Kuva ja Ympäristö – molemmat puhuttelevat ilman kieltä
[ ... yhteinen asia, yhteinen viesti ja yhteinen päämäärä ... ]
Hakijan tausta
Olen perustanut valmiiksi lanseerausta varten Ympäristöteollisuusyhdistyksen – http://www.ympäristöteollisuus.fi - lähinnä kokemusten ja saatujen toivomusten sekä ideoiden pohjalta Kiinasta – maailman suurimmilta ympäristömarkkinoilta, suomalaisen ympäristöosaamisen vienninedistäjäksi ja puolesta puhujaksi. Vierailut eri ympäristökohteissa niin Kiinassa kuin Suomessa herättivät Ajatuksen ...
Olen valokuvannut noin 40 vuotta. Aloitin jo nuorena poikana 6x6 kameroilla, kehittäen myös itse mustavalkokuvat, siirtyen hiljalleen kino-kokoon ja myös dia-filmien maailmaan. Sittemmin olen digitalisoinut ajatusmaailmani kuvaesitysten osalta.
Kuvia olen myynyt kaupallisesti ja antanut kuviani käyttöön humaaneista syistä. Kuviani on käytetty valtakunnallisissa markkinointikampanjoissa sekä yksityisissä tilaisuuksissa.
...
Tausta Ajatukselle ja projektille
Ympäristö on elinehto – se ruokkii ihmisen niinkuin muutkin eliöt. Kulutus ja nimen-omaan kasvava kulutus on uhka niin ympäristön tuotanto- kuin toipumiskyvylle. Loputonta kasvua ei ole, vaan resurssit loppuvat rajallisesta maailmasta.
Viesti ja kuva 1/
Olen valokuvaaja – kohteina tapahtumat ja ympäristö. Kuva on universaali viestintätapa. Kuva ei tarvitse kieltä. Kuva ymmärretään kaikkialla maailmassa, mutta eri tavalla. Me kiinnitämme kulttuurimme, uskontomme, tapojemme ja historiamme mukaisesti huomiota kuvalliseen informaatioon. Kuva on osa informaatiologistiikkaa. Kuva on taidetta ja kuva on itsessään herättäjänä kohde, jossa viihtyy.
1/
Puhuttu kieli ei anna niin paljon vapauksia ja sävyjä kuin kuva ja sen aikaansaamat mielleyhtymät. Ennen kirjaimia olivat kuvat. Kirjaimet muodostavat sanoja ja kuvat kokonai-suuksia. Sanoista saamme ongelmia ja puhuttu kieli nykymuodossaan haurastuu ja ymmär-ryksien perillemeno vaikeutuu. Kuva on universaali tapa viestittää – oli kieli, sanat ja merkit siten mitä tahansa – liitteessä artikkeli kielen, puhumisen ja kirjoittamisen taidosta ja nimen-omaan sen puutteesta –
...
Kuvakieli
Puhutun kielen muistiinpanot ovat lähteneet liikkeelle kuvista. Me katselemme kuvia ja osa meistä näkee viestit kuvina ilman kirjaimia. Kuvakieli on rajaton tapa kertoa, mitä mieltä on – se on myös tapa viestiä varoitusta. Ympäristö on nyt varoituksia täynnä.
Ympäristöteollisuus
Ympäristöteollisuus on maailman nopeimmin kasvava teollisuuden ala. Ympäristöteollisuus on kansainvälistä toimintaa, jossa viestintä on yhtäläinen. Kuva herättää, ja kuvasarja pysäyttää. Liike-elämässä viestintä on tehokkaimmillaan pysäyttävissä kuvasarjoissa ja/tai tapahtumissa.
Tapahtumia ei voi kuljettaa ja esittää jälkeenpäin, mutta ne voidaan tallentaa – kuva avaa silmiä, myös ympäristön kestokyvyn esityksessä. Suomalainen ympäristöteollisuus ja yhdis-tystoiminta tarvitsevat kuvaformaatit viestimään suomalaisen tavan nähdä ympäristö-ongelmat ja mahdolliset keinot löytää ratkaisuja.
