyneenä rahoitusosuutena eräissä merkittävissä koehankkeissa ja lisääntyneenä kiinnostuksena koko ohjelmaa, sen puoliväli- ja loppuseminaaria ja ohjelman tuloksia kohtaan. Lisäksi eräs merkittävä ulkomainen organisaatio on ollut kiinnostunut yhteistyöstä koko ohjelman tasolla”, kertoo SAFIR2010-ohjelman johtaja Eija Karita Puska VTT:stä.

Kadehdittu suomalainen toimintamalli
SAFIR2010-tutkimusohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön asettama ja sen johtoryhmän puheenjohtajuus on Säteilyturvakeskuksella. Tutkimusohjelman johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki kotimaiset tahot: Säteilyturvakeskus STUK, työ- ja elinkeinoministeriö, Tekes, TVO, Fortum ja Fennovoima, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopisto. Nämä organisaatiot ovat edustettuina myös tutkimusta ohjaavissa tukiryhmissä ja yksittäisten tutkimushankkeiden ohjausryhmissä.

Tutkimusohjelman tarkoituksena on lain mukaan tukea turvallisuusviranomaisen toimintaa. Ohjelma on kuitenkin koettu koko kotimaista yhteisöä hyödyttäväksi ja kaikki osapuolet ovat siihen vahvasti sitoutuneet. Tästä on osoituksena esimerkiksi aktiivinen toiminta ohjelman ohjausryhmissä ja joidenkin ohjelmaan kuuluvien osien toteutus organisaatioiden antamalla rahoituksella. Malli, jossa kaikki toimijat - turvallisuusviranomaiset, teollisuus ja tutkimus - toimivat yhdessä, on kansainvälisesti harvinainen ja on herättänyt paljon kiinnostusta ja arvostusta.

Ruotsin ydinturvallisuusviranomainen Strålsäkerhetsmyndigheten on ollut kutsuttuna asiantuntijajäsenenä mukana SAFIR2010:n johtoryhmässä. Tutkimusohjelma on myös tärkeä kansallinen ja kansainvälinen verkosto, jossa tehdään päätökset Suomen osallistumisesta esimerkiksi OECD Nuclear Energy Agencyn (OECD/NEA) tutkimushankkeisiin ja välitetään tietoa kansainvälisistä hankkeista kotimaahan. Kansainvälistä ulottuvuutta ja arvostusta osoittaa myös merkittävä ulkomainen rahoitus tutkimusohjelman eräissä hankkeissa.

SAFIR2010-tutkimusohjelman suurin rahoituslähde on ollut voimayhtiöiltä ydinenergialain perusteella vuosittain kerättävä ns. VYR-rahoitus. Toinen merkittävä rahoittaja on ollut VTT, joka on samalla ollut myös ohjelman merkittävin toteuttaja ja joka on vastannut ohjelman hallinnosta.

Tutkimus jatkuu: SAFIR2014 käynnistyi

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimus jatkuu vuoden 2011 alussa käynnistyneessä SAFIR2014-ohjelmassa. Ohjelman runko muodostuu samoista ydinturvallisuuden kannalta keskeisistä tutkimusaiheista kuin SAFIR2010-ohjelmassa.

Eduskunnan heinäkuussa 2010 hyväksymät positiiviset periaatepäätökset TVO:n Olkiluoto 4-laitoksen ja Fennovoiman ensimmäisen laitosyksikön osalta nostivat lain mukaisen VYR-rahoituksen SAFIR2010-ohjelman 3 miljoonan euron vuositasolta 5,2 miljoonan euron tasolle ja kasvattivat samalla ohjelman vuosivolyymin lähes 10 miljoonan euron tasolle.

SAFIR2010-ohjelma:
http://virtual.vtt.fi/virtual/safir2010/

SAFIR-LEHDISTÖTILAISUUDEN MEDIAMATERIAALI:
http://www.vtt.fi/news/2011/03102011_Kansallinen_ydinturvallisuusohjelma_SAFIR2010.jsp
 

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Jaamme virheitä peittääksemme osaamattomuutta

[ ... kehityspalavereissa analysoidaan tehtyjä virheitä ja koetetaan löytää malleja, joilla ne korjataan. Kiitoksen paikka ja kannustavuuden hetki on suhteessa paljon pienempi,mitä se ansaitsisi - kunnes siinäkin ajaudutaan vääjäämättä ongelmiin, joita jaetaan osallisille tieten tai tahtomatta ... ]

25112007 - Yhteiskunnan määräävin tehtävä on todellisuudessa jakaa niukkuutta. Suurin runsaus taas sijaitsee ongelmien ja virheiden alueella. Onnistumisten määrä on yllättävän pieni, ja jos hyvä tulos saavutetaan, niin siitäkin löydämme virheen ja ongelman alkulähteen. Yksinkertaisesti kaikkea ei voi jakaa tasan, eikä oikein. Virheet ovat suurin kehityksen mitta vertailutaloudessa.

Virhe/virheet syntyy kun tavoitetta ei saavutettu suunnitelman mukaisesti. Tavoite voi olla lopullinen päämäärä tai sitten välimittaus, joita projektit ja prosessit ovat monimutkaistuvassa maailmassa täynnänsä.

Syntyy virheiden jako ja ongelmien tunnistus - koska täydellisesti yksimielistä lopputulosta ei voida saavuttaa - vähintäänkin se muuttuu seuraavassa vaiheessa, kun kehitys evaluoi seuraavan malli- ja tietosukupolven.

Me elämme jatkumossa, jossa virhe muuntaa itseään tiedon ja osaamisen (myös ymmärryksen) kasvaessa. Toisistaan vahvempaan riippuvuussuhteeseen osin komplisoitunut ymmärryksien esille tuomisen tahto luo hyväksymisongelmia. Hyvän ja pahan tiedon puu kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten.

Tiedon määrä tunnetusti kasvaa -
samalla tieto-osien yhdistelytaito haasteellistuu ja luo entistä enemmän vaihtoehtoja. Lisääntyvät vaihtoehdot synnyttävät kehitykselle mahdollisia etenemisreittejä siksi paljon, että moniarvoinen päätösprosessi ajaa ratkaisuvaihtoehtoja entistä enemmän virheisiin ja ongelmiin. Näin on syntynyt lisääntynyt virheiden jako.


Mielipide on aina hyväksymiskysymys
Vallitsevat ja "todistetut" tosiasiat ovat määrääviä, kunnes riittävän vahva ja "todistettu" vaihtoehto siirtää edellisen historiaan kokonaan tai osittaisena. Einstein ei tiennyt sellaista, mitä tiedämme ja "todistamme" tänään.

Oikeuslaitoksissa tehdään joka arkipäivä virheitä,
koska kaikki käsiteltävään tapahtumaan liittyvät todisteet ja tosiasiat eivät tule esille tai ne esitetään uskottavasti väärin. Moniarvoisuus ei ole yleisesti hyväksyntää, vaan itsellistä näkemystä "hyvästä ja pahasta/ oikeasta ja väärästä". Oppineet "tietävät", että oikeuden päätöksistä todellisuuteen nähden 20% on vääriä!

Voidaan siis sanoa, että usein alempi aste siirtää virheitä ja ongelmia hovioikeuteen ja korkeimpaan arvioitavaksi uudeksi tuomioksi. Oikeusjärjestelmään luotu monitasomalli hyväksyy jo itsessään virheiden synnyn ja näin mahdollistaa moniarvoisemman ratkaisumahdollisuuden.


Tieteessä vahvin ja todistetuin ratkaisu tai esitys vie voiton
Mitä useampi tiedemies/-nainen hyväksyy tuloksen, sen varmempi on sen tunnustus. Vielä 10 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen oli ristiriitoja synnyttävä keskustelualue. Nyt vankka enemmistö on sitä mieltä, että ihminen aiheuttaa lämpenemisen, ... (unohtamalla samalla monet muut jopa suuremmat ihmisperäiset ongelmat).