Ympäristökulttuuri
Ympäristökulttuuri ja –taide on nuori suuntaus herättää huomiota. Heräämisen kynnyksellä on hyväksi löytää kuvallinen brändi kertomaan viesti, joka koskettaa kaikkia. Kuva ja kuva-sarja koskettavat – kuva viestii kaikilla kielillä.
Suomalainen kuva on osa kansainvälistä viestintää, joka ymmärretään, vaikka omaa kieltämme puhuu vain reilu viisi miljoonaa ihmistä. Mutta kuvia osaamme katsoa ja kuvilla osaamme viestiä. Ympäristökulttuuriin sisältyy ympäristötaide kuvallisina esityksinä.
Kansainvälisyys
Ympäristö on kaikkien yhteinen asia – niin kiinalaisen kuin suomalaisen. Kiinassa on maa-ilman suurimmat ympäristöongelmat ja he tietävät sen myös itse. Kiinalainen ympäristöhuoli on samanlainen kuin meillä – meillä tosin ympäristörasite on huomattavasti suurempi per henkilö kuin kiinalaisilla.
Mikäli kiinalaiset kuluttaisivat kuten me, ei raaka-aineita ja perinteellisiä energioita muille riittäisikään. Suomi on pieni ja Kiina on suuri ja näin ne sopivatkin hyvin yhteen. Kiina on myös mahdollisuus ja heidän ympäristöliike on yhtä aktiivinen kuin meidänkin.
Miksi Kiina liittyy tähän kuvaesitykseen ympäristöstä?
Kiina on kuvakielinen kulttuuri – kiinalaiset katselevat kuvia, mekin katselemme kuvia – meillä on siis yhteinen kieli. Me molemmat ymmärrämme kuvallista viestintää, mutta näem-me kuvat erilailla.
Me käytämme eri lailla ympäristöä, ja olisikin hyvä tietää, miten kiinalainen ympäristönsä kokee – sen me saamme selville yhdistämällä kiinalaisen ja suomalaisen näkökulman kuval-lisesta esityksestä, jolla on yhteinen päämäärä ja esitystapa – ja se on kuva ja kuva-sarja.
Kun yhdistämme kaksi näinkin erilaista kulttuurinäkökulmaa, on mahdollisuutena saada yhdistävä tekijä ympäristönäkökulmaan, jossa tavoite on sama –
’Säästä ympäristöäsi, jotta huomenna voit taata ylihuomisen lapsillesi mahdollisuuden saada jo isoisiemme ammen-tamasta luonnosta ja ympäristöstä sen elinvoiman, mitä ihmis-populaatio geenisiirtä-miseensä tarvitsee’.
Taustaa Kiina kumppanuuteen
Olen työskennellyt yli 10 vuotta Kiinan viranomaisten kanssa – mm. Helsingin Kiinan suur-lähetystön kautta. Olen ollut järjestämässä suomalaisten ensimmäistä Ecocity –seminaaria Kiinan Tianjiniin vuonna 2007. Olen tutkinut Kiinan vesitilannetta jo vuosien ajan. Olen järjestänyt erilaisia ympäristötapahtumia Kiinassa ja tuonut kiinalaisia ympäristödele-gaatioita Suomeen tutustumaan suomalaiseen ympäristöosaamiseen.
Olen myös huomannut ongelmia eri puhuttujen kielien ymmärtämisen osalta yhteisille ympäristöongelmille ja niiden käsittelylle. Puhuttu kieli ei aina riitä selostamaan ehkä meidän oikeitakin viestejä, mitä voisi tehdä.
Jäljelle jää tapa, joka yhdistää kiinalaiset ja suoma-laiset ja se on kuvallinen formaatti ympäristöstä, jossa huomioidaan tapahtuneet, huomi-oidaan tämä päivä tekoina ja huomi-nen päämäärinä, jossa ylihuomenna korjaamme sen, mikä piti jo eilen tehdä.
Kuva on yhteinen kieli ja tavoite on yhdessä kiinalaisen kolleegakuvaajan*/ kanssa rakentaa viesti brändiksi kaikille, joille ympäristö on elinehto. Brändi ja kuvasarja on yhteinen ja ilmainen kaikille – on vain velvollisuus kertoa siitä työstä, miksi se tehtiin. Kuvasarjaa saa käyttää niin teollisuus, markkinointi, yhteiskunta, viranomaiset kuin yksilöt kaikessa, missä halutaan osoittaa kunnioitusta luontoa ja ympäristöä kohtaan.
*/
Olen ottanut yhteyttä suoran Kiinan ulkoministeriöön Pekingiin ja tiedustellut siellä olevien ystävieni kautta mahdollisuutta saada kiinalainen kuvaajakolleega tähän projektiin. Olen lisäksi kääntynyt hyvän ystäväni, entisen Kiinan Helsingin suurlähetystön kaupallisen osaston päällikön, eläkkeellä olevan kaupallisen neuvoksen herra Li Guangyun puoleen löytääkseni vastakaikua sopiviin asiatahoihin tämän projektin osalta.
Haaste
Kuva on vaativa esitystapa – se ei anna anteeksi kuten kieli, mutta kohtelee katsojaansa armeliaasti antaen tulkinnan vapauden Se avaa mielikuvituksen, mutta sen pitää avata se, tavoitteen ja suunnitelman mukaisesti.
Ympäristö on yhteinen ja kuvakin on yhteinen – siksi kahden maan – suuren ja pienen – kuvaesitys pitää harmonisoitua yhteen, jolloin ymmärrys olisi samankaltainen molemmissa maissa. Mikäli tämä haaste voitetaan, on meillä käsissä esitys, jolla ei ole politiikkaa, ei kulttuurierimielisyyttä, ei sotaa, ei ahneutta, eikä kuvina businesta – ainostaan viesti, joka on yksiselitteinen kaikille – viesti luonnosta, viesti ympäristöstä ja erityisesti viesti tekemät-tömistä töistä.
Toteutustapa
Projekti jakaantuu useaan osaan – ensin on raakamateriaalin kuvaaminen – vie noin muuta-man kuukauden – niin Suomessa kuin Kiinassa (voidaan myös toteuttaa ensin Suomessa hakien kokemuksia ja tämän jälkeen voidaan esittää soveltuvasti kiinalaisille) – yrittäisin kyllä heti ensin yhdessä kiinalaisten kanssa (ehkä myös venäläisten?).
Toisena vaiheena on otettujen kuvien raakaesikäsittely – järjestäminen ryhmiin. Kolmantena vaiheena on raakkaus – valinnat lopputyöhön, joka on X kartano osuus – kuvien jälki-käsittely, järjestely ja kuvakollaashiksi luominen ja Suomi-Kiina kuvien yhdistäminen (kiinalaisten kuvien jälkikäsittely tehdään Kiinassa kiinalaisten omien tapojen mukaisesti).
Kuvien jälkikäsittely on noin puolet koko projektin ajasta, 2-3 kuukautta. Kuvakollaasheja voi olla useampi – aihealueittain – kuvamäärän ollessa kullekin kolmitasoisesti – kolme, kuusi ja yhdeksän kuvaa – sekä sarja, jonka suuruus olisi maksimissaan 2 x 9 kuvaa. Aihealueiden sisältöä voidaan kysellä eri tahoilta kokonaistarpeiden selville saamiseksi – tämä työ voisi olla X kartanon osuus?
Tavoite
Rakentaa kuvakollaashi, joka herättää ja laittaa ajattelemaan yhteistä päämäärää riippu-matta havainnoitsijasta ja arvioitsijasta, joka voi olla kuluttaja, toteuttaja, valmistaja tai päättäjä. Päämääränä on tehdä ympäristöstä huolehdinnan kohde ja itsestään selvyys, jossa huomisen elinvoima rakennetaan jo tänään suojelemalla kalleinta, mitä meillä on – ympä-ristöä.
Kuva on tunnetusti enemmän kuin tuhat sanaa ja kuuluisin kuva oli aikoinaan osaltansa lopettamassa Vietnamin sotaa – kuvalla on voimaa, kun sen taakse latautuu kansainvälistä intohimoa esittää oma näkökulma oman kulttuurin siivittämänä.
Kuvakollaashin jokainen kuva voidaan toki varustaa kertomuksella, tarinalla tai muulla tekstillä – sitä kysyville. Kuva on tarina ja kuvasarja on tarinoiden summa - kertomus.
Taloudellinen hyöty
Kuvakollaashit ovat kaikkien omistuksessa, eikä niillä saa tehdä liiketoimintaa –tavoite on saavuttaa niille brändin arvo, kuten WWF:n Pandakarhulla tai Avainlipulla Suomessa kerto-muksena suomalaisen työn ylpeydestä.
Ympäristökuvakollaashit olisivat merkkituote kaikille – se olisi syy havaita, miksi meidän on tehtävä jotain, koska puheiden aika ympäristöhuomioimisessa on ohi.
Tekniikka
Minulla on riittävä kuvauskalusto – Nikon D3 ja kaikki tarvittavat objektiivit ja muut välineet. Kuvankäsittelyyn on olemassa nettipohjaiset ohjelmatuotteet ja levitys tapahtuisi mm. inter-netin välityksellä, eri soveltuvien sosiaalisten medioiden ja yhteenkuuluvuusryhmien väli-tyksellä.
Julkisuus
Kuvakollaashit voitaisiin esitellä projektin valmistuessa julkisuudessa ja jossain sopivassa näyttelyssä, samoin jotkut yritykset voisivat ottaa ne nk. aulaesittelyynsä – kuten myös julkishallinto ja muut yleishyödylliset toimijat.
Yksittäisistä kuvista voitaisiin järjestää yleisöäänestys ja valita vuoden ympäristökuva. Kuvakollaasheja voidaan jatkaa julistamalla jatkokilpailu kehittämään kuvasarjoja vastaa-maan vuosittain muuttuneita tarpeita ja päämääriä ja näin sitoa yhteisen ympäristöasian taakse uusia toimijoita, kuvaajia ja ennenkaikkea kuluttajia.
Yhteistyö
Kuvasarjaa työstettäessä saattaa syntyä mahdollisuus ”poikkitaiteelliseen” näkökulmaan muiden samassa yhteisössä olevien esitysten kanssa – ainakaan sitä mahdollisuutta ei tulisi pohtimatta heti poissulkea. Erääksi versioksi voisi syntyä yhdistelmä soveltuvaa esitystä yhteiseksi julistukseksi.
...
Linkkejä kuvasarjaesimerkkeihin
Varsinaisen portfolion lähettäminen postitse ei antaisi oikeata kuvaa jo otetusta mallivalokuvista ja –sarjoista (-kokoelmista) ja siitä tyylistä, mitä kuvajana toteutan – liitän ”portfolioni” tähän internet-linkkeinä, jolloin jokainen voi katsoa kuvia kuvaruutunsa pohjalta.
Tarvittaessa toki voidaan ottaa joistain kuvista laatupaperille printtauksia laatutulostimella. Alla oleva luettelo linkeistä ei edusta mitään tietoista järjestystä – vaan on sattumanvarainen.
- Vesi – kuvasarja vedestä, elämän eliksiiristä – lähinnä Puruvesi/ Saimaa – Pohjois-Karjala
Kuvasarjaan liittyy myös artikkeli, joka on julkaistu useissa lehdissä
- Ilmailu – Helsingin Kansainvälinen Ilmailunäytös – Malmi 2009
- Hiljaisuus – Helsingin Malmin hautausmaa lumettomana talvena
- Kaatopaikka – Pääkaupunkiseudun yhteinen ja Pohjoismaiden modernein kaatopaikka - Ämmässuo
Kuvasarjaan liityy myös artikkeli, joka on julkaistu useissa lehdissä
- Työ – Tapiolassa Espoossa laskettiin uutta asfalttia katuverkostoon
PANORAMIO – yksittäisiä kuvia asemoituna kartalle (Google Earth)
YLEISKUVAKOLLAASHI – kävijöitä kertyi Kuvaboxi´n aikana noin 12.000 – järjestys on kävijöiden äänestämä – noin 5.000 äänestäjää
--- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/Collection%2520-%2520Snapshot%2520from%2520the%2520Life/ ---