Ilmastokeskustelussa virheet ovat nyt jaetut
Vain yksi asia on varma - me emme tiedä kaikkia vaikuttimia, jotka aiheuttavat nyt nimenomaan ihmiskunnalle ongelmia ilmaston lämpenemisen kautta. Koko maapalloa ajatellen saattaa olla kokonaiseliöstölle jopa eduksi - pitkällä tarkastelulla, että ilmastonmuutos kaikkinensa säätää biosfääriä...(mutta mihin suuntaan?) - Kysymykseksi jääkin missä oli virhe ja ongelma kenelle?

Pikaisesti säädetty työn pakkolaki Tehy-johdannaisena oli monien mielestä suuri virhe - tällekkin löytyy peruste. Todellisuudessa pakkolaki oli juuri oikea ratkaisu. Pakkolakimallin tarve kasvaa ongelmien ja virheidemme lisääntyessä.

Voidaankin sanoa, että pakkolain vastustajat sanovat, että nyt jaettiin virhe huomiselle - ja kannattajat sanovat, että nyt luotiin yksi ratkaisu huomisen ongelmille. Kummassakin tapauksessa jaettiin yhteiskunnallisesti virheitä ja ongelmia. Täyttä hyväksyntää ei ole koskaan juuri mikään laki saanut.


Geenistöllisesti koko eliökunta jakaa virheitä ja ongelmien siemeniä
Näin on ehkä myös jossain "kokonaiskäyttöjärjestelmänä" säädetty. Joihinkin olosuhteisiin oli virhe syntyä kaksi linnun poikasta - toinen, heikompi työnnetään vahvemman toimesta pesästä.

Säätely on lähtöisin jostain, se pitää yllä tasapainoa [? vahvemman laki] - virheet ovat todiste näiden välttämättömyydestä - miksi toinen poikasista ei kyennyt vastustamaan sitä kohtaan tehtyä virhettä?

Ihmiskunta on säädellyt itse suurimmat virheet ja ongelmat -
ja se on puuttuminen yksipuolisesti miltei kaikkeen, jotka vaikuttavat meistä ulkopuolisiin tekijöihin (ylitimme rajamme). Olemme levittäneet ja jakaneet virheemme ongelmiksi itsellemme ja nimenomaan muille.

Voimmekin filosofisesti sanoa, että täysin virheettömiä ratkaisuja ei ole - "ensimmäinen virhe" sattui jo alkuräjähdyksessä [ Big Bang ], kun tuntemattomasta syystä olematon löysi rajattoman, ...tämän tapahtuman syystä olemme nyt tässä.
 

Ilkka Luoma

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttä vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6116788 ---

Teksti
Kaupat kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi, se voi olla virhe, liikkumisen tarpeemme kasvaa. Sen sijaan suuri virhe voi olla viljan ja kasvien muuntaminen liikennpolttoaineiksi. Tai olisiko se onni maataloudelle, koska ruoan hinta nousisi sille kuuluvaan arvoonsa?

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6116808 ---

Teksti
Yksityisautoilu on merkittävä ongelma. Onko suuri virhe, kun yhteiskunta ei säätele ihmisten liikkumista, esim. asettamalla julkisen joukkoliikenteen ilmaiseksi, poistaisiko se joukon ongelmia vai syntyisikö siitä entisestään virheitä?

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6116841 ---

Teksti
Maailmalla hätä kasvaa, se johtuu tehdyistä ihmisen omista virheistä. Oliko Suomelle suuri virhe päästää pakolaisia, elintasopakolaisia ja "pakolaisia" Suomeen osoittamaan mieltään asioista, johin meillä ei ole suoraa yhteyttä? Vai olisiko vieläkin suurempi virhe, jos sulkisimme rajat tietyiltä tulijoilta?

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6116864 ---

Teksti
Suomi on yksi aktiivisimmista kirjastopalveluiden käyttäjistä. Yhteiskunta nipistää niukkuudessaan kirjastojen määrärahoja, tehdäänkö siinä suuri virhe, koska kirjasto on yksi sivistyksen, oppimisen, uteliaisuuden tyydyttämisen ja sosiaalisen kohtaamisen luonnollisista ja vapaaehtoisista paikoista.

...
US - Puheenvuoro -linkki: